Trump saa huonoja uutisia tärkeistä vaa'ankieliosavaltioista – New York Timesin kyselyssä menettänyt asemiaan niissä

Demokraattien Joe Biden voittaisi nyt kyselyn mukaan Trumpin kuudessa osavaltiossa, joissa Trump voitti 2016 vaaleissa.

USA:n vaalit 2020
Donald Trump kävelee Valkoisen talon pihanurmella. Tausta on pimeä. Trumpilla on tumma puku ja kirkkaanpunainen kravatti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump palasi Valkoiseen taloon vaalitilaisuudesta Arizonasta 24. kesäkuuta.Stefani Reynolds / Pool / EPA

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on menettänyt kannatustaan kuudessa tärkeässä osavaltiossa, joiden voi katsoa ratkaisseen hänen voittonsa vuoden 2016 presidentinvaaleissa.

The New York Times -lehti teki Siena Collegen kanssa ensimmäisen marraskuun vaaleja koskevan kyselytutkimuksensa näissä osavaltioissa (siirryt toiseen palveluun), joissa Trump voitti vaalit neljä vuotta sitten: Michiganissa, Wisconsinissa, Pennsylvaniassa, Floridassa, Arizonassa ja Pohjois-Carolinassa.

Nyt demokraattien Joe Biden johtaa Trumpia kaikissa kuudessa osavaltiossa. Michiganissa, Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa johto on peräti 11–10 prosenttiyksikköä.

Kyselyyn haastatelttiin 3 870 rekisteröityä äänestäjää 8.–18. kesäkuuta. Keskiviikkona lehti julkaisi ensimmäisen kansallisen kyselynsä (siirryt toiseen palveluun), jossa Biden johti Trumpia 14 prosenttiyksikön verran.

Trumpin suosiota näyttävät nakertaneen hänen toimensa koronakriisin hoidossa ja mustiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta syntyneiden protestien suhteen.

– Nämä asiat eivät selvästikään ole lisänneet hänen suosiotaan äänestäjien keskuudessa vaan päinvastoin, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala sanoo.

Yhdysvaltain vaalitapa antaa suuren painoarvon joukolle vaa'ankieliosavaltioita, joissa demokraatit ja republikaanit ovat hyvin tasoissa.

Jos Biden onnistuisi voittamaan kaikki nämä kuusi osavaltiota ja pitämään Hillary Clintonin neljä vuotta sitten voittