Anders Tegnell uskoi, että EU-maat toimisivat Ruotsin tavoin koronaa vastaan: "Oli kuin maailma olisi tullut hulluksi"

Ruotsin valtionepidemiologi pohtii Ruotsin radion kesäpuhujana, mitä Ruotsi on tehnyt oikein ja väärin koronapandemian aikana.

koronavirus
Anders Tegnell kukkaseppele päässään.
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell pohtii Ruotsin koronatoimia Ruotsin radio Sommar i P1 -ohjelmassa.Mattias Ahlm / Sveriges Radio

Valtionepidemiologi Anders Tegnell kertoo järkytyksestään, kun EU-maat alkoivat sulkea rajojaan. Hän on Ruotsin radion Sommar i P1 -ohjelman (siirryt toiseen palveluun) kesäpuhuja tänään keskiviikkona.

Maaliskuun puoliväliin saakka Ruotsin koronastrategian lähtökohtana oli, että tartuntaa ei pitäisi päästää maahan. Kun siinä epäonnistuttiin, strategiaa muutettiin siten, että tartunnan vaikutuksia vähennettäisiin mahdollisimman tehokkaasti.

Tegnellin mukaan tämä on klassinen tapa taistella pandemiaa vastaan. Se on tapa, josta hän oli keskustellut kansainvälisten kollegoidensa kanssa parin vuosikymmenen ajan. Moni muu EU-maa oli samassa tilanteessa kuin Ruotsi, Tegnell huomauttaa.

– Luulin, että ne tekisivät samanlaiset päätökset. Mutta oli kuin maailma olisi tullut hulluksi, Tegnell kertoo Sommar i P1 -ohjelmassa.

– Maa toisensa jälkeen sulki rajansa ja yhteiskuntansa. Yhtäkkiä elimme uudessa maailmassa.

Ruotsi piti rajansa auki, kokeili eri toimenpiteitä yksi kerrallaan ja seurasi, mikä niiden vaikutus olisi. Tavoitteena oli ennen kaikkea säilyttää sairaanhoidon toimintakyky.

– Maa toisensa jälkeen hylkäsi sen linjan, koska tapauksia oli liikaa, ja poliittinen paine oli liian suuri. Ruotsi jäi aika yksin, Tegnell toteaa.

"En ollut aluksi kovin huolissani"

Tegnell kertoo Sommar i P1 -ohjelmassa, että hän kuuli uudesta viruksesta ensimmäisen kerran tammikuussa. Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän kuuli uudesta viruksesta Kiinassa.

– En ollut kovin huolissani aluksi. Ajattelin, että tämä on pieni tautitesiintymä, josta kiinalaiset selviävät, Tegnell toteaa ja huomauttaa, että pandemiasta tuli pahempi kuin kukaan osasi odottaa.

Maailmassa on todettu yli 9,2 miljoonaa covid-19-tartuntaa ja lähes 480 000 ihmistä on kuollut tautiin, yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston laskuri osoittaa (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsin kansanterveysvirasto alkoi valmistautua tautiin hyvissä ajoin tammikuussa. Osa henkilöstöstä esimerkiksi korvamerkittiin seuraamaan taudin etenemistä ja varautumaan sen tuloon Ruotsiin.

Covid-19 osoittautui kuitenkin arvaamattomaksi ja poikkeukselliseksi sairaudeksi supertartuttajineen – yksi ihminen voi tartuttaa hyvin suuren joukon muita. Siten tauti pääsi leviämään Euroopassa. Monet tapaukset juontuvat Italian ja Itävallan hiihtokeskuksiin, joista hiihtolomalaiset palasivat tartunnan kanssa kotimaihinsa.

Tegnell kuitenkin uskoo, että Ruotsiin tuli tartuntoja myös ulkomaalaistaustaisen väestön mukana. Ruotsissa on todettu, että esimerkiksi somalialaiset ja syyrialaiset ovat sairastaneet tautia ruotsalaisia useammin.

– Luulen nyt, että se johtuu siitä, että näillä ryhmillä on kattava kontaktiverkosto ulkomaille. Muutama henkilö on tuonut tartunnan kotiin varhaisessa vaiheessa, jo ennen hiihtoturisteja.

"Miksi Pohjoismaiden linjat ovat niin erilaiset?"

Tegnell kertoo Sommar i P1 -ohjelmassa, että hänellä on hyvät suhteet pohjoismaisiin kollegoihinsa. Hänen mukaansa heidän välillään ei ole sellaista kilpailuhenkeä, jota media esittää.

– Miksi Pohjoismaat ovat sitten suhtautuneet virukseen niin eri tavoin? Luulen, että syitä on monia. Kyse ei ole pelkästään siitä, pitikö yhteiskunta sulkea vai ei, Tegnell sanoo.

Hän luettelee esimerkkejä siitä, miten Pohjoismaat eroavat toisistaan. Ruotsissa sairaanhoidon johto on paikallista, Norjassa keskusvetoista. Suomessa on perinteisesti ollut hyvä valmiustila, Ruotsissa sitä tuskin tunnetaan.

Suur-Tukholman alue on tiheästi asuttu, ja sen asukasluku on yli 2,3 miljoonaa, (siirryt toiseen palveluun) Suomesta tai Norjasta ei vastaavaa asutuskeskittymää löydy. Ruotsin väestöstä paljon suuremmalla osuudella on ulkomaalaistausta kuin muissa Pohjoismaissa.

– Kaikki nämä tekijät ovat esimerkkejä asioista, jotka vaikuttavat taudin leviämiseen ja pandemian hoitoon, Tegnell sanoo.

Hän puolustaa esimerkiksi Ruotsin päätöstä pitää peruskoulunsa auki koko pandemian ajan. Tegnell pitää sitä lapsille tärkeänä sosiaalisena ympäristönä. Lisäksi lapset saavat siellä kouluruoan.

– Koulujen sulkeminen varmuuden vuoksi ei ole kohtuullista. Lyhyetkin ajanjaksot koulutta vaikuttavat lapsiin kovasti. Etenkin lapsiin, joilla on jo vaikeaa.

"Ruotsin kuolinluvut ovat kauheita"

Covid-19-tauti on erityisen vaarallinen yli 70-vuotiaille. Tegnell uskoi alun perin, että Ruotsin vanhukset olisivat paremmassa turvassa kuin esimerkiksi Italian, koska vanhukset asuvat Ruotsissa useimmiten omissa asunnoissaan tai vanhainkodeissa. Italiassa sukupolvet asuvat yhdessä.

– Ruotsin suuri epäonnistuminen on, että niin moni on kuollut covid-19:ään, ertyisesti vanhainkodeissa. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, mutta ne saivat nyt valtavia seurauksia, Tegnell sanoo.

Kansanterveysviraston (siirryt toiseen palveluun) mukaan Ruotsissa oli eiliseen tiistaihin mennessä kuollut koronaan 5 161 ihmistä. Heistä lähes 89 prosenttia oli yli 70-vuotiaita.

– Ruotsin kuolinluvut ovat kauheita, ja ne olisi pitänyt pystyä välttämään. Se on ollut pandemiassa pahinta, ja yksi kysymys on piinannnut minua jatkuvasti: Mitä muuta olisimme voineet tehdä? Miksi pandemia iski Ruotsin vanhuksiin pahemmin kuin monien muiden maiden?

Tegnellillä ei ole siihen valmiita vastauksia, mutta niitä yritetään löytää ajan kanssa.

Sommar i P1 -ohjelma lähetetään keskiviiikkona kello 14 Suomen aikaa Ruotsin radiossa. Sen voi kuunnella etukäteen podcastina (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

Ruotsalaisprofessori: "Suomi on aikuisten Ruotsi", eivätkä maan koronaluvut nouse Ruotsin tasolle

Ruotsalaisasiantuntija: Suomi saa meidät kiinni koronakuolemissa vuoden kuluessa – tartuntaa vastaan on mahdotonta suojautua

Ruotsin oppositiojohtajat arvostelevat hallitusta koronakriisin huonosta hoidosta – "Nyt on aika sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita"

Analyysi: Kritiikki yltyy Ruotsissa maan koronaviruslinjaa kohtaan – Yhä useampi kysyy, valitsiko Ruotsi oikean strategian

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus