Kiistellyn itäradan hankeyhtiö perusteilla – ministeriö odottaa kaupungeilta ja kunnilta piakkoin vastauksia, haluavatko ne osallistua rahoitukseen

Ministeriö haluaa pian vastaukset, miten itäisen Suomen kunnat ovat kiinnostuneita rahoittamaan itäisen ratayhteyden suunnittelua.

rautatieliikenne
VR:n junia varikolla
VR:n junia Turun varikolla. Kuvituskuva. Rosa Huuska / Yle

Liikenne- ja viestintäministeriössä on käyty keskusteluja itäisen Suomen kaupunkien ja kuntien kanssa siitä, minkälaisilla edellytyksillä itäisen suunnan raideyhteyttä varten voitaisiin perustaa hankeyhtiö.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan tarkoitus on perustaa hankeyhtiö suunnittelua varten.

Keskusteluihin osallistuivat monet tahot, joita itäradan rakentaminen tulevaisuudessa koskettaa. Osallistujia oli 14 kaupungin lisäksi useita maakuntaliittoja ja kauppakamareita sekä HaminaKotkan Satama Oy.

Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva käytti puheevuoron Kouvolan suosiman vaihtoehdon puolesta ja Kotkan puolesta puhui kehitysjohtaja Terhi Lindholm.

Väyläviraston selvitys pohjana

Pohjana keskusteluille ministeriön ja kaupunkien välillä oli Väyläviraston selvitys Itä-Suomen junaliikenteen kehittämisestä.

Se julkaistiin toukokuun lopussa. Selvityksen mukaan kannattavin vaihtoehto olisi nykyisten ratojen kehittäminen. Ratayhteyksistä paras vaihtoehto olisi raideyhteys Helsingistä Porvooseen ja sieltä Kouvolaan.

Helsinki-Vantaan lentokenttä olisi reitin alkupää, on linjaus mikä tahansa.

Kaikkiaan esillä on ollut kolme eri vaihtoehtoa itäiselle raideyhteydelle, mutta käytänössä jäljellä on enää kaksi vaihtoehtoa.

Esillä on ollut kolme eri vaihtoehtoa itään suuntautuvalle radalle
Samuli Huttunen / Yle

Kouvolan kaupunki ja kymmenen muuta Itä-Suomen kaupunkia kannattavat Kouvola-linjausta.

Väyläviraston selvityksen mukaan itärata eli Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva rata olisi kustannus- ja hyötysuhteeltaan parempi kuin Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle kulkeva niin sanottu itäinen rantarata.

Syynä on se, että itärata maksaisi noin kolmanneksen vähemmän ja rata hyödyttäisi sekä Karjalan että Savon radan liikennettä.

Itäradan investointi maksaisi Väyläviraston mukaan 2,1 miljardia euroa ja itäisen rantaradan eli Suomenlahden rannikkoa myöten kulkevan linjauksen 3,2 miljardia.

Uusi itäinen oikorata ei selvityksen mukaan tällä hetkellä vaikuta kannattavalta, mutta tilanne voi muuttua pitkällä aikavälillä. Itäinen rantarata voisi kuitenkin tukea tulevaisuudessa paremmin nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Pietarin välillä.

Itäisen rantaradan vaihtoehdon varrella tavaraliikennesatamia

Itäisen rantaradan vaihtoehdon puolesta ovat liikkeellä Kotkan kaupunki ja monet sen kanssa liittoutuneet tahot. Tavaraliikenteen kannalta vaihtoehdolla on puolestapuhujansa.

Sen toiminta-alueelle sijoittuisi myös noin puolet Suomen tavaraviennistä, sillä ratayhteyden varrella sijaitsisi suuria vientisatamia, kuten Hamina ja Kotka.

Aamun keskusteluissa liikenne- ja viestintäministeriössä kartoitettiin itäisen Suomen kaupunkien ja kuntien alustavaa halukkuutta osallistua hankeyhtiön perustamiseen ja itäisen radan suunnittelun rahoitukseen samoilla periaatteilla kuin Suomi-rata -hankeyhtiön ja Turun tunnin juna-yhtiön kohdalla on toteutumassa.

– Suunnittelu on pitkä prosessi ja sen aikana selvitetään, ovatko edellytykset raidehankkeen toteuttamiseksi olemassa, sanoo ministeri Harakka.

Suuria raideliikenneinvestonteja edistetään viime syyskuun talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti samoilla periaatteilla koko Suomessa.

Aiemmissa neuvotteluissa on edellytetty, että valtio omistaisi hankeyhtiötä 51 prosenttia perustamisvaiheessa. Muiden omistajien kuten radasta hyötyvien julkisyhteisöjen osuus olisi juuri alle puolet, eli 49 prosenttia.

Suunnittelukustannukset Porvoo-Kouvola-linjauksessa olisivat noin 70 miljoonaa euroa ja Porvoo-Kotka-Luumäki-linjauksessa noin 110 miljoonaa euroa.

Vastaukset elokuun loppuun mennessä

Ministeriö odottaa kunnilta vastukset elokuun loppuun mennessä siihen, ovatko ne kiinnostuneita pääomittamaan suunnittelua varten perustettavaa hankeyhtiötä.

Vastauksilla ministeriö kartoittaa myös alueen toimijoiden edellytyksiä ja riittävän laajaa sitoutumista hankeyhtiön perustamiseen.

Entä sitten milloin on mahdollista odottaa hallituksen linjausta asiassa?

Liikenneministeri Timo Harakka oli vaitonainen aamun etätiedotustilaisuudessa, mutta sanoi johtopäätösten ajan olevan sen jälkeen, kun suunnitteluyhtiön halukkaat ovat selvillä.

Lue myös:

Väylävirasto Itä-Suomen ratahankkeista: Parasta olisi korjata nykyisiä ratoja

Nyt puhuvat itäistä Suomea repivän ratakiistan kovimmat kiistapukarit – Kouvolan ja Kotkan kaupunginjohtajat eivät pääse sopuun ratalinjauksesta

Suomen suuret raidehankkeet etenevät eri tahtiin – ministeri: "Selvitämme vasta, onko kokonaan uusi rata Itä-Suomeen tarpeen"

Uusi selvitys raidehankkeista: Itäinen rantarata voisi lisätä Suomen kilpailukykyä ja edistää hiilineutraaliutta