1. yle.fi
  2. Uutiset

Mitä suomalaiset söivät vuonna 2019? Broileri maistuu entistä useammin, maitoa juodaan aina vain vähemmän, kaurabuumi jatkuu

Suomalaiset ovat edelleen lihansyöjäkansaa ja leipä pitää tiellä.

Ruoka ja juoma
Kuvassa on eläimen ruho, maitolasi ja kananmunia.
Luonnonvarakeskuksen tuoreet tilastot kertovat, kuinka paljon syömme lihaa ja kananmunia, ja paljonko juomme maitoa.Veronica Montén, Katja Halinen / Yle

Pitkään jatkunut kehitys ei ole muuttunut viime vuonna, kun tarkastellaan suomalaisten ruoan kulutustapoja. Siipikarjan eli pääasiassa broilerin lihan syöminen on lisääntynyt ja viljatuotteita nautitaan vanhaan malliin.

Maitotuotteiden kulutus vähenee edelleen, ja hedelmien sekä vihannesten käyttö on hieman kasvanut.

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 148 kiloa (2018: 155 kg) kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 80 kiloa (2018: 81 kg) lihaa, 81 kiloa (2018: 79 kg) viljaa, 12 kiloa (2018: 12 kg) kananmunia, 66 kiloa (2018: 65 kg) hedelmiä ja 66 kiloa (2018: 64 kg) vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista. (siirryt toiseen palveluun)

Viime vuonna lihan kokonaiskulutus oli lähes 80 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 1,8 prosenttia eli 1,5 kiloa henkeä kohti.

– Siipikarjanlihan kulutus kasvoi melkein neljä prosenttia vuodesta 2018. Sen kulutus on nyt 26,6 kiloa henkeä kohti. Sianlihan kulutus laski noin viisi prosenttia, mutta sitä kulutetaan edelleen enemmän kuin siipikarjanlihaa, 30,8 kiloa. Naudanlihaa syötiin viime vuonna noin puoli kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna (18,8 kiloa), kertoo erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maitoa juodaan aina vain vähemmän

Maidon kulutus väheni jälleen noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Sama suunta oli vuonna 2018.

Rasvattoman maidon kulutus väheni melkein kahdeksan prosenttia, kevytmaidon noin neljä prosenttia ja täysmaidon prosentin verran. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 102 litraa.

Maitolaatujen käyttöosuudet pysyivät ennallaan. Kaikesta juodusta maidosta kevytmaitoa oli 57 prosenttia, rasvatonta maitoa noin 30 prosenttia ja täysmaitoa reilut kymmenen prosenttia.

Keskimäärin maitotuotteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan. Piimän, jogurtin, viilin ja kerman kulutus väheni, mutta muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi.

Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2019 kaikkiaan 148 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

– Juuston kulutus laski vähän ja oli noin 25 kiloa. Myös voita kului hieman edellisvuotta vähemmän eli 3,3 kiloa, Erja Mikkola kertoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaurabuumi jatkui vahvana

Viljan kokonaiskulutus kasvoi reilut kaksi kiloa henkeä kohti vuodesta 2018 ja oli viime vuonna noin 81 kiloa. Kasvu johtui pääosin kauran kulutuksen kasvusta.

Kauran kulutus kasvoi edellisestä vuodesta noin kaksi kiloa 9,5 kiloon henkeä kohti. Tasaisemman vaiheen jälkeen kaurabuumi tuntui jälleen voimistuneen. Lisäys oli lähes 30 prosenttia.

Riisin kulutus nousi puoli kiloa edellisestä vuodesta, vehnän laski hieman. Muiden viljalajien kulutus pysyi suunnilleen entisellään.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kalaa ja kananmunia syödään entiseen malliin – sitrushedelmiä ja vihanneksia menee enemmän

Kalan kokonaiskulutus pysyi 14,9 kilossa henkeä kohti. Kalasäilykkeitä kulutettiin hieman edellisvuotta enemmän. Ravintotaseen mukaan kalan kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia moneen vuoteen.

Myös kanamunien kulutus on ollut jo pitkään noin 12 kiloa.

Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 59 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus kasvoi puoli kiloa edellisestä vuodesta 14,3 kiloon.

Muiden tuoreiden hedelmien kulutus laski hieman ja oli viime vuonna vähän alle 45 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän kiloa.

Porkkanoita lautasella
Vihanneksia syödään aiempaa enemmän.AOP

Vihannesten kulutus kasvoi edellisestä vuodesta. Tuoreita vihanneksia käytettiin Luken arvion mukaan 66 kiloa henkeä kohti, mutta määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilastotiedot eivät kerro kaikkea lihansyönnistä

Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin puolet luullisen lihan painosta.

Teurastamolla leikataan juuri teurastettua lihaa.
Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia.AOP

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.

Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla

Poikkeusolot muuttivat hieman lihankulutusta

Lihatalo HKScanin mukaan koronapandemia muutti suomalaisten lihankulutusta. Ravintoloiden sulkeutumisen jälkeen etätöihin siirtyminen aiheutti luonnollisesti sen, että ihmiset laittoivat enemmän ruokaa kotona.

Joensuun Sokoksen S-Marketiissa, Joensuu Sokos S-Market
Jauhelihan kulutus kasvoi keväällä.Ismo Pekkarinen / AOP

Vähittäiskaupassa kysyntäpiikki maalis-huhtikuussa kohdistui muutamiin perustuotteisiin, kuten erityisesti jauhelihaan, ruokamakkaroihin ja broilersuikaleisiin. Tämän jälkeen myynti on tasaantunut, mutta painottuu matalamman jalostusarvon tuotteisiin.

Jauhelihan suurempien myyntimäärien vuoksi lihan kulutus kokonaisuudessaan on noussut hieman, mutta naudanlihan arvo-osien myynti on vähentynyt selvästi, koska kuluttajien ostovoima on heikentynyt lomautusten ja irtisanomisten vuoksi.

Lue myös:

Lihaa kului Suomessa vähemmän kuin edellisvuonna – Miksi sika yhä ohittaa kanan usealla kärsänmitalla?

Ilmasto-Jenni: "Lihankorvikkeet on pahoja" – Miten 18 vuotta vegaanisesti syönyt ruokabloggaaja Elina "Chocochili" Innanen saa kasvisruuan maistumaan?

Suomen ruokamarkkinat eivät menneet sekaisin koronasta – vihannekset ja hedelmät voivat kallistua loppuvuodesta

Onko koronan yksi seuraus uusi ruoan hintapiikki? Viimeksi "hiljainen tsunami" vei leivän köyhiltä ja tuntui myös suomalaisten kukkarossa

Lue seuraavaksi