Männyt näyttävät ruskeilta ja kuolleilta – ruskomäntypistiäinen on taas asialla

Ruskomäntypistiäisen suursyönti jatkuu tänäkin vuonna. Se tuhoaa männyn neulasia, mutta ei tapa puuta.

Tuhohyönteisten aiheuttamat metsätuhot
Metsäkeskuksen asiantuntija Antti Pajula tutkii mäntyjen tuholaisia.
Metsäkeskuksen asiantuntija Antti Pajula tutkii mäntyjen tuholaisia. Kati Ala-Renko / Yle

Ruskomäntypistiäiset riivaavat mäntyjä myös tänä kesänä. Huolestuneita yhteydenottoja kuivuneista ja rusehtavista puista on tullut Metsäkeskukseen etenkin alueilta, joissa vaivaa ei aiemmin ole ollut.

Ruskeita puita on sekä metsissä että ihan omakotitalojen pihamailla. Ihmetystä on herättänyt se, että uudet vuosikasvustot ovat vihreitä, vaikka havut muuten ovat ruskeat. Sille on selitys.

– Toukka syö kaikki vanhat neulaset pois, jos toukkia on riittävästi. Se jättää tämän tuoreimman eli tänä kesänä kasvaneen neulaskerran syömättä. Jostain syystä se ei toukalle maistu, kertoo asiantuntija Antti Pajula Metsäkeskuksesta.

Tämä mänty on todennäköisesti kärsinyt ruskomäntypistiäisen tekosista.
Tämä mänty on todennäköisesti kärsinyt ruskomäntypistiäisen tekosista. Mikko Hakomäki

Kunnes virus tulee

Mäntypistiäisten laajempia esiintymiä tulee noin kymmenen vuoden välein. Tämänkertainen alkoi toissa kesänä ja jatkuu yhä.

Ruskomäntypistiäiset ovat etenkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ilmiö, sillä alueella on paljon mäntymetsiä ja karut metsänpohjat. Syöntialue on tänä vuonna hyvin laaja.

– Ilmoituksia on tullut kymmeniä eri puolilta ja syönti on nyt edellisvuoden reuna-alueilla, toteaa Pajula.

Kun syönti on jatkunut muutaman vuoden, tulee virus, joka lopettaa sen. Pajulan mukaan ruskomäntypistiäinen ei silti kokonaan häviä, vaan aktivoituu jälleen tietyn ajan kuluttua.

Ruskomäntypistiäisen toukkia männyssä.
Tältä näyttää ruskomäntypistiäisen toukka. Kati Ala-Renko / Yle

Mänty selviää hengissä

Pajula tutkii omassa pihassaan ruskomäntypistiäisen toukkia. Osa toukista näyttää jo kellertäviltä, minkä takia Pajula arvioi, että toukissa on jo virus.

– Toiveissa on, että virus lopettaa tämän syönnin ennen kuin toukat ehtivät täyskasvuiseksi ja koteloituvat maahan. Koska sieltä ne taas syksyllä lentävät munimaan uusiin puihin ja epidemia jatkuu.

Rauhoittava tieto on se, ettei pistiäinen tapa mäntyjä. Männyt pysyvät hengissä juuri siksi, että toukka jättää uuden vuosikasvun syömättä. Kotipihoissa haitta on usein vain esteettinen.

– Ihan yksittäisiä puita saattaa kuolla, mutta silloin puussa on jotain muutakin ongelmaa ja tämä on vain se viimeinen niitti, selittää Pajula.

Sen sijaan talousmetsissä tilanne voi olla toinen. Ruskomäntypistiäinen voi aiheuttaa kasvutappioita ja miljoonien eurojen tappiot.

Lue myös: Ruskomäntypistiäiset popsivat Pohjanmaalla puutarhojenkin puut kaljuiksi – vastaavaa suuresiintymää ei ole nähty kymmeneen vuoteen

Havaintoja ruskomäntypistiäisestä ropisee nyt päivittäin – metsien mäntyjen lisäksi tuholaiselle maistuvat myös kotipihojen vuorimännyt