1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

5 asiaa, jotka Suomi tekee toisin, jos koronan toinen aalto iskee

Moni asia on muuttunut keväästä. Yksi niistä on Suomen laki.

Kuva: Helen Sessions / Alamy

Hallitus purkaa koronarajoituksia. Uusien koronatartuntojen päivittäinen lukumäärä pysyttelee alle kymmenessä. Katukuva vilkastuu.

Kaikesta näkee, että Suomi palautuu vauhdilla poikkeustilasta kohti normaalia kesänviettoa.

Samaan aikaan on selvää, että virus on kaikkea muuta kuin lyöty. Tartuntojen määrä kohoaa uhkaavasti muun muassa Yhdysvalloissa, Brasiliassa, ja Intiassa. Myös Saksassa on ilmennyt uusia tautiryppäitä, joiden seurauksena maa palauttaa jo poistamiaan rajoituksia.

Niin kauan kuin tauti leviää maailmalla, se voi levitä myös Suomessa.

Koronan "toisen aallon" tuleminen ei ole itsestäänselvyys. Jos tartunnat kuitenkin kiihtyvät myös Suomessa, olemme valmiimpia kuin keväällä.

Yle kokosi viisi asiaa, jotka auttavat maata epidemian seuraavan aallon vastaanottamisessa.

1. Testaamiskapasiteetti on moninkertaistettu

Hallituksen tavoitteena on ottaa toinen aalto vastaan "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" -periaatteella. Viruksen kantajat ja taudille altistuneet pyritään havaitsemaan mahdollisimman aikaisin, jotta heitä voidaan hoitaa, tai eristää muusta väestä.

Keväällä näin ei voitu toimia jo siitä syystä, että maassa ei ollut riittävästi testaamiseen tarvittavia välineitä ja testauspisteitä. Nyt tilanne on toinen.

Vielä maaliskuun puolivälissä Suomessa pystyttiin testaamaan ja analysoimaan noin 1 700 koronanäytettä vuorokaudessa.

Nyt Suomen 30 koronanäytteitä analysoivaa laboratoriota pystyvät käymään läpi 13 000 näytettä vuorokaudessa.

– Arvio on, että tämä riittää huomattavasti isompaan epidemiaan kuin keväällä nähtiin, sanoo Carita Savolainen-Kopra, joka on yksikönpäällikkönä THL:n asiantuntijamikrobiologiayksikössä.

Testauskapasiteettia on nostettu henkilöstön koulutuksella, sekä kasvattamalla Suomen testausvälineistön tuotantoa. Tuotanto on kasvanut myös maailmanlaajuisesti, mikä helpottaa ostojen tekemisen ulkomailta. Kuva: Markku Rantala / Yle

Keväällä ongelmana oli testauskapasiteetin riittämättömyyden lisäksi testien epäluotettavuus. Tulos saattoi olla negatiivinen, vaikka potilas myöhemmin sairastui vakavasti koronaan.

Ongelma ei ollut testeissä itsessään, vaan tulosten analysoinnissa, sanoo Savolainen-Kopra. Yleinen syy väärille negatiivisille oli se, että näyte oli otettu taudin kannalta liian aikaisin, tai liian myöhään.

Analyysitulosten tulkinnassa ja kokonaisuuden ymmärtämisessä on edistytty, Savolainen-Kopra sanoo.

– Nyt ymmärretään paremmin, mitä mahdollinen negatiivinen tulos tarkoittaa. Tulos osataan suhteuttaa oireisiin ja siihen mitä altistumisesta tiedetään.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että negatiivisen tuloksen tuottanut testi toistetaan, mikäli oireet täsmäävät koronaan.

2. Toista aaltoa vastassa tuhansien koronajäljittäjien reservi ja jäljityssovellus

Ensimmäinen suomalainen kuoli koronavirustautiin 20. maaliskuuta. Silloin uusia tartuntoja todettiin Suomessa noin 70 vuorokaudessa.

