Maaseudun versio piknikistä oli tukeva välipala peltohommien lomassa – tämän päivän piknik maistuu mansikalta

Ruokakulttuuri on muuttunut hurjasti sadassa vuodessa. Kaura nosti viljatuotteiden menekkiä viime vuonna, selviää Luonnonvarakeskuksen uudesta selvityksestä.

ruokakulttuuri
Mansikka on piknik-suosikki ruokailijan iästä riippumatta
Mansikka on piknik-suosikki ruokailijan iästä riippumatta

Moni maatilalla lapsuutensa viettänyt muistaa, miten herkullista oli se ruoka, joka korista nostettiin liinan päälle pellonpientareella. Takana oli parituntinen urakka heinäpellolla ja samanlainen oli tulossa eväiden jälkeen.

Kun pellot olivat kaukana ja peltoväen kuljetuspelinä oli verkkaisesti puksuttavan traktorin peräkärry, lähdettiin harvoin kotiin syömään. Tuhti kasa voileipiä korvasi lounaan, ja se maistui. Ehkä se oli paussi, joka toi mielihyvän, tai sitten leipien lämmetessä täyteen aromiin noussut juustosiivu.

Eipä tule aina ajatelleeksi, että lounas pellonpientareella oli maaseudun väen versio piknikistä. Korin sisältö oli vaatimattomampi, mutta tunnelma luonnon helmassa oli vähintään yhtä hyvä.

Rakensimme uimarannan tuntumaan Marttilaan pienen piknikin, jossa eri sukupolvien ihmiset esittelivät omia lempiherkkujaan. Taustalla on Luonnonvarakeskuksen torstaina julkaisema selvitys Mitä Suomessa syötiin 2019 (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

Mitä suomalaiset söivät vuonna 2019? Broileri maistuu entistä useammin, maitoa juodaan aina vain vähemmän, kaurabuumi jatkuu

Mansikka on hyvä esimerkki sesonkisyömisestä

Raumalaiset Tuula Kartano ja Maija Willman sekä Ellen Taponen ja Reetta Vähä-Heikkilä Salon Kuusjoelta nostelevat omia valintojaan uimarannan kivipöydälle. Yksi yhteinen tekijä erottui selvästi: kaikilla oli mansikkaa mukana.

Mansikka on hyvä esimerkki siitä, että sesonkiruokia kannattaa suosia. Kun tuotteiden sato kypsyy, niitä on tarjolla ja hintakin asettuu kohtuulliselle tasolle.

Reetta Vähä-Heikkilän kesään kuuluva iltapiknik järven rannalla koostuu mansikan lisäksi leivästä ja makeasta. Yleisurheilua harrastavalla Ellen Taposella on mansikan lisänä marjoja. Hän perustelee valintaa sillä, että terveelliset marjat viilentävät mukavasti kesäkuumalla ja ne toimivat myös matkaeväiksi.

Sata vuotta sitten sesongin mukaan syöminen oli itsestäänselvyys. Lounais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpään mukaan kesällä syötiin tuoreita kasviksia, syksyllä säilöttiin ja säilöttyjä syötiin pitkin talvea. Talossa syötiin siis pääasiassa sitä, mitä itse tuotettiin.

Muunneltava ruoka on taloudellinen valinta

Tuula Kartanon tummassa leivässä hohtavat rusinat. Hän on hurahtanut pataleipiin, sillä niihin voi lisätä rusinoiden lisäksi pähkinöitä ja paljon muuta. Pataleivän nostatus vie monta tuntia, ja uunikin saa olla kuumana reilun tunnin, mutta odottelu kannattaa.

– Kun leivän siivuttaa ja laittaa ne pakkaseen, siitä saa tarvittaessa nopeasti tuoretta leipää, Kartano opastaa.

Maija Willmanin purkista löytyy pappilan hätävara eli ruoka, jonka koostumus muotoutuu tilanteen mukaan.

– Piparia, raparperihilloa, kuusenkerkkäsiirappia ja tuorejuustolla kevennettyä kermavaahtoa, eli niitä mitää kaapista sattuu löytymään, Maija esittelee.

Kun käyttää oman ruokakaapin aineet tarkasti, säästää rahaa. Ainesten yhdistely ei aina onnistu, mutta toisinaan yllättyy positiivisesti uudesta makuyhdistelmästä.

Lue lisää:

Perunan kulutus laskee kilon vuodessa per suomalainen – markkinointiasiantuntija ehdottaa tastingeja ja tv-ohjelmia perinneherkun brändäykseen

Maistuisiko lörtsy ranskalaiselle kuin samppanja savolaiselle? Nimisuojan saaminen vaatii vuosien työn ja ennustajan lahjoja