Pirjo-Leena Pitkänen, 75, ajoi mökille salaa yön pimeydessä, kun ikäihmiset kehotettiin kotikaranteeniin: “Päättäjät eivät pysty asettumaan housuihimme”

Yli 70-vuotiaat saivat maaliskuussa muita tarkemmat koronaohjeistukset. Nyt kaksi heistä kertoo, miten se muutti arjen.

koronavirus
Uimari laiturin portailla.
Pirjo-Leena Pitkänen aloitti kilpauinnin 50-vuotiaana.Jaana Polamo / Yle

– Oli se aika hullua ajatella, että minä olen yksi niistä.

75-vuotias kilpauimari Pirjo-Leena Pitkänen kurtistaa kulmiaan ja kertoo, miltä tuntui, kun yli 70-vuotiaita ohjeistettiin pysymään karanteenia vastaavissa oloissa. Ikäryhmää pyydettiin noudattamaan erityistä varovaisuutta kontaktien, kaupassakäynnin ja liikkumisen suhteen.

– Alusta asti tuntui kauhealta, kun yli 70-vuotiaista puhuttiin yhtenä ryhmänä. Minulla on astma, joten suhtauduin rajoituksiin hieman varoen. Jos olisin täysin terve, tuntuisi aivan hirveältä, että minulle olisi minkäänlaisia rajoituksia, hän sanoo.

Pitkäsen vapaa-aika kuluu kilpauinnin parissa. Hän on kiertänyt 25 vuotta Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuskisoja. Poikkeusolot pistivät uimahallit kiinni ja uimisen tauolle. Rajoitukset astuivat voimaan vain kaksi viikkoa ennen SM-kisoja, joihin Pitkäsen oli tarkoitus osallistua.

– Koen itseni mieleltäni 40-vuotiaaksi, ja kroppa alkaa olemaan vähän kuin nelikymppisellä. Tuntuu, ettei minulle ole tullut yhtään ikää lisää, mutta kaikki puhuvat vanhuksista.

Myös gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistolta ihmettelee puhetapaa, jota käytetään yli 70-vuotiaista. Puhetapa jakaa yli ja alle 70-vuotiaat kahteen ryhmään aivan kuin ihmiset olisivat laadullisesti erilaisia.

Rantanen muistuttaa, ettei 70 vuoden ikä ole maaginen raja. Vanheneminen on asteittaista ja riski vakavaan sairauteen kasvaa jo kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen.

– Ei 70-vuotiaana tapahdu mitään ihmeellistä. Sama asia, että ihmiselle ei yhtäkkiä tapahdu jotain 65-vuotiaana, kun hän suunnilleen jää eläkkeelle.

Pirjo-Leena Pitkänen kastelee kukkia.
Pirjo-Leena Pitkänen on kunnostanut mökkinsä pihaa pitkin kevättä.Jaana Polamo / Yle

70-vuotias Paavo Seppänen on Pirjo-Leena Pitkäsen kanssa samoilla linjoilla, eikä lue itseään ihmisryhmään, jolle rajoituksia annettiin. Seppänen käy aktiivisesti kuntosalilla ja vaikuttaa ampumahiihtoseurassa ja erilaisissa järjestöissä.

Hän pitää puhetta eristäytymisestä kummallisena ja kertoo käyneensä ulkona aiempaa enemmän.

– En usko, että kukaan halusi, että me jäämme kököttämään neljän seinän sisään. Siellä sitä sairastuu, jos jossakin. En ole kokenut sillä tavalla, että minut olisi pistetty johonkin vankilaan, hän pohtii.

Onko ikä vain numero?

Suosituksia laadittaessa on pohdittava, mitkä niistä ovat toteuttamiskelpoisia. Jos raja olisi pistetty 60 ikävuoteen, se olisi tuonut gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantasen mielestä ongelmia työelämään.

– On olemassa paljon työpaikkoja, joissa huomattava osa työntekijöistä olisi joutunut karanteeninomaiseen tilanteeseen, vaikka he normaalisti käyvät joka päivä töissä. Esimerkiksi monet terveydenhoitajat ja lääkärit ovat yli 60-vuotiaita.

Gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen, Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylän yliopiston professori Taina Rantanen muistuttaa, että ihmiset vanhenevat eri tahdissa.Petri Aaltonen / Yle

Rantanen pohtii, miksi rajaa ei vedetty 80 ikävuoteen, sillä tuntuvampia vanhenemismuutoksia alkaa tapahtua vasta silloin.

– Varmasti tällaisia on punnittu, mutta luulen, että siinä on otettu se raja, joka on toteuttamiskelpoisin ja alin mahdollinen.

Korona ei hidastanut vauhtia

Pirjo-Leena Pitkänen harjoittelee uintia 3–4 kertaa viikossa, osallistuu treenileireille ja käy joka vuosi uintikisoissa. Hän on tehnyt Suomen ennätyksiä ja muutaman Pohjoismaiden ennätyksen omissa ikäsarjoissaan. Mitaleja on kertynyt yli 320.

Epidemia ei pysäyttänyt Pitkästä. Uimahallit saivat jäädä, mutta tilalle syntyivät kolmas lapsenlapsi ja ajatus uudesta asunnosta.

– Sain myytyä vanhan asunnon juuri ennen kuin korona iski Suomeen. Se oli suoranainen onnenpotku, mutta asunnon ostaja sairastui koronaan, joten kaupanteko ja kauppakirjat kirjoitettiin etänä.

Eniten huolta rajoitukset aiheuttivat mökkeilyn kanssa. Pitkäsen mökki sijaitsee noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä, jossa hänellä on kaupunkiasunto. Pitkänen viettää mökillään noin 200 päivää vuodesta, mutta rajoitukset estivät mökkeilyn.

– Alussa oli kauhean huono omatunto, kun lähdin mökille, joten ajoin salaa yön pimeydessä sinne. Sitten ymmärsin, että en minä mökillä ketään tartuta tai ole itse missään vaarassa, hän naurahtaa.

Paavo Seppänen.
Paavo Seppänen ei kokenut, että hänen olisi pitänyt eristäytyä.Jaana Polamo / Yle

Myös Paavo Seppäsessä on kilpaurheilijan vikaa. Hän hiihti kilpaa 1980-luvulla, mutta nykyään laji on enemmänkin harrastus, ja aikaa kuluu kisojen järjestämisessä.

– Ennen kuin korona iski, olimme valmistautumassa nuorten SM-hiihtoihin Laajavuoressa ja teimme latuja valmiiksi. Ladut jäivät lopulta käyttämättä.

Kovin paikka Seppäselle kuitenkin oli se, ettei lastenlapsia näe. Muuten arki sujui varsin tavallisesti.

– Poikkeusolojen alusta asti olen ollut sitä mieltä, ettei minun tarvitse vastustaa tätä, mutta en minä myöskään jäänyt sisälle.

Pirjo-Leena Pitkänen aloitti kilpauinnin viisikymppisenä. Koronaeristys laittoi aktiivisen jyväskyläläisliikkujan uintiharjoitukset tauolle, mutta kesämökin pihapiirissä voi treenata siirtämällä kiviä puutarhaan. Video: Yle.

Ihmiset vanhenevat eri tahdissa

Taina Rantanen käyttää termiä biologinen vanheneminen, kun hän selittää, mitä kehossa tapahtuu vanhetessa. Se on ilmiö, jossa elimistön kyky korjata itseään heikkenee ikääntymisen myötä. Ihmisen solut korjaavat itseään jatkuvasti, kun niihin syntyy virheitä tai kun niihin tulee ulkoisia häiriötekijöitä. Iän myötä keho ei pysty enää yhtä aktiivisesti ylläpitämään elimistön eri järjestelmien tasapainoa.

– Kun ulkopuolinen haitallinen tekijä niin kuin virus pääsee valloilleen, soluilta ei löydy enää sellaista kapasiteettia, jolla ne saisivat sen kukistettua, vaan siinä saattaa tulla mittava hälytysreaktio eli ihminen voi sairastua vakavasti, Rantanen kuvaa.

Ihmisryhmää tarkastellessa on Rantasen mukaan otettava huomioon, kuinka pitkällä ihmisen biologinen vanheneminen on. Yli 100-vuotiaat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa kuin 70-vuotiaat.

– Myös saman ikäisissä on paljon erilaisia ihmisiä. Ehkä tämä yhdestä ikärajasta puhuminen tässä yhteydessä on korostanut ajatusta, että iäkkäät ihmiset olisivat jotenkin yhtenäinen ihmisjoukko, mitä he eivät ole. Eihän kukaan niputa 10–40-vuotiaitakaan yhteen.

Suomessa koronavirukseen on kuollut miehiä ja naisia suurin piirtein saman verran. Naiset elävät kuitenkin Suomessa keskimäärin seitsemän vuotta vanhemmiksi kuin miehet. Naiset ovat sitkeämpiä toipumaan erilaisista sairauksista, mikä selittää eliniän eroja. Syytä ei Rantasen mukaan tiedä, vaikka teorioita löytyy.

– Naiset tuntuvat kestävän monia sairauksia paremmin, mutta tässä koronaviruksessa sitä ei huomaa.

Paavo Seppänen joutui ikänsä puolesta koronaeristykseen. Eristyksen aikana jyväskyläläismies kaipasi erityisesti punttisalitreenien jälkeen kaverien kanssa käytäviä maailmanparannuskeskusteluja. Pihamaan ja kesämökin työt pitivät Seppäsen niin liikkeessä, että hänelle tuli jo ikävä koukouksissa istumista. Video: Yle.

Puhetavan kanssa varovaisuutta

Kenelle suositukset sitten on suunnattu, jos Paavo Seppänen ja Pirjo-Leena Pitkänen eivät tunnista itseään niistä?

– En ole varma, johtuuko se siitä, että ohjeiden antajat ovat meitä paljon nuorempia, mutta he eivät pysty asettumaan meidän housuihimme millään, Pitkänen sanoo.

Hän ei pidä ikäihmisten niputtamista reiluna. Yli 30 vuoden ikäjakaumaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, joten Pitkäsen mielestä sanojen asettelussa pitää olla varovaisempi.

– Pitää myös ottaa huomioon, että ihmisillä voi olla sairauksia jo tämän ikäisenä tai sitten voi olla, että joku on täysin terve eikä käytä esimerkiksi minkäänlaista lääkitystä, hän jatkaa.

Jyväskylän yliopiston professori Taina Rantanen pitää myös puhetapaa hieman kummallisena. Eniten Rantanen on pohtinut viestintää ja mielikuvia, joita se antaa.

– Olen miettinyt, millainen ihminen hallituksen jäsenillä on ollut mielessä, kun näitä viestejä on laadittu. Ovatko he ajatelleet, että he puhuvat Sauli Niinistölle vai Pihtiputaan mummolle? Rantanen kysyy.

Hän ei ole rajoituksia vastaan, sillä ymmärtää, että taustalla on huoli iäkkäiden sairastumisesta. Hänen mielestään suosituksissa on onnistuttu hyvin, sillä kuolleisuusluvut ovat pienet. Hän on myös huomannut, että puhetapa on muuttunut.

– On havahduttu siihen, ettei kyseessä ole vain yksi harmaa ryhmä. Ryhmään kuuluu ihmisiä, joilla on omat aivot ja oma tahto.

Paavo Seppänen istuu nuotion savussa.
Seppänen on jäänyt kaipaamaan kahvihetkiä ystävien kanssa.Jaana Polamo / Yle

Yli 70-vuotiaille asetettuja ohjeita on höllennetty asteittain. Toukokuussa ikäihmiset saivat taas tavata muita ihmisiä turvavälit huomioiden. Tällä viikolla hallitus päätti luopua yli 70-vuotiaita koskevista erillisistä ohjeistuksista kokonaan.

Arki jatkuu normaalina

Pitkänen on pyrkinyt noudattamaan suosituksia parhaansa mukaan, mutta kertoo, ettei pystynyt olemaan täysin eristyksissä. Arki on säilynyt lähes entisellään, mutta yksittäisiä asioita Pitkänen joutui pohtimaan tarkemmin. Kaupassa käynti oli yksi niistä. Pitkänen haluaa varoa häntä huonommassa kunnossa olevia.

– En mene kauppaan heti aamusta, sillä kaikki muut yli 70-vuotiaat ihmiset ovat silloin siellä.

Seppäsen arki on sujunut yhtä rauhallisesti.

– Ajattelin, etten minä tunkeudu mihinkään kauppaan, vaan annan vaimolle sen tehtävän. Ainoastaan rautakauppa ja viinakauppa ovat kuuluneet repertuaariini, enkä ole ollut siitä lainkaan katkera.

Hän ymmärtää, missä tilanteessa päättäjät olivat.

– Ymmärsin, että raja pitää vetää johonkin. Yksi tuttava sanoi hyvin, että olympiakisoissakin laitetaan karsintaraja, ja nyt se oli 70.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus