1. yle.fi
  2. Uutiset

Mirva Tikkanen etsi ratkaisua lapsen maitoallergiaan – kun karja jalostettiin A2-maitoon, sai tytärkin ensimmäistä kertaa juustoa

Asiantuntija toivoo, että A2-maitoa tutkittaisiin myös Suomessa.

maitoallergia
Mirva Tikkanen silittää lehmää.
Mirva Tikkanen ja hänen puolisonsa ovat olleet A2-maidon uranuurtaja Suomessa. He aloittivat karjan jalostustyön jo silloin, kun tietoa oli vaikea löytää.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Pohjois-Savossa Iisalmessa asuvien Mirva ja Pekka Tikkasen keskimmäinen tytär sai varhain lääkärin diagnoosin; lapsi kärsii iho-oireita aiheuttavasta maitoallergiasta. Tilanne oli lypsykarjatilallisille vaikea. Maitotuotteet kuuluvat tärkeänä osana perheen arjen ruokavalioon.

Koska tyttären allergia oli voimakas, valmisti Mirva Tikkanen kahta ruokaa. Tyttärelle kauramaidosta ja soijasta, muulle perheelle oman tilan maidosta.

Tikkanen keskusteli tilanteesta mummonsa kanssa, joka muisti, että hänen Seppo-enollaan oli ollut lapsena samanlainen allergia. Tilalla oli kuitenkin ollut yksi lehmä, jonka maitoa eno pystyi juomaan.

– Ryhdyin etsimään tietoa, voiko lehmien maidoissa olla eroa. Löysin tietoa ainoastaan englanninkielisiltä sivuilta, Tikkanen kertoo.

Mirva Tikkanen silittää lehmää.
Mirva Tikkanen ryhtyi etsimään tietoa A2-maidosta keskusteltuaan asiasta mummonsa kanssa. Laitumella ulkoilee Kurimon Milli.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Lehmänmaidossa on kahdenlaisia beetakaseiineja, joille on annettu nimet A1 ja A2. Maidossa voi olla molempia beetakaseiineja tai vain pelkästään toista. Beetakaseiinit ovat maidossa esiintyviä proteiineja.

A2-maidossa on pelkästään A2-beetakaseiinia.

– Koska vuohenmaito on aina A2-maitoa, annoimme sitä tyttärellemme ensin. Maito sopi ja mietin, voisiko meidän karjassa olla ainuttakaan A2-maitoa tuottavaa lehmää, Tikkanen kertoo.

Tikkanen keräsi karjastaan dna-näytteet loppuvuodesta 2013 ja lähetti ne Yhdysvaltoihin. Kävi ilmi, että perheen 15-päisessä karjassa oli viisi lehmää ja kaksi hiehoa, jotka olivat puhtaita A2-maidontuottajia.

– Ryhdyin tekemään lehmiemme A2-maidosta kotiruokaa ja tarjosimme maitoa tyttärelle. Iho-oireita ei enää tullut, Tikkanen sanoo.

Seuraavana vuonna perhe ryhtyi myymään A2-maitoa suoraan tilan ulkopuolisille. Samalla vahvistui päätös siitä, että koko karja jalostetaan pikkuhiljaa A2-tuotantoon.

Käyttäjäkokemusten lisäksi tarvitaan tutkimusta

Maidossa on monia erilaisia ominaisuuksia, jotka saattavat aiheuttaa allergiaa ja suolisto-oireita. Käyttäjäkokemusten mukaan A2-maito saattaa sopia osalle heistä, mutta tarkkaa syytä tähän ei vielä tunneta.

Maidossa on kuitenkin ihan tavalliseen tapaan laktoosia, eikä se sovi sellaisenaan laktoosi-intolerantikoille.

Suomessa ei ole vielä tehty A2-maitoon liittyviä kliinisiä tutkimuksia. Markkinointi ja tutkimus keskittyvät tällä hetkellä Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Kiinaan, missä A2-maitoa myydään omina tuotemerkkeinään.

Suomessa on kiinnostuttu A2-maidon sopivuudesta osalle maitoallergiasta ja toiminnallisista suolistovaivoista kärsiville. Ulkomailla A2-maitoon liitetään hurjiakin väitteitä, joiden mukaan se olisi merkittävästi terveellisempää kuin tavallinen maito.

Ravitsemustieteen erityisasiantuntija, FT Jenni Lappi suhtautuu tähän mennessä julkaistuihin tutkimuksiin kriittisesti. Hänen mukaansa niiden otokset ovat olleet toistaiseksi pieniä ja tulokset osin ristiriitaisia.

Lapin mukaan Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen yksikkö olisi kiinnostunut tekemään aiheesta kliinistä tutkimusta, jos siihen saataisiin rahoitus.

– Tuotteesta ei voida yksittäisten käyttäjäkokemusten perusteella tehdä mitään yleisiä päätelmiä. Mutta koska näitä käyttäjäkokemuksia kuitenkin on, olisi erittäin hyvä, että aiheesta saataisiin kunnollinen tutkimus sokkotestein, Lappi sanoo.

Jalostuseläinten testaaminen on yleistynyt

Kun Mirva Tikkanen ryhtyi jalostamaan karjaansa A2-maitoon, oli sopivista sonneista vaikea löytää tietoa. Tilanne on sittemmin muuttunut. Tällä hetkellä kansainvälisissä sonniluetteloissa kerrotaan, kumpaa beetakaseiinia eläin periyttää.

Enää nautojen näytteitä ei tarvitse myöskään itse lähettää Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi Suomessa toimivien jalostusyrityksien Faban ja Semexin kautta saa tiedon naudan perimästä. Tutkimuksen tulos voi olla A1/A1, A1/A2 tai A2/A2.

Fabalab-palveluiden vastaava Sonja Närkki kertoo, että lehmille tehtävien testien tekeminen yleistyy Suomessa pikkuhiljaa.

– Ihmiset ovat selvästi kiinnostuneet asiasta. Tänä vuonna meidän kauttamme on testattu lähes 100 lehmää, Närkki sanoo.

Lypsykarjalehmä laitumella.
Kurimon tilalla karjan jalostustyö A2-karjaksi kesti kuusi vuotta. Taustalla seisoo Kurimon Pirpana ja etualalla Kurimon Mäkbet.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Närkki arvioi, että lypsykarjan valtaroduissa holsteinissa ja ayrshiressä alle puolet on A2-nautoja. Tämän hetkisen tiedon mukaan A2-nautoja on alkuperäisroduissa hieman enemmän.

– Meillä on meneillään länsisuomenkarjan genomihanke ja tilalliset ovat hankkeen ohessa tilanneet beta-kaseiinitestejä eläimilleen. Ainakin alkuperäisrotuihin kuuluvalla länsisuomenkarjalla puhtaita A2-eläimiä on ollut paljon, Närkki sanoo.

Karjaa voi jalostaa A2-tyyppiseksi valitsemalla lehmien siemennyksiin vain A2-tyypin sonneja. Karjan jalostaminen tavallisesta karjasta A2-karjaksi vie keskimäärin 4–8 vuotta.

A2-maito tuo lisätuloja pienelle karjalle

Suomessa on tällä hetkellä noin 20 maitotilaa, jotka tuottavat A2-maitoa. Sitä voi ostaa suoraan tiloilta tai esimerkiksi lähiruoan myynti- ja jakelumalli Reko-ringin kautta. Pohjois-Karjalassa Kiteellä A2-maitoa myy pienmeijeri MaitoKarelia ja Pohjois-Pohjanmaalla pienmeijeri Mimmin Maito.

Mirva Tikkanen valmistuu syksyllä elintarvikejalostuksen ammattitutkintoon Hämeen ammatti-insituutista. Kurimon tilan maidosta suurin osa lähtee Valiolle tavallisen maidon tapaan, mutta osan Tikkanen valmistaa tuotteiksi omalla tilallaan suoramyyntiä varten.

– Opiskeluryhmässäni kaikki tulevat pienmeijeriyrittät aikovat olla jollain tapaa tekemisissä A2-maidon kanssa. Tällä hetkellä tuote sopii hyvin pienille karjoille lisätuloksi, Tikkanen kertoo.

Isoille meijereille A2-maidon tuottaminen on toistaiseksi hyvin haasteellista. Ne tarvitsisivat runsaasti täysin puhtaita karjoja, maitoautoille omat keräilyreitit sekä tuotteille omat linjastot. Tuotanto on toistaiseksi helpompi toteuttaa pienemmässä mittakaavassa.

Mirva ja Pekka Tikkasen Kurimon Tilameijeri valmistaa tuorejuustoa ja hapanmaitotuotteita. Viiden vuoden tavoitteena on, että 150 000 maitolitran vuosituotosta menisi oman meijerin kautta kolmannes.

– Oli palkitsevaa, kun oma lapsi sai syödä ensimmäistä kertaa juustoa, Mirva Tikkanen sanoo.

Tänä kesänä on tarkoitus tehdä myyntiin myös A2-jäätelöä, jota tytär on jo päässyt maistamaan.

Ruskeavalkoinen lehmä laitumella.
Kurimon tilalla lehmät on jalostettu A2-karjaksi. Kuvassa Kurimon Pahatar.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Aiheesta voi keskustella 3.7. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Pienten maatilojen vaikutus koko Suomen tuotantoon on isompi kuin ajatellaan – "Pienikin tila voi olla ja onkin usein tehokas"

Kotimaisen ruoantuotannon arvostus kasvaa poikkeusoloissa – somessa käydään kiittäviä keskusteluja

Lue seuraavaksi