1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mehiläiset

Mehiläiset voivat jopa nelinkertaistaa vadelmasadon – pihaan lentänyt mehiläisparvi teki Outi Koskisesta pölytyspalvelujen tuottajan

Hyönteispölytteisten kasvien viljely on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Tämä on lisännyt tarvetta pölytyspalveluille.

mehiläiset
Outi Koskinen mehiläispesällään
Outi Koskisen ura mehiläistarhurina alkoi sattumalta. Nyt hänellä on jo lähes 40 mehiläispesää.Timo Leponiemi / Yle

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) kyselyssä yli 200 mehiläistarhaajaa tarjoaa nykyään pölytyspalveluja, kertoo Syken projektitutkija Salla Holopainen.

Salla Holopainen ja mehiläispesä
Salla Holopainen on tutkinut pölytyspalveluiden käyttöä. Mehiläispesässä voi olla jopa 30 000 mehiläistä. Yksi pesä voi tuottaa kesässä 40 kiloa hunajaa.Timo Leponiemi / Yle

Nyt on tarkoitus selvittää mehiläispölytyksen taloudellinen arvo viljelykasveille ja tarhamehiläisten pölytyspalveluiden tarjonta Suomessa.

Tarpeen arvioidaan kasvavan, sillä viimeisten kymmenen vuoden aikana hyönteispölytteisten kasvien viljely on lisääntynyt merkittävästi.

Pölytyspalvelussa viljelijä ja mehiläistarhaaja sopivat kasvin tarvitsemasta pölytyksestä. Mehiläispesät siirretään pölyttämään kukintoja, jolloin pölytys lisää viljelykasvin sadon määrää ja laatua.

Monelle maanviljelijälle kuten janakkalalaiselle Outi Koskiselle mehiläistarhaus on sivutoimi, mihin pölytyspalvelun tarjoaminen sopii hyvin.

Yhteinen kohtaamispaikka tarpeen

Pölytyspalvelua hyödyntävien viljelijöiden määrästä Suomessa ei ole vielä tietoa.

– Erityisesti peltokasvien viljelijöistä osa ei välttämättä ole edes tietoinen pölytyksen vaikutuksista satoon, sanoo Salla Holopainen.

Holopainen kaipaa sovellusta, jossa viljelijät ja mehiläistarhaajat voivat kohdata toisensa.

– Siellä viljelijä voisi ilmoittaa oman viljelykasvinsa ja pölytystarpeensa, mehiläistarhaaja puolestaan sen, miten paljon hänellä on pesiä käytettävissä pölytykseen.

Salla Holopaisella itsellään on 15 pesää pölyttämässä härkäpapua. Se toimii hunajantuotannon rinnalla sivutulonlähteenä. Oman onnensa nojaan mehiläispesiä ei voi jättää, vaan niitä pitää käydä hoitamassa yhdeksän päivän välein. Sen vuoksi pesiä ei voi kuljettaa kovin kauas. Holopainen on laskenut, että 50 kilometriä on vielä niissä rajoissa.

Sato voi moninkertaistua

Pölytyskokeissa on todettu, että mehiläispölytys voi jopa nelinkertaistaa vadelmasadon, toteaa Suomen Mehiläishoitajain Liiton tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela. Myös marjojen koko on isompi.

Eeva-Liisa Korpela
Vadelmalla sato voi jopa nelinkertaistua onnistuneen hyönteispölytyksen ansiosta, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.Timo Leponiemi / Yle

Puutarhakasveista hyönteispölytyksestä hyötyvät etenkin vadelma, omena, herukat ja pensasmustikka. Peltokasveista tattari on voimakkaasti riippuvainen hyönteispölytyksestä. Myös härkäpapu ja rypsi hyötyvät mehiläisistä.

Mehiläistarhaajan tulee varmistaa, että pesä on hyvä ja vahva, ja että sen emo on tallella ja munii hyvin. Myöskään näkyviä tauteja, esimerkiksi varroapunkkia ei saa olla, luettelee Eeva-Liisa Korpela.

Sattumasta pölytyspalveluun

Janakkalalaisen Hakolan tilan emännän Outi Koskisen mehiläistarhurin ura alkoi sattumalta, kun vuonna 2007 iso mehiläisparvi lennähti pihaan ja asettui asumaan navetan savupiippuun.

– Soitin naapurille, joka oli mehiläistarhaaja ja kysyin, mitä tehdä. Vaihtoehtoja oli kaksi. Joko myrkyttää tai pelastaa se parvi. Minä sanoin, että yritetään pelastaa, sillä päätin juuri ryhtyä mehiläistarhuriksi, osaamatta yhtään mitään, naurahtaa Outi Koskinen räväkästi.

Monipuolistaa maatilan toimintaa

Outi Koskisen onneksi jo eläkkeellä ollut mehiläistarhuri jakoi auliisti neuvojaan kädestä pitäen pari seuraavaa vuotta. Pian Outi pääsi myös Mustialaan ammattitarhaajakurssille. Sen jälkeen homma on laajentunut liki 40 mehiläispesän suuruiseksi.

Nyt mehiläistarhaus on oheistoimintaa pienellä maatilalla, jossa viljellään marjoja ja viljaa ja tehdään niistä jatkojalosteita. Koskisen mehiläistarhaukseen liittyy osana myös pölytyspalvelu, jossa mehiläispesiä viedään viljelykasvustojen lähelle tehostamaan pölytystä. Mehiläispesiä onkin sijoitettu omien viljelysten lähelle, mutta myös muiden viljelyksille.

– Marjoista tulee kauniita ja niiden rakenne on hyvä. Hyvin pölytettyinä niitä tulee myös enemmän.

Pölyhyöty kartoittaa pölyttäjätilannetta

Suomessa ei ole tarkkaa tietoa pölyttäjämäärän vaihteluista. Keski-Euroopassa pölyttäjien määrän vähenemisen syyksi arvellaan tehomaataloutta. Suomessa pölyttäjille riittää vielä vaihtelevia elinympäristöjä, mutta mahdolliseen pölyttäjäkatoon on herätty täälläkin.

Mikko Kuussaari
Pölyttäjien määrän seuranta on aloitettu Suomessa. Sen tarkoitus on selvittää, ovatko pölyttäjät vähentymässä myös Suomessa, kertoo Syken erikoistutkija Mikko Kuussaari.Timo Leponiemi / Yle

– Suomessa viljelyn intensiivisyys vaihtelee ja meilläkin voimakkaan peltoviljelyn alueilla on viitteitä rypsin satotason laskusta. Se saattaa viitata pölytysvajeeseen, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mikko Kuussaari.

Kimalaisseuranta aloitettu

Viime vuonna Suomessa aloitettiin linjalaskentoihin perustuva kimalaisseuranta. Tänä vuonna kimalaisten määrää seurataan jo noin 110 laskentalinjalla.

– Me haluamme selvittää pölyttäjähyönteisten tilannetta Suomessa. Olemassa olevaa aineistoa ryhdymme analysoimaan ensi syksynä.

Korjaus 26.6.2020 klo 19.05. Suomen Mehiläishoitajain Liiton nimi muutettu oikeaan asuun. Oli aiemmin tekstissä Suomen Mehiläistarhaajain Liitto.

Lue lisää: Kimalaisseuranta hakee tietoa maailmalla huolestuttavaan ilmiöön - samalla löytyy uusia pörriäislajeja kuten kaakonkimalainen

Viisi tapaa pelastaa pörriäinen

Lue seuraavaksi