Sisäministeri Maria Ohisalo: Turismi Venäjälle tulee avautumaan viimeisten joukossa

Sisäministeri vieraili tänään Kainuussa ja vastasi kysymyksiin kahden naapurimaan koronatilanteesta.

koronavirus
Sisäministeri Maria Ohisalo vieraili tänään Kuhmon rajavartioasemalla
Sisäministeri Maria Ohisalo vieraili tänään Kuhmon rajavartioasemalla

Suomessa koronatilanne on viime viikkoina rauhoittunut THL:n tilastojen mukaan, mutta kahdessa naapurimaassa näkymä on hyvin toisenlainen.

Venäjän epidemiatilanteen on arvioitu olevan vakava, ja maassa oli viime lauantaina tartuntoja virallisten tilastojen mukaan vajaat 580 000.

Länsirajan takana tilanne ei myöskään ole vielä hallinnassa. Esimerkiksi Jällivaaran kunta Ruotsin Lapissa on kertonut koronaviruksen leviävän alueella hallitsemattomasti.

Lue myös: Pohjois-Ruotsin koronapesäkkeessä Jällivaarassa työskentelevät suomalaiset pysyttelevät omillaan ja pois kyliltä: "Itse pystyy vaikuttamaan siihen, saako taudin

Kansanterveysviraston (siirryt toiseen palveluun) mukaan Ruotsissa oli keskiviikkoon mennessä 62 324 todettua tartuntaa ja koronan aiheuttamaan tautiin on kuollut 5 209 ihmistä. Suomen luku on 327.

Ruotsin tartuntatilanteesta kertoo sekin, että sisärajavalvontaa ja matkustusrajoituksia ollaan jatkamassa edelleen, vaikka monien Schengen-maiden osalta niistä aiotaan jo luopua.

Tällä hetkellä rajoitusten helpottamisen kriteerinä on, että maan koronatartuntojen esiintyvyyden tulee olla olla matalampi kuin 8 tautitapausta 100 000 asukasta kohden.

Tiistaina sisäministeri Maria Ohisalo kommentoi, että jatkossa on kuitenkin tarkoitus selvittää joitain yksittäisiä ratkaisuja eri maiden suhteen. Näin on mahdollisesti Ruotsin kanssa.

Ohisalo vieraili tänään Kuhmossa itärajan läheisyydessä.

Mitä Suomi ajattelee naapurimaiden tautitilanteesta? Tähän ja muihin kysymyksiin aiheesta sisäministeri Ohisaloa pyydettiin vastaamaan suorassa Areena-lähetyksessä.

Mitä Suomi ajattelee naapurimaiden koronaviruksen aiheuttamasta tautitilanteesta?

Jokainen valtio on toiminut koronassa itsekseen, mikä on tietysti luonut ehkä kansainvälisiäkin ongelmia siihen. Yhteistyötä pitää tehdä myös rajojen yli ja on tärkeää, että kaikkialla tilanne saadaan haltuun. Ennen kuin tilanne on kaikkialla ratkaistu, se on sitten vasta hallinnassa.

Suomi voi nyt yhdessä olla tyytyväinen: rajoituksia on tehty ja niitä on noudatettu hyvin. Tauti on saatu painettua todella alas. Suunta on hyvä, mutta se ei yksin riitä, että Suomi on asian ratkaissut.

Millaisiin toimenpiteisiin on esimerkiksi kesän aikana vielä syytä varautua tässä niin sanotusti kahden koronatulen välissä?

Hallitus käy jatkuvasti keskustelua, miten voidaan mahdollisimman paljon palata normaaliin. Se tarkoittaa, että olemme osa Schengenin vapaan liikkuvuuden aluetta, eli ei ole rajatarkastuksia. Nyt niitä edelleen on, mutta Suomi on rajoituksia pikkuhiljaa alkanut purkamaan muutamien eri maiden välillä. Suomalaiset voivat toki aina poistua maasta ja palata.

Miten hyvin esimerkiksi Venäjän tautitilanteesta Suomessa ollaan perillä?

Viranomaiset keräävät tietoa eri puolilta maailmaa ja viranomaisyhteistyössä tietoja jaetaan. Hallitus seuraa jatkuvasti, mikä tilanne on. Ensin puretaan sisärajan rajoituksia ja sitten siirrytään niin sanottuihin kolmansiin maihin, joihin Venäjäkin kuuluu. Nämä ovat todennäköisesti viiimeisiä maita, jotka avautuvat turismille.

Millaisia haasteita rajavalvonnassa on nyt Venäjän rajalla?

Ollaan tarvittu lisää ihmisiä sisärajavalvontaan. Esimerkiksi Tornio-Haaparannan alueelle. Nyt kun Norjan osalta purettin rajoitus, sieltä on vapautunut ihmisiä töihin. Niin kauan kun ihmiset ovat muualla, ei voida ulkorajoja lähteä samalla tavalla avaamaan. Tässä täytyy pienin askelin edetä jatkuvasti, henkilökunta riittää ja näillä pärjätään.

Milloin Venäjän ja Suomen välinen matkustajaliikenne voisi avautua?

Se ei tule vielä hetkeen tapahtumaan. Ihan sellainen perusturismi on varmasti viimeisiä, jotka aukeaa. Sitä ennen mahdollisesti työmatkaliikenne kolmansiin maihiin mahdollistuu. Tästä hallitus käy kesällä keskustelua ja sitä keskustelua täytyy käydä yhdessä Euroopan Unionin tasolla. Jokainen jäsenvaltio ei tee itse täysin toisista EU-maista poikkeavia päätöksiä.

Tilanteeseen vaikuttaa se, miten tauti kehittyy. Toive tietysti on, että tauti saadaan tukahdutettua ja sitä mukaan voidaan edetä rajakysymyksissä.

Entä Ruotsin rajavalvonnan haasteet, mitä ne ovat?

Esimerkiksi Torniossa ja Haaparannassa raja ei ole ihmisten mielessä, se on vain kartalla. Toisaalta esimerkiksii Ahvenanmaalla ruotsalaiset ovat tärkeä kävijäryhmä.

Olemme tottuneet vapaaseen liikkumiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Se on tärkeä arvo, mistä tulee pitää kiinni eikä se saa rapautua erilaisissa tautitilanteissa.

Suomen etu olisi palata normaaliin mahdollisimman pian. Itse ajattelen, että meidän pitää pystyä tukemaan muita maita ympärillämme jos se on mahdollista.

Ruotsi on aloittanut aktiivisen testaamisen ja tautia saadaan nyt paremmin kiinni. Kun tiedetään, missä tauti liikkuu sitä päästään eristämään paremmin.

Toukokuussa kävi ilmi, että Suomen kansalainen saa ylittää rajan, vaikka sitä suositellaan vältettäväksi. Rajalla on ainakin toukokuussa ollut täytettävänä lomake, johon kirjataan henkilötietojen lisäksi muun muassa mahdolliset hengitystietulehduksen oireet. Vieläkö henkilötietoja Ruotsin pohjoisrajan ylittäviltä kerätään? Miksi?

Lomaketta ei tietääkseni käytetä enää. Se oli terveysviranomaisten ideoima lomake, ja siinä ajatus oli se, että saadaan tietoa, missä tautia on.

Sinänsä se, että suomalainen saa poistua maasta ja palata Suomeen ei ole uusi asia. Se lukee perustuslaissa. Varmasti on hyvä niin, että jos jatkossa tällainen tilanne tulee niin erittäin selkeästi täytyy kirjoittaa ylös se, mikä on vahva suositus, mikä on suositus ja mikä on jotain vielä vahvempaa.

Miten hyvin suomalaiset noudattavat Ruotsista palattuaan kahden viikon suositeltua karanteenia?

Kyse on omaehtoisesta karanteenista. Suomalaiset ovat noudattaneet sitäkin varmasti hyvin. Tätä tautioirelomaketta haluttiin alussa käyttää, jotta kerättiin tietoa, että mistä koronaviruksen aiheuttamaa tautia Suomeen tulee. Lopulta tietoa tuli sitä kautta tietääkseni aika vähän.

Miten Suomi on varautunut reagoimaan kesän aikana, jos Ruotsissa tai Venäjällä koronaviruksen aiheuttama epidemia pahenee entisestään?

Suomi on varautunut nyt paremmin, meillä on enemmän suojavarusteita ja testauskapasiteettia. Lisäksi tehohoidon kapasiteettia on nostettu vahvasti. Tämän varautumisen kautta on niin sanotusti ostettu lisää aikaa jos tilanne pahenisi Suomessa. Lainsäädäntöä kehittämällä emme välttämättä jatkossa päädy poikkeusoloihin ja poikkeusolojen lainsäädäntöön.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus