Villiintyneet lupiinit ja kurtturuusut ovat monimuotoisen luonnon esteenä – katso videolta, miten jättipalsamia kitketään

Vieraslajikasveja vastaan ovat asettuneet kunnat ja kaupungit, ja yksityisihmisiäkin kannustetaan poistotalkoisiin.

vieraslajit
Jättipalsami on vieraslaji, joka on saapunut Himalajalta asti Suomen luontoon. Nopeasti leviävä ja muiden kasvien elintilaa valtaava jättipalsami on onneksi helposti poistettavissa. VieKas LIFE:n aluekoordinaattori Marjaana Kovanen näyttää, miten vaivatta kukka kitketään.

Alkukesä on otollisinta aikaa poistaa haitallisia vieraslajeja omasta pihasta ja ohimennessään vaikka lenkkiteiden varsilta. Tutuimpia vieraslajeja ovat jättipalsami, lupiini, kurtturuusu ja jättiputki.

Vieraslajit ovat kulkeutuneet Suomeen pitkienkin matkojen päästä, mutta kuten kutsumanimikin kertoo, ne eivät kuulu Suomen luontoon, Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon hankekoordinaattori Marjaana Kovanen toteaa.

– Muun muassa jättipalsami on mukava kasvi kaikin puolin, mutta viihtyy liiankin hyvin. Sehän on jostain sieltä Himalajan rinteiltä kotoisin, ja tullut pitkän matkan. Ihminen on sen tuonut Suomeen, sitä on kasvatettu muun muassa koristekasvina.

Monet vieraslajit ovat alunperin olleet koristekasveina tai omissa puutarhoissa, josta ne ovat karanneet luontoon. Luonnossa leviävät vieraslajit voivat estää jopa muiden kasvien kasvun.

– Esimerkiksi metsätalous on paikoittain ongelmissa, kun metsäpuiden taimet eivät jaksa nousta sieltä palsamien alta, Kovanen sanoo.

Esimerkiksi lupiini jyrää perinteiset tienvarsilla kasvavat kasvit, ja samalla monimuotoinen hyönteislajisto joutuu väistymään.

Vaikka vieraslajit pitää poistaa luonnosta, niiden pois repiminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan poistamiseen täytyy olla maanomistajan lupa. Isojen teiden varsilta vieraslajeja, kuten lupiineja, ei pidä mennä itse nyppimään turvallisuussyistä.

– Kun ajelee tuolla pitkin tienvarsia, kyllä esimerkiksi lupiinin osalta voi sanoa ettei sitä ihan heti saada hävitettyä. Väylävirasto vastaa tien varsilta vieraslajien poistosta, Kovanen sanoo.

Monet kaupungit ja kunnat ovat ryhtyneet torjuntatöihin, ja esimerkiksi Mikkelin kaupunki on antanut luvan vieraslajien poistoon kaupungin alueilta, kuten puistoista ja lenkkipolkujen varsilta. Kitkentäprojektiin voi osallistua myös Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämillä kitkentäkävelyillä. Kävelyt ovat osa VIEKAS-hanketta, joka keskittyy vieraslajien poistoon luonnosta.

Lue myös:

Muotikasvit voivat villiintyä uusiksi karkulaisiksi luontoon – kotipuutarhuri, näin kannat vastuusi vieraslajeista ja helpotat kitkemissavottaa

Taistelu haitallisia vieraskasveja vastaan kiihtyy – kurtturuusuja on istutettu Lappiinkin, mutta nyt ne on tuhottava juuria myöten