Siihen aikaan Helsingissä, jossa tauti oli levinnyt eniten, oli muutama kymmenen henkilöä jäljittämässä mahdollisia tartunnan saaneita. Se ei riittänyt taudille altistuneiden riittävän nopeaan löytämiseen.

Jos toinen aalto tulee, tilanne on toinen. Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot kouluttavat parhaillaan THL:n pyynnöstä koronajäljittäjien armeijaa.

Terveydenhuollon ammattilaisilla suunnatulla verkkokurssilla opetetaan koronan jäljittämisen perusteet. Kurssille on ilmoittautunut 2 200. Noin 500 henkilöä oli suorittanut kurssin ennen juhannusta.

– Suosiota on ollut, toteaa Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti, joka vastaa kurssin sisällöstä Tampereen yliopistolla.

Tarkoitus on luoda jäljittäjien reservi sen varalle, että tartunnat alkavat taas kasvaa.

– Ajatus on, että luodaan työkalu, jota kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat tarvittaessa käyttää. Epidemiatilanne on rauhallinen, joten nyt on hyvä aika kouluttaa.

Koronan jäljitysyksikkö Helsingissä. Huhtikuun tautihuipun aikana jäljitystä teki pääkaupungissa sata henkilöä. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Syksyyn mennessä jäljittäjillä on tarkoitus olla käytössään myös uusi työkalu: tartuntojen jäljittämistä helpottava sovellus.

Sovelluksen käyttöönotto edellyttää muutosta tartuntatautilakiin. Lakimuutos on eduskunnan käsittelyssä ja määrä olla voimassa elokuun loppuun mennessä. Lue lisää sovelluksesta täältä.

3. Sairaanhoitopiirit ovat entistä valmiimpia tehopaikkojen lisäämiseen

Kevään rajoitustoimilla oli selkeä tähtäin: Varmistaa sairaaloiden tehohoitopaikkojen riittävyys.

Mikäli tehohoitopaikat olisivat loppuneet kesken, koronaan vakavasti sairastuneita ei olisi voitu auttaa. Oltaisiin päädytty samanlaiseen katastrofaaliseen tilanteeseen, mitä esimerkiksi Italian ja Espanjan sairaaloissa nähtiin.

Tehohoitopaikkojen riittävyys ei riipu hengityslaitteiden kaltaisesta sairaalakalustosta, vaan ennen kaikkea osaavan työvoiman määrästä. Keväällä jokaisessa sairaanhoitopiirissä suuri määrä hoitajia ja lääkäreitä koulutettiin teho-osastoilla työskentelyyn. Henkilökuntaa ei riittänyt kiireettömiin hoitotoimenpiteisiin, joten näitä toimintoja ajettiin alas.

Tästä syystä mahdollinen seuraava aalto ei olisi sairaaloille niin suuri mullistus. Koulutusoperaatio on jo tehty, joten vastaavaan harjoitukseen ei ole tarvetta.

– Olemme valmiuden suhteen paremmassa tilanteessa. Muuta toimintaa ei tarvitsisi ajaa alas siksi, että voitaisiin kouluttaa ihmisiä. Toki kaikki riippuu siitä, paljonko tapauksia tulisi, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

Suomen sairaanhoitopiireissä ja kuntien terveydenhuollossa on suoritettu valtava koulutusoperaatio. Kuvassa Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilökuntaa päivystykseen perustetussa koronakohortissa. Kuva: Mika Puska

Jatkossa sairaanhoitopiirit osaisivat ennakoida myös yhden epidemian mukanaan tuoman yllätyksen: sairaaloiden tyhjenemisen. Keväällä suomalaiset alkoivat suuressa määrin perua jo sovittuja hoitokäyntejä, mikä osaltaan johti kiireettömän hoidon vähenemiseen ja lopulta sairaanhoitopiirien talousvaikeuksiin.

– Kesti aikansa ennen kuin ilmiö edes havaittiin, kun päähuomio oli koronaan valmistautumisessa. Jatkossa voitaisiin alusta asti varmistaa, että ihmiset tulevat hoitoon, Pietilä sanoo.

4. Suojausvälinevarasto kasvaa – "riittävä valmius syksyksi"

Koronakevään suurimpia murheenkryynejä oli pula hengityssuojaimista, kirurginmaskeista ja muista elintärkeistä suojausvälineistä.

Ongelmia oli oikeastaan kaksi: suojaimia ei ollut tarpeeksi, ja ministerit eivät tienneet, että niitä ei ollut tarpeeksi.

Suomen pandemian varautumissuunnitelma velvoittaa sairaanhoitopiirejä ja kuntia pitämään suojausvälinevarastoa, joka riittää 3–6 kuukauden "normaalitarpeisiin".

Nyt tiedetään, että normaalitilanteessa 3–6 kuukaudeksi riittävä varasto ei riitä alkuunkaan, kun kyseessä on hengitysteitse leviävä koronavirusepidemia.

Tilannetta korjataan parhaillaan Suomen käynnistämällä suojausvälinetuotannolla.

Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunta harjoittelee suojapukujen pukemista ja käyttöä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa tuotetaan 22 000 – 56 000 FFP2 ja FFP3 -tason hengityssuojainta vuorokaudessa. Suojavaatteita tuotetaan ministeriön mukaan 55 000 – 180 000 vuorokaudessa.

Se ei vielä riitä, mikäli tartunnat lähtevät leviämään kevään tapaan, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkka.

– Esimerkiksi kirurginmaskeja meni keväällä runsaimmillaan toista miljoonaa kappaletta vuorokaudessa.

Ilkan mukaan tilanne on silti hyvä. Maan oma tuotanto kasvaa edelleen, ja varaston täyttö ulkomailta on huomattavasti helpompaa kuin keväällä.

– Nykyisen markkinatilanteen ja kotimaisen tuotannon avulla saadaan riittävä valmius syksyksi.

5. Suomen lakia on muokattu epidemian hoitoon

Olennaisimpia asioita koronavirusepidemian hillitsemisessä on välttää suurten ihmisjoukkojen kokoontumista.

Yleisötapahtumien kieltäminen, tai ravintoloiden ja koulujen sulkeminen tarkoittaa voimakasta puuttumista kansalaisten perusoikeuksiin. Keväällä nähtiin, että Suomen normaali lainsäädäntö ei taipunut tarvittaviin rajoituksiin.

Siksi useita lakeja muutettiin pikavauhtia yhteiskunnan sulkemiseksi. Esiin kaivettiin myös lainsäädännön raskain moukari: sotia ja muita poikkeusoloja varten tehty valmiuslaki.

Esimerkiksi peruskoululaisen oikeus saada lähiopetusta on niin vahva, ettei koululaisia olisi voitu siirtää etäopetukseen ilman valmiuslakia.

Valmiuslailla myös Uusimaa eristettiin muusta Suomesta, sekä annettiin kunnille lupa poiketa hoitotakuun määräajoista.

Uudenmaan eristäminen päättyi 15.4.2020. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Suomen lainsäädäntöön on tehty ja tehdään parhaillaan muutoksia (siirryt toiseen palveluun), joiden myötä lainsäädäntö taipuu paremmin vastaanottamaan koronan toista aaltoa.

Esimerkiksi tartuntatautilakia on muutettu niin, että ravintoloiden aukioloa ja anniskelua voidaan jatkossa säätää asteittain ja alueittain. Nyt rajoituksia puretaan, mutta laki mahdollistaa myös rajoituksien palauttamisen, mikäli tartunnat lisääntyvät.

Perusopetuslakia koskeva lainmuutos hyväksyttiin ennen juhannusta. Muutoksen myötä koulut voidaan poikkeusoloissa siirtää etäopetukseen kunnan päätöksellä, eikä ratkaisuun tarvita valmiuslakia.

Mutta: Turvallisuudentunteeseen on liian aikaista tuudittautua

Koronaviruksesta tiedetään huomattavasti enemmän kuin keväällä. On esimerkiksi kasvavaa näyttöä siitä, että virus leviää erityisesti ilmateitse (siirryt toiseen palveluun). Tiedetään myös, että epidemia on levinnyt etenkin suurissa yleisötapahtumissa, eikä esimerkiksi kouluissa.

Ilmassa on kuitenkin edelleen paljon kysymysmerkkejä. Suurin osa niistä liittyy ihmisten toimintaan.

Emme voi ennustaa miten koronavirus leviää maailmalla ja mahdollisesti rajojen läpi Suomeen.

Emme tiedä miten rajoituksien purkaminen vaikuttaa viruksen leviämiseen, tai miten nopeasti suomalaiset alkavat lipsua turvaväleistä ja käsihygieniasta. Emme myöskään tiedä mikä on rajoitusten ja suositusten vaikutus ihmisten käyttäytymiseen.

– Yksittäisen toimenpiteen vaikutusta on vaikea erottamaan toisesta, sillä toimenpiteitä tehtiin niin paljon. Tieteellinen ymmärrys eri toimien tehokkuudesta kasvaa tulevien kuukausien aikana huomattavasti, sanoo THL:n yksikönpäällikkö Taneli Puumalainen.

Toimivatko suomalaiset koronan suhteen vastuullisesti ilman hallituksen julistamaa poikkeustilaa? Toistaiseksi emme tiedä. Kuva: Roni rekomaa / Lehtikuva

Toinen iso kysymysmerkki liittyy rahaan.

Epidemian ennaltaehkäisy rajoittamalla elinkeinotoimintaa ja liikkumista tekee ison lommon valtion, yritysten, ja kansalaisten talouteen. OECD:n arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun)rajoitustoimien hinta on 1,5–2 prosentin lasku bruttokansantuotteeseen joka kuukaudelta, rajoitustoimien laajuudesta riippuen.

Onko rajoitustoimien kestolle määritelty Suomessa "hintakattoa", jonka ylittyessä rajoituksia puretaan taloussyistä?

Ei ole, sanoo valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander.

Tämä johtuu siitä, että tulevien rajoitustoimenpiteiden kustannuksia ei voi arvioida suoraan kevään kokemusten perusteella.

– Ihmiset ovat muuttaneet käyttäytymistään, yllätys ole niin suuri kuin keväällä. Tästä syystä myös tarvittavat sulkutoimet voivat poiketa ensimmäisessä aallossa käytetyistä. Rajoitukset myös asetetaan kohdennetummin kuin keväällä.

Kokemukset maailmalta kuitenkin osoittavat, että koronan hinta ei ole kiinni pelkästään hallituksen päätöksistä, Spolander muistuttaa.

– Myös Ruotsissa taloudellinen aktiviteetti sukeltaa, vaikka heidän toimensa ovat olleet hyvin erilaiset. Se kielii siitä, että yrittäjät ja kuluttajat reagoivat tautiin samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko rajoitustoimet voimassa vai eivät.

Juttua on korjattu 24.6.2020 klo 23:59: Jutussa oli virheellinen kuvateksti, jonka mukaan jäljitystyötä tekee Helsingissä moninkertainen määrä jäljittäjiä huhtikuun lukumäärään verrattuna. Tämä ei pidä paikkansa. Jäljittäjiä on nyt (24.6.2020) vähemmän kuin huhtikuussa, sillä epidemiatilanne on huomattavasti rauhallisempi.

Juttua on muokattu 25.6.2020 klo 10:37: Lause "se ei riittänyt taudinkantajien ja taudille altistuneiden riittävän nopeaan löytämiseen" muokattu muotoon "se ei riittänyt taudille altistuneiden riittävän nopeaan löytämiseen".

**
Lue lisää:** Huolettomuus kasvoi, kun rajoitusten purku ei näytä lisänneen koronatartuntoja – "Kesän aikana tautiryppäitä voi tulla"