1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pelastuslaitokset

Koolla on väliä: Entistä pienemmät hälytysajoneuvot ehtivät Helsingissä nopeasti perille sielläkin, missä paloasemia on harvassa

Ketteriä kärkiyksiköitä on tulossa muun muassa Konalaan, Kontulaan ja Tapanilan alueelle, missä avunsaannissa on ollut liian pitkiä viiveitä.

Helsingin pelastuslaitoksen kärkiyksikön autot ovat suunnilleen ambulanssin kokoisia ajoneuvoja. Kuvan auto ei ole käytössä Helsingin pelastuslaitoksella, vaan on prototyyppi kärkiyksiköstä. Kuva: Helsingin pelastuslaitos

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on ollut vaikeuksia saada apua paikalle tarpeeksi nopeasti. Sisäministeriön asettamista toimintavalmiusajoista on jääty etenkin kaupungin pohjois- ja koillisosissa, missä paloasemaverkosto on harvempaa.

Pelastuslaitos on yrittänyt ratkaista viiveongelmaa jo vuosia. Vaikeimmille alueille ratkaisuksi tarjotaan nyt ketteriä kärkiyksiköitä. Se on tarkoitettu ennen kaikkea kohteen nopeaan tavoittamiseen ja pelastustoiminnan mahdollisimman nopeaan aloittamiseen.

– Normaaliin perusyksikköön verrattuna autot ovat pienempiä ja kalustoa on karsittu. Mukana on vain kalusto, mikä tarvitaan pelastustilanteen aloittamiseen, sanoo va. pelastusjohtaja Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta.

Vaativimmissa hälytystilanteissa paikalle hälytetään raskaampaa kalustoa.

Konalassa toimintamalli otettiin käyttöön jo toukokuun alussa, vaikka tähän tarkoitettu pienempi ja ketterämpi hälytysajoneuvo saadaan käyttöön vasta heinäkuussa.

– Jo nyt toimintavalmiusajat ovat parantuneet Konalassa minuuteilla, vaikka työpari on toiminut vanhalla isommalla yksiköllä, sanoo Korkiamäki.

Toimintavalmiusaikaa aiotaan parantaa myös rakentamalla Konalaan uusi paloasema. Toistaiseksi pelastuslaitos on ollut siellä palokuntatoiminnan kannalta hankalissa vuokratiloissa. Uuden aseman arvioidaan olevan valmis vuoden 2023 alussa.

Pelastustoiminnassa viiveitä

Helsingissä ensimmäisen yksikön pitäisi olla kohteessa useimmilla alueilla kuuden minuutin tavoiteajassa. Sisäministeriö velvoittaa, että 50 prosenttia hälytyksistä pitäisi toteutua tuossa ajassa. Tällä hetkellä toimintavalmiusaikojen ylitys vaihtelee keskustan sekunneista Pohjois-Helsingin 2–4 minuuttiin.

Vaikein tilanne on ollut kaupungin pohjois- ja koillisosissa, missä paloasemia on harvemmassa.

Konalan lisäksi ongelmia on ollut muun muassa Kontulassa, Pohjois-Helsingissä Tapanilan seudulla sekä Vuosaaressa.

– Kärkiyksiköillä pyrimme paikkaamaan juuri niitä alueita, joissa meillä on puutteita, sanoo Korkiamäki.

Avi antoi epäkohdista jo tammikuussa 2016 korjausmääräyksen ja velvoitti korjaavia toimenpiteitä 2017 tammikuuhun mennessä. Koska Helsingin kaupunki ei tehnyt vaadittuja toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, avi päätti asettaa uhkasakon.

Laiminlyöntien takia pelastuslaitos joutuu maksamaan 4 miljoonan euron sakon (siirryt toiseen palveluun) (Pelastustieto).

Korkiamäen mukaan parhaillaan suunnitellaan useita toimenpiteitä toimintavalmiuden tehostamiseksi, mutta suunnitelmia vaikeuttaa pula palomiehistä.

– Emme pysty nopeasti perustamaan isoja yksiköitä, koska palomiehiä valmistuu ammattiin niin vähän, sanoo Korkiamäki.

Helsingillä on vuoteen 2025 asti aikaa laittaa pelastustoiminta kuntoon.

Lue myös:

Mikä merkitys on minuutilla? Pelastuskomentajan mielestä ei juuri mitään, mutta palomiesten mukaan se saattaa maksaa hengen