1. yle.fi
  2. Uutiset

Ottaisitko sinä vastaan mitä tahansa työtä? Kaikki suomalaiset eivät tekisi niin työttömänä, mutta korona saattaa kasvattaa työn arvostamista

Monelle ansiotyö on Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan erittäin tärkeä elämän osa-alue, mutta ihmiset arvostavat töissä eri asioita.

työelämä
Työgallup Rovaniemellä
Myyjänä työskentelevä rovaniemeläinen Johanna Vähäkuopus on korona-aikana kokenut lomautuksen, mikä on hänet saanut huomaamaan työn arvokkuuden. Antti Ullakko / Yle

Tekisitkö sinä ihan mitä tahansa työtä, vaikka sitten työttömänä?

– Kyllä mie oikeastaan voisin tehdä monenlaista erilaista työtä. Riippuu tietenkin aina elämäntilanteesta, jos on paha tilanne niin kuin nyt tämä koronahomma, niin kyllä ehdottomasti olisin valmis tekemään, sanoo myyjänä matkailualalla työskentelevä rovaniemeläinen Johanna Vähäkuopus.

Suomalaisten vastaukseen työn "kelpaavuudesta" vaikuttaakin moni seikka.

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Worksin kesäkuussa tehdyssä kyselytutkimuksessa 53 prosenttia vastaajista kertoi, että mikä tahansa työ ei kelpaisi työttömänäkään, 28 prosenttia taas ottaisi vastaan minkä tahansa työn. Noin joka viides ei osannut sanoa.

Kysymyksiin työhön suhtautumisesta ja sen vastaanottamisesta vastasi noin 680 työikäistä suomalaista.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimuksessa vuonna 2015 (siirryt toiseen palveluun) vastaajista 52 prosenttia kertoi, että ottaisi työttömänä vastaan mitä tahansa työtä. 30 prosenttia vastasi kysymykseen ei.

Miksi kaikkiin töihin ei haluta tai toisaalta, miksi kaikki työpaikat eivät kiinnosta tekijöitä? Klassinen vastaus liittyy kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työnhakijan ja työnantajan tarpeet eivät kohtaa. Esimerkiksi paikka, aika, osaaminen tai palkka voivat olla vääriä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestölle (SAK) teettämän tuoreen, valikoituja aloja käsittelevän tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) työvoimapulan taustalla ovat usein liian pieni palkka sekä työn kestoon ja rekrytointiin liittyvät puutteet. Työn laatu siis vaikuttaa, tutkimuksessa todetaan.

Bolt.Worksin kyselyssä 18-34-vuotiaat suhtautuivat minkä tahansa työn vastaanottamiseen vanhempia ikäluokkia nihkeämmin. Nuorista harvempi myös piti kaikkea työtä yhtä arvokkaana.

Työgallup Rovaniemellä
Rovaniemeläisen Ilkka Kokon mielestä kaikki työ on arvokasta. Itse hän pitää töissä viihtymistä palkkaa tärkeämpänä seikkana.Antti Ullakko / Yle

Rakennusinsinööriksi opiskeleva, alan työharjoittelua parhaillaan suorittava rovaniemeläinen Ilkka Kokko kertoo arvostavansa sitä, että töissä viihtyy.

Opiskelijana hän kuitenkin kertoo pääsääntöisesti ottavansa työtä vastaan, kun sitä tarjotaan.

– Kyllä mie ennemmin töissä käyn, kuin olisin työttömänä, tuleehan se aika pitkäksi jos vaan kotona makoilee. Palkasta, kun sovitaan, niin kyllähän sitä voi mitä vain tehdä, Kokko sanoo.

Työmarkkinoilla ihmiset etsivät lähtökohtaisesti omaa osaamistaan vastaava työtä, Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen sanoo.

Joustovaraa kuitenkin on.

– Lähtökohtaisestihan ihmiset pyrkivät ottamaan vastaan koulutustaan vastaavaa työtä. Mutta toki siinä tilanteessa jos vaikka oma työttömyys pitkittyy, niin silloin varmasti se repertuaari, mitä töitä on valmis ottamaan vastaan laajenee.

"Paskatöitä", onko niitä

Bolt.Worksin kyselytutkimuksessa noin kaksi kolmesta työikäisestä vastaajasta piti kaikkea työtä arvokkaana.

Kolmasosa kysymykseen "Onko sinusta kaikki työ arvokasta vai onko olemassa myös niin sanottua ”paskatyötä”?" vastanneista taas arvioi, että niin kutsuttua paskatyötä on olemassa. Ajatus paskatyön olemassaolosta korostui kyselyssä 18-34-vuotiaiden ikäluokassa.

Arvokkuuden tai paskatyön määritelmää ei kyselyssä käsitelty - ja termien voikin ajatella kertovan niin työn arvokkuudesta työntekijälle itselleen kuin laajemmin koko yhteiskunnallekin.

Esimerkiksi Suomalaisen Työn Liitto määrittelee (siirryt toiseen palveluun) arvokkaan ja merkityksellisen työn tuottavaksi, kestäväksi ja osallistavaksi.

Antropologi David Graeber on määritellyt paskatyön (bullshit job) työksi, jolla ei ole edes työntekijän itsensä mielestä mitään tarvetta. Talouslehti The Economistin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2018 hän arvioi, että jopa neljä kymmenestä työntekijästä tekee tällaista merkityksetöntä työtä.

Rovaniemellä Ylen katugallupiin vastanneet kertoivat pitävänsä työtä arvokkaana. "Paskatyöksi" voisi ehkä laskea väkisin teetetyn työn, jota teetetään vain velvollisuudesta, arvelee ohjelmistoalan pienyrittäjänä työskentelevä Petteri Maljamäki.

Työgallup Rovaniemellä
Pienyrittäjänä työskentelevällä Petteri Maljamäellä ei tällä hetkellä itsellään ole työntekijöitä, mutta työnantajana toimiessaan hän kertoo pyrkivänsä aina kehumaan aiheesta ja pitämään työpaikan ilmapiirin sellaisena, että mistä tahansa voidaan keskustella.Antti Ullakko / Yle

Maljamäki kertoo pitävänsä työtä, jolla on niin työnantajalle, työntekijälle kuin yhteiskunnallekin merkitystä esimerkiksi taloudellisen tai ympäristön kestävyyden kannalta.

– En usko että ihan mitä tahansa [työtä] tekisin. Mielelläni kuitenkin tekisin sellaista työtä, missä olen hyvä eli tulisi sellainen olo, että työpanoksellani oikeasti on merkitystä, Maljamäki sanoo.

EVA:n viime vuonna tekemässä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) suomalaisille työn merkityksistä tärkein on raha, mutta tärkeimpien joukossa ovat myös yhteiskunnallinen velvollisuus, itsensä kehittäminen sekä yhteisöllisyys.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) työn arvostus on palkansaajien keskuudessa pitkällä aikavälillä noussut.

Ansiotyö on työolotutkimuksessa ollut erittäin tärkeä elämänala palkansaajille aina kahdeksankymmentäluvulta saakka. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen työn merkitys on viime vuosina korostunut entisestään, Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen sanoo.

– Tähän vaikuttaa erityisesti se, että ansiotyön merkitys on tullut aikaisempaa tärkeämmäksi naisille ja siellä erityisesti noin kolmekymppisille naisille. Tällä hetkellä ansiotyö on useammalle naiselle kuin miehelle erittäin tärkeä elämänalue, Pärnänen sanoo.

Työgallup Rovaniemellä
Joensuulaiselle Katariina Ketoselle työ hoitoalalla "antaa takaisin" hänelle itselleenkin. Antti Ullakko / Yle

Joensuusta kotoisin oleva Katariina Ketonen arvelee, ettei tällä hetkellä ajattele ottavansa vastaan mitä tahansa työtä, sillä nykyinen työ hoitoalalla on itsessään palkitsevaa.

– Sen ei tarvitse tulla ulkopuolelta, ei pelkästään rahallinen tai muu palkkio. Työ itsessään antaa sisältöä elämään, tietysti työkaverit on yksi iso juttu, joka tekee työstä mielekkään, Ketonen sanoo.

Työelämää kurittaa nyt korona

Koronakevät on vaikuttanut suomalaiseen työhön: työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, ja myös lomautusuutisia on kuultu runsaasti.

Ansiotyön merkitys palkansaajille erittäin tärkeänä elämänalueena on Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan tyypillisesti laskenut vahvan taloussuhdanteen aikana. Työmarkkinoiden kiristyessä arvostus taas on noussut.

Koronatilanteen voisikin ennakoida vaikuttavan työn arvostukseen, Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen sanoo.

– Ihmiset ovat kuitenkin aina huolissaan omista ansioistaan ja toimeentulostaan, ja vaikka nyt lukua ei ole tarjolla, niin voisin kuvitella, että työn merkitys korostuu.

Työn vastaanottamisesta ja arvokkuudesta kertovan kyselytutkimuksen tilanneen Bolt.Worksin yrityskulttuurista ja kehityksestä vastaavan johtajan Timo Hakkaraisen kyselyn tulos saa mietteliääksi – arvostetaanko työtä ja arvostavatko työntekijät toisaalta itseään?

Korona-aikana hän olisi odottanut kyselyn lukujen olevan positiivisempia, toisaalta Suomessa varsinkin monella nuorella on mahdollisuus toteuttaa itseään ja esimerkiksi pohtia oman olemassaolon merkitystä, Hakkarainen pohtii.

Työntekijöiden lisäksi työnantajien tulee hänen mukaansa vaikuttaa siihen, että työtä arvostettaisiin.

Yksinkertaisimmillaan se on hänen mukaansa arkipäivän viestintää.

– Haluaisin nykypäivänä uskoa, että johto jalkautuu sinne paskatyön keskuuteen ja osoittaa arvostuksen. Eiväthän firmat ja yhteiskunta pyöri, ellei kaikkea työtä tehdä ja rattaita pidetä pyörimässä.

Vastaajia Bolt.Worksin IRO Researchilla teettämässä koko tutkimuksessa oli yhteensä 1000. Työelämää koskeviin kysymyksiin vastasivat työikäiset suomalaiset, joiden vastaukset samoin on painotettu vastaamaan kaikkia työikäisiä suomalaisia.
Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin + 3,2 %-yksikköä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 1.7.2020 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Uutta tietoa suomalaisesta työelämästä: Miehet stressaavat selvästi naisia vähemmän ja nuoret ovat kaikkein eniten stressaantuneita

Lue seuraavaksi