Korona säikäytti ihmiset tekemään testamentteja – "Monet menettäneet yöuniaankin", sanoo lakiasiantuntija

Testamentin tekeminen on alkanut kiinnostaa myös nuoria aikuisia.

talous
Anonyymi valokuva hautajaisista, Virtain kirkko, Jyväskylä, 22.3.2019.
Koronakevät on saanut ihmiset miettimään testamentin tekemistä.Jari Kovalainen / Yle

Koronavirukseen sairastuneiden ja kuolleiden määrää on seurattu viime kuukaudet pelonsekaisella tunteella. Moni kotiinsa linnottautunut on alkanut samalla miettiä mitä omaisuudelle tapahtuisi, jos virus veisi.

– Kyllä se on näkynyt. Aika paljon ihmiset ovat olleet huolissaan siitä, että testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ovat jääneet tekemättä tai sitten siitä, ettei niitä ole päivitetty. Osa on kertonut menettäneensä yöunensakin sen takia, Hyvä Testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari, Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista sanoo.

– Kyllä on jossain määrin tehty enemmän testamentteja. Varsinkin maaliskuussa tuntui, että ihmiset ryhtyivät tätä miettimään, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju.

Koronakevät on saanut etenkin riskiryhmäläiset havahtumaan, mutta on joukossa ollut myös nuorempaa väkeä.

– Tässä tilanteessa testamentteja on tehty aiempaa enemmän varttuneemmalle väelle. On ajateltu, että jos sairastuu koronaan ja menehtyy, niin on ainakin hoidettu paperiasiat kuntoon, Räihä-Mäntyharju sanoo.

– Minulle on ollut yllätys, että myös pari-kolmekymppisiä ovat kiinnostaneet elämän asiakirjat ihan eri tavalla kuin ennen. Eikä pelkästään testamentit vaan muutkin asiakirjat kuten edunvalvontavaltuutukset ja avioehdot, sanoo puolestaan Jeremejeff.

Testamentti voi antaa turvaa ja säästää perintöveroissa

Testamentin voi laatia kuka tahansa täysi-ikäinen. Testamentteja tehdään jokunen tuhat vuosittain ja tyypillisesti perheissä, joissa on enemmän varallisuutta. Testamentin avulla edunsaajien joukkoa voi laajentaa, ja sillä voidaan pienentää perintöverotusta.

– Perintövero on progressiivinen, eli mitä suurempi on omaisuuden arvo sitä suurempi on perintövero. Jos perintöä sen sijaan jakaa isommalle joukolle kuten lapsenlapsille, niin isompi joukko voi saada omaisuutta verovapaana. Perintö on tuolloin jokaisella verovapaata 20 000 euroon saakka, sanoo Räihä-Mäntyharju.

Avopuolison asema on erityisen turvaton, koska hänellä ei ole perintöoikeutta. Jos esimerkiksi asuu edesmenneen puolison täysin omistamassa asunnossa ilman testamenttia, voi saada pahimmassa tapauksessa häädön heti.

– Olen kuullut, että nopein häätö on ollut kahdeksan tuntia kuolemasta. Lapset ovat tulleet asuntoon ja sanoneet että pakkaa tavarat ja tuossa on ovi, Räihä-Mäntyharju kertoo.

Testamentilla olisi voinut antaa avopuolisolle muutamia kuukausia asumisoikeutta asuntoon, vaikka se olisi lapsille siirtynytkin.

Testamentin teettäminen asiantuntijalla maksaa tyypillisesti muutamia satasia, mutta voi sen laatia itsekin.

– Voi testamentin tehdä itsekin, mutta jonkun toisen vanha pohja tai nettiasiakirjat eivät välttämättä vastaa sitä mitä testamentin laatija haluaa. Itsetehtynä ei voi myöskään olla varma, että varmasti kaikki asiat on otettu huomioon, Jeremejeff sanoo.

Tarkkoja tilastotetoja testamenttien suosiosta ei ole, koska Suomessa testamentteja ei rekisteröidä mihinkään julkiseen rekisteriin. Asianajajaliitto esitti rekisteröintiä viimeksi viime vuonna, mutta asia ei ole edennyt.

Lue lisää:

Vainajan viimeinen tahto voi löytyä patjan alta tai ruokakomerosta – Asianajajaliitto haluaa testamentit julkiseen rekisteriin

Omaisen kuoleman aiheuttamaa asiakirjarallia aletaan vähentää – tavoitteena on tehdä asioinnista nykyistä selvästi sujuvampaa

"Mikään ei estä testamenttaamasta omaisuuttaan vaikkapa kaupungille" – Kainuussa testamenttien määrät kasvussa

Vain harva tekee testamentin – perinnönjaossa voidaan taistella poljettavasta Singeristä

Lisätty Jeremejeffin titteliin Nooa Säästöpankki.