Helle kypsyttää mansikkasatoa nopeasti – poimijoilla edessä hikinen urakka

Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden vähäinen määrä yhdistettynä nopeasti kypsyvään satoon aiheuttaa ongelmia.

mansikka
Suuri määrä mansikoita.
Mansikan pääsato on kypsymässä nopeasti.Esa Huuhko / Yle

Mansikan sato saattaa kypsyä poiminnan onnistumisen kannalta liian nopeaan tahtiin, arvioivat marjanviljelijät.

Kuuma sää on kiihdyttänyt mansikoiden kypsymistä, ja mansikan pääsatokausi on käsillä. Helle saattaa myös pienentää mansikoiden kokoa, vaikka lämpö tuo marjoihin makeutta, kertoo Pro Agrian Länsi-Suomen maaseutukeskuksen asiantuntija Marja Tuononen.

Lounais-Suomi on Tuonosen mukaan eräs mansikan pääviljelyalueista. Varsinkin Varsinais-Suomi on kirinyt nopeasti kiinni mansikoista perinteisesti tunnettua Suonenjoen seutua. Tässä on auttanut se, että Varsinais-Suomen uusilla mansikkapellolla kasvitaudit eivät vielä vaivaa samalla tavalla kuin pitempään mansikanviljelyyn käytetyillä alueilla.

Viime talvi koetteli Tuonosen mukaan viljelmiä ja aiheutti tuhoja varsinkin edellisenä keväänä istutetuille mansikoille. Märkyys ja lumettomuus eivät olleet mansikoille hyvä yhdistelmä.

Kausityövoimasta yhä pulaa

Marjatiloilla on koronan aiheuttamien matkustusrajoitusten takia tavallista vähemmän ulkomaista kausityövoimaa, ja nopeasti kypsyvä sato uhkaa jäädä osittain korjaamatta. Mansikan laatu heikkenee, jos sitä ei saada poimittua oikeaan aikaan.

Kypsiä ja raakoja mansikoita.
Mansikkasato kypsyy.Sari Ursin / Yle

Hedelmän- ja marjanviljelijöiden liiton Pirkanmaan ja Satakunnan yhteistä piiriä johtava Tarja Matomäki toivoo, että viranomaiset helpottaisivat kausityövoiman maahantuloa ja nopeuttaisivat työlupien käsittelyä.

Matomäki arvostelee voimakkaasti maahanmuuttovirastoa siitä, että työlupien käsittely ei edennyt keväällä koronan takia. Kesäkuussa on hänen mukaansa saatu työlupia, joista tehtiin hakemukset helmikuussa.

Ulkomaisia työntekijöitä on nyt, rajojen vähitellen avauduttua, lennätetty Suomeen tilauslennoilla. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK on järjestänyt kuljetuksia poimijoille. Lipunhinnat Ukrainasta Suomeen ovat Matomäen tietojen mukaan kohonneet normaalista alle 150 eurosta 300 euroon, mikä on vähentänyt matkustusintoa.

Pro Agrian Marja Tuononen sanoo, että työvoimatilanne vaihtelee paljon tiloittain. Osalla mansikkatiloista on työvoimaa riittävästi, mutta toisilla tiloilla sadonkorjuu on uhattuna.

Raskas työ, pidentynyt poimintakausi

Esimerkiksi Satakunnassa on nykyisin 40–50 mansikkatilaa. Viljelmiä on Pro Agrian mukaan erityisesti Kokemäen Kauvatsalla, Huittisissa, Köyliössä ja Ulvilan Kullaalla.

Varsinais-Suomen puolella suuria mansikkatiloja on Laitilassa ja Sauvossa.

Tarja Matomäen omalla tilalla eli Mattilan marjatilalla Huittisissa on palkkalistoilla normaalina vuotena 90–100 työntekijää pellolla ja lisäksi myynnissä 30 henkilöä.

Tänä vuonna työvoimaa tarvittaisiin lisää vielä 15–20 ihmistä poiminnan onnistumiseksi. Rekrytointi on yhä auki.

Kotimaisen työvoiman saaminen mansikkapelloille on tunnetusti vaikeaa. Matomäen ja Tuonosen mukaan syitä on monia: työ on raskasta ja pienipalkkaista, ja poiminta-ajat riippuvat sadon kypsymisestä.

Pidentynyt poimintakausi vaikeuttaa esimerkiksi koululaisten sitoutumista työntekoon ainakaan koko satokauden ajaksi. Vielä 1980-luvulla mansikkaa poimittiin 4–6 viikkoa, nykyisin mansikankorjuu kestää pisimmillään viisi kuukautta.

Ukranalaiset mansikanpoimijat  Holopaisen Tilalla Lemillä 2019
Ukrainalaisia mansikanpoimijoita työssään suomalaisella marjatilalla.Kari Saastamoinen/ Yle

Maatiloilla on edelleen jonkin verran myös suomalaista työvoimaa, joka saa marjatilalla tekemästään työstä pääasiallisen elantonsa.

Viljelijä Tarja Matomäki sanoo kuitenkin, että suomalainen työvoimapolitiikka ja työttömyysturvajärjestelmä eivät suhtaudu kovin ymmärtäväisesti työntekijöihin, jotka tienaavat elantonsa puoli vuotta marjatiloilla ja jäävät sen jälkeen joksikin aikaa vaille työtä. Hän toivoo uudistuksia, jotka antaisivat suomalaisille mahdollisuuden nykyistä helpommin tehdä kausiluonteista työtä.