Tuhansien talouksien maalämpöhaaveet jäihin – tiukentuneet määräykset estävät monessa kunnassa maalämmön rakentamisen

Maalämpö vaatii energiakaivon, johon lupaa ei pohjavesialueilla enää helposti heru. 

maalämpö
Pohjavesialue -kyltti
Tärkeille pohjavesialueille saa maalämpöpumpun rakennettua enää aniharvoin. Kare Lehtonen / Yle

Maalämpö on pitkällä aikavälillä edullinen ja ekologinen lämmitysmuoto ja siksi suosittu monien omakotiasujien ja taloyhtiöiden keskuudessa.

Maalämpöpumppua varten maahan porataan syvä energiakaivo, josta kierrätetään putkistolla vesi-alkoholiseosta. Yksinkertaistettuna pumppu ottaa maaperästä lämpöä, jonka se luovuttaa asunnon lämmitysjärjestelmään.

Energiakaivon rakentaminen edellyttää pohjavesialueella vesilain mukaisen luvan. Moni maalämmön haluava on kuitenkin viime aikoina joutunut pettymään, sillä osassa Suomea luvat ovat tiukassa. Lupaa on käytännössä mahdotonta saada, jos sitä hakee merkittävän pohjavesialueen tuntumaan.

Tämä koskee suurtaa määrää suomalaisia, sillä jo pelkästään Lappeenrannassa kymmenet tuhannet ihmiset asuvat merkittävän pohjavesialueen läheisyydessä.

Lappeenrannan kaupungin pohjavesialueet kartalla.
Lappeenrannassa suuret asuinalueet sijaitsevat punaisella merkityn pohjavesialueen läheisyydessä. Uusia maalämpöpumppuja ei näille alueille enää todennäköisesti tule.Renja Nurmi / Yle

Vesilain mukaisen luvan myöntää aluehallintovirasto (AVI). Vesilain valvonnasta vastaavat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Kolmenlaisia riskejä

Vesilaki pyrkii suojaamaan pohjavesiä. Kun maata porataan energiakaivoa varten, on riskinä sekoittaa läpimenevät kerrokset.

– Vettä on monissa maakerroksissa suljettuina tasoina, jolloin ne eivät pääse sekoittumaan keskenään. Välissä voi olla pilaantunutta vettä, mutta toinen kerros onkin puhdas. Kun porataan, kerrokset voivat sekoittua keskenään ja se voi aiheuttaa kerroksen pilaantumisen, kertoo ympäristötarkastaja Päivi Uski Lappeenrannan kaupungilta.

Lappeenrannan kaupungin ympäristötarkasta kertoo, millaisia riskejä maalämmöstä saattaa pohjavesialueella koitua.

Riskinä on myös ruhjeinen kallioperä, joka voi esimerkiksi energiakaivon paineaukaisussa levittää porauksesta syntyviä epäpuhtauksia. Se voi vaikuttaa kalliopohjaveden laatuun lähellä olevissa kaivoissa tai vedenottamoilla.

Viimeinen riski liittyy kaivon rakenteisiin ja vesialkoholiseokseen, jota maalämpökaivoissa käytetään lämmönkeruussa. Jos putkisto pääsee vuotamaan, se aiheuttaa ainakin väliaikaista haittaa pohjaveteen.

Lupia ei puolleta

Maalämpökaivon rakentaminen on vuodesta 2011 lähtien vaatinut aina pohjavesialueen ulkopuolellakin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan. Pohjavesialueilla toimenpideluvan lisäksi on vaadittu harkinnan mukaan myös vesilain mukaista lupaa, esimerkiksi vedenottamoiden läheisyydessä.

Nyt lupia saa yhä harvemmin. Taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuosikirjapäätös. Vuosikirjapäätös on merkittävä oikeusohje, joka viranomaisten tulee ottaa huomioon valvonnassa ja päätöksiä tehdessä.

– Me olemme vuosikirjapäätöksen jälkeen ohjeistaneet, että maalämpökaivon sijoittaminen pohjavesialueelle vaatii aina vesilain mukaisen luvan. Käytännössä useissa ratkaisuissa on todettu, että maalämpökaivolle ei ainakaan pohjaveden muodostumisalueella voi saada vesilain mukaista lupaa, hydrogeologi Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

Lue lisää: Naapuri sai rakentaa, miksen minä? – KHO:n ratkaisu tiukentaa suhtautumista maalämpöön

Alueellisia eroja

KHO:n vuosikirjapäätöksen ohjeistus koskee koko Suomea. Ohjeen tulkinnassa vaikuttaa kuitenkin olevan aluekohtaisia eroja. Sen, vaatiiko hanke vesilain mukaisen luvan vai ei, päättävät vesilain valvontaviranomaiset eli ELY-keskus ja kunnan ympäristösuojeluviranomainen.

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan tiukkaa linjaa noudatetaan esimerkiksi Raaseporissa, Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Mynämäellä.

– On tehty kuntakohtaisia päätöksiä KHO:n päätöksen perusteella. Osa kunnista on tiukentanut linjaa, osa ei, toiminnanjohtaja Hirvonen sanoo.

Katajasaarenkatu 6
Maalämpöä käytetään sekä omakotitaloissa että suuremmissa kiinteisöissä.Kare Lehtonen/Yle

Suomen lämpöpumppuyhdistys toivoisi, että linjanvedossa noudatettaisiin ympäristöministeriön kanssa toteutettua valtakunnallista energiakaivo-opasta (siirryt toiseen palveluun), joka on vuodelta 2013.

– KHO:n päätöksen pohjalta linjaa voidaan tiukentaa, mutta se ei ole pakollista. Kuntia on tullut kuitenkin lisää ja koko ajan pelätään, että tämä leviää. Pitäisi muistaa, että me torjumme ilmastonmuutosta pumpuilla. Me emme ole pilaamassa pohjavesiä, Hirvonen sanoo.

Hydrogeologi Heidi Rautasen mukaan aluehallintoviranomaisella ei kuitenkaan ole vaihtoehtona myöntää vesilain mukaista lupaa, ainakaan pohjaveden muodostumisalueella.

– Eikä varmasti jatkossakaan KHO:n vuosikirjaratkaisun perusteella, Rautanen sanoo.

500 000 tappio

Lappeenrannassa toimiva KS-lämpö-yrityksen toimitusjohtaja Jouko Savolainen sai kuulla uudesta linjauksesta, kun hän tiedusteli meneillään olevan lupaprosessin etenemistä. Lupaa oli haettu kerrostalokiinteistölle Lappeenrannassa.

– Täysi kielto tuli ihan puskista. Tiedustelin, että mikä on luvan tilanne ja sieltä tulikin tällainen pommi vastaan, Savolainen kertoo.

Savolaisen yritys toimii Kaakkois-Suomen alueella ja tekee suurimmaksi osaksi maalämpöpumppuja omakotitaloihin ja suurempiin kiinteistöihin.

– Oma arvioni on, että menetämme puoli miljoonaa euroa per vuosi liikevaihtoa. Se on ihan älyttömästi, Savolainen sanoo.

Kieltävän lupahakemuksen lisäksi Savolainen ei koe saaneensa asiasta tietoa.

– Porakaivoja on tehty parikymmentä vuotta, mutta nyt ne yhtäkkiä muuttuivat vaaralliseksi. En tiedä, miten pitäisi toimintaa muuttaa, kun kukaan ei ole mitään kertonut. Jotenkin pitää sopeutua, koska ei pienyrittäjä voi tehdä mitään. Ei ole resursseja tai mahdollisuuksia lähteä tällaisia asioita vastaan taistelemaan, Savolainen summaa.

Vaihtoehtoja sähkön rinnalle

Voisiko energiakaivon rakentaa jotain sellaista tekniikkaa hyödyntäen, etteivät riskit toteutuisi?

Periaatteessa näin voisi tehdä, mutta se on kallista.

– Pohjaveden laatua voidaan tarkkailla, ja jos se heikkenee, voidaan lopettaa poraaminen tai tehdä lisäsuojauksia valamalla kallion halkeamia kiinni tai asettamalla suojaputkia sinne. Mutta se voi nostaa kustannuksia, jos työtä joutuu moninkertaisesti suojaamaan, kuvailee energiatekniikan apulaisprofessori Tero Tynjälä Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus suosittaa, että pohjavesialueilla asuvat miettisivät muita lämmitysjärjestelmiä koteihinsa. Sellaisia ovat esimerkiksi ilmavesilämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu.

Katajasaarenkatu 6 lämpökeskus
Maalämpöpumput jättävät suuren loven yrittäjän kukkaroon.Kare Lehtonen/Yle

Ilmavesilämpöpumpun lämmönlähde on ulkoilma, jota se siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään eli pattereihin tai lattialämmitykseen.

– Investointina se maalämpöpumppua halvempi, mutta kovimpien pakkasten aikana hyötysuhde on heikko ja sen rinnalla joudutaan käyttämään sähkölämmitystä, Tynjälä sanoo.

Toinen mahdollisuus on ilmalämpöpumppu, joka ei kuitenkaan sovellu yksin talon lämmitysjärjestelmäksi, vaan vaatii rinnalleen jonkun toisen lämmitysjärjestelmän.