1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. julkiset hankinnat

Turkulaisen kävelysillan budjetti karkasi 5 miljoonasta 19 miljoonaan – miksi rakennushankkeiden kustannukset niin usein lähtevät käsistä?

Tutkijan mukaan parempi hankintaosaaminen ja tarkoin laaditut sopimukset voisivat säästää miljardeja.

Logomosta Turun keskustan puolelle ulottuva kävelysilta on vielä rakennusvaiheessa. Sillan budjettia on korotettu useita kertoja. Kuva: Paula Collin / Yle

Turun keskustasta piti päästä kulttuurikeskus Logomoon junaradan ylittävää kävelysiltaa pitkin jo vuonna 2018. Vielä ei pääse, rakennustyöt ovat pahasti kesken.

Myös hintalappu on kallistunut. Alun perin siltaidea esiteltiin päättäjille 5 miljoonan euron siltana, mutta viime viikolla Turun kaupunginvaltuusto myönsi rakennushankkeelle jälleen lisärahaa budjetin kohotessa 19,5 miljoonaan.

Kerta ei ole ensimmäinen, kun Turussa rakennushankkeiden budjetti paisuu. Funikulaari maksoi tuplasti suunnitellun verran, kaupunginteatterin taannoisen peruskorjauksen hinta puolestaan kohosi 25 miljoonasta 45 miljoonaan euroon.

Kaupunkilaisia moiset hintojen karkaamiset kummastuttavat, surettavat ja vähän vihastuttavatkin.

– Se on väärin ja se on ihan hirveää. Ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Usko päättäjiin tahtoo olla heikoilla, kun näitä on ollut niin monta peräkkäin, sanoo turkulainen Marja-Leena Orko.

– Pahalta se tuntuu joka kerta. Se on suunnittelun heikkoutta, uskoo puolestaan turkulainen Matti Ruohonen.

Hän on jäljillä. Hyvällä suunnittelulla voitaisiin nimittäin monissa tapauksissa välttyä sovitun budjetin nousulta. Näin uskoo myös Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus (kok.).

– Logomon silta on kaiken kaikkiaan todella surullinen esimerkki julkisesta rakentamisesta. Jos jossain voi mennä kaikki pieleen, niin tässä voi sanoa, että on kaikki mennyt. Siltaa lähdettiin rakentamaan ennen kuin suunnitelmat ovat olleet valmiit. Itse näen että se on keskeisin syy, minkä takia tää on mennyt pieleen.

Toisaalta sillan rakenne on sellainen, jota ei ole koskaan aiemmin Suomessa tehty. Katteluksen mukaan suunnittelija, rakentaja ja tilaaja eivät ole osanneet ennakoida kaikkea, mitä rakenteeseen liittyy.

Turkulaiset Matti Ruohonen ja Marja-Leena Orko ihmettelevät sitä, miten veronmaksajien kukkarolla käydään kerta kerran jälkeen. Kuva: Paula Collin / Yle

Budjetit nousevat muuallakin

Turku ei kuitenkaan ole lainkaan ainoa paikka, jossa rakennushankkeiden budjetit paukkuvat. Tutkimustietoa kunnallisten rakennushankkeiden suunnitelluista ja toteutuneista kustannuksista ei ole saatavilla, mutta ongelma on olemassa. Näin arvioi taloustieteen professori Janne Tukiainen Turun yliopistosta.

– Anekdoottinen näyttö viittaa siihen, että sitä tapahtuu paljonkin, mutta oikeasti ei tiedetä mittakaavaa tarkemmin. On kuitenkin olemassa rakenteellisia syitä, miksi on oletettavaa, että sellaista tapahtuu paljonkin, Tukiainen sanoo.

Yksi syistä liittyy rakennushankkeissa yleisesti käytettävään sopimustyyppiin, jossa hankkijaosapuoli maksaa, jos jotain yllättävää tapahtuu. Riski tulee hankkijalle, koska usein rakentamisessa tulee vastaan täysin luonnollisia yllätyksiä, jotka nostavat kustannuksia.

– Ongelma on siinä, että se luo tuottajille kannustimia siihen, että heille ei ole välttämättä niin tarkkaa pysyä alkuperäisessä sopimuksessa, koska heille kuitenkin korvataan kustannusten ylittyminen. Aletaan olettaa, että jälkilaskutuksia tulee aika paljon ja voittomarginaali haetaan sieltä eikä alkuperäisestä tarjouksesta.

Myös sopimusten laatimisessa voi olla puutteita. Tukiaisen mukaan sopimuksia ei ole helppo kirjoittaa niin tyhjentävästi ja kattavasti, ettei lisäkustannuksia tulisi. Hankkija ei välttämättä osaa muotoilla riittävän tarkkaan kaikkea, mitä se haluaa ostaa, joten alun perin sovitut kustannukset nousevat.

Paremmalla hankintatyöllä säästyisi rahaa

Janne Tukiainen julkaisi vuosi sitten yhdessä Jan Jääskeläisen kanssa tutkimuksen siitä (siirryt toiseen palveluun), että julkisten hankintojen kilpailutuksiin osallistuu vain vähän yrityksiä. Jos kilpailua olisi enemmän, voitaisiin säästää isojakin rahoja.

Kun tähän lisätään budjettien ylittyessä jälkilaskutuksina tulevat kulut, puhutaan suurista summista.

– Hankintakentällä olisi miljardien säästöpotentiaali, jos asiat osattaisiin tehdä huomattavasti paremmin, Tukiainen sanoo.

Miten tilannetta voitaisiin korjata? Paremmalla hankintaosaamisella ja panostamalla sopimusten tekoon, uskoo Janne Tukiainen.

Hänen mukaansa kuntien hankintaosaaminen on tällä hetkellä vaihtelevaa. Etenkin pienemmissä kunnissa voi olla niin, että yksi ihminen vastaa kaikista hankinnoista muiden töidensä ohella.

– Hyvä ja huolellinen hankinta vaatii kovasti työtä, perehtymistä ja osaamista. Tehtyjen haastattelujen perusteella tuntuma kentällä on se, että osaamispulaa on, mutta miten paljon siitä toistaiseksi on tiukkaa näyttöä, on toinen juttu.

Yksi vaihtoehto on käyttää sellaista sopimusmuotoa, jossa riski on tuottajalla eikä hankkijalla. Elinkaarimalleja on käytetty jonkin verran muun muassa koulujen ja päiväkotien rakennusprojekteissa. Rakennuslehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan kunnilla olisi halukkuuttaa käyttää elinkaarimallia, mutta urakoitsijoiden tarjoushalukkuus on vähäistä.

Tukiaisen mukaan elinkaarimallin hyöty hankkijalle on siinä, ettei se luo kannustimia ylilaskutukselle. Toisaalta riskit lisäkuluista otetaan mukaan jo tarjoushintaan, jolloin hinta on jo lähtökohtaisesti vähän korkeampi.

– Tärkeintä olisi, että huolellisesti mietittäisiin, millä tavalla mikäkin projekti kannattaa hankkia ja kenelle riskit kannattaa laittaa. Ja toki pitää olla osaamista ja aikaa kirjoittaa huolella hankinnan yksityiskohdat, Tukiainen sanoo.

Tukiainen kertoo, että yksityisellä sektorilla pystytään paremmin ottamaan huomioon se, miten asiat ovat aiemmin hoituneet. Kunnat eivät voi näin toimia. Vaikka kunta tietäisi, että tietty yritys on hoitanut rakentamisen hyvin eikä ole ylittänyt kustannuksia, asiaa ei voi kilpailutuksessa helposti huomioida.

– Euroopan unionin hankintasääntely tekee tästä vaikeaa. Sääntelyn puitteissa on vaikeaa palkita yritystä niin, että se voittaisi seuraavan hankinnan, vaikka se olisi luultavasti yhteiskunnan kannalta hyvä asia, Tukiainen sanoo.

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus muistuttaa, että valtaosa kaupungin rakennushankkeista pysyy budjetissa tai jopa alittaa ne. Kuva: Paula Collin / Yle

Päättäjät hankalassa välikädessä

Palataan vielä Logomon siltaan ja Turun muihin rakennushankkeisiin. Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus muistuttaa, että suurin osa hankkeista pysyy budjetissa ja jopa alittaa ne. Räikeisiin esimerkkeihin on toki tarpeellista puuttua.

– Hankintaosaaminen, suunnittelu ja projektinhallinta ovat sellaisia, joissa on sakannut, ja niihin kiinnitetty huomiota, Kattelus sanoo.

Päättäjän rooli on hankala, sillä on vain pystyttävä luottamaan viranhaltijoihin, jotka ovat suunnitelmat ja talousarviot tehneet.

– Päättäjä käy harkinnan siitä, onko projekti tarpeellinen vai ei. Kun päätös on tehty, täytyy uskoa, että talousarvio pitää paikkansa.

Kattelus kertoo, että parannuksia Turussa on yritetty viime aikoina tehdä. Hankesuunnitteluprosessia on muutettu niin, että samantyyppiset ongelmat vältettisiin jatkossa.

Kattelus nostaa kaikkein tärkeimmäksi asiaksi nimenomaan huolellisen, ennakoivan suunnittelun.

– Suunnitelmat valmiiksi ennen kuin lähdetään toteuttamaan, jotta tiedetään, mitä halutaan ostaa ja miten se halutaan toteuttaa.

Onko sinulla kokemusta julkisista rakennushankkeista? Miten budjetissa pysytään? Keskustelu jatkuu jutun alla torstaihin kello 23:een saakka. Osallistua voit Yle Tunnuksella.

Lue myös:

Turku päätti pakkoraon edessä – Logomon sillalle lisärahoitus ja elämyskeskukseen 30 miljoonaa: "Tässä ei voi muuta tehdä kuin maksella"

Pikkukaupunki päätti 85 miljoonasta eurosta oudoissa tunnelmissa, nyt osaa päättäjistä kaduttaa – "Olen saanut moitteita, miksi pidin suuni kiinni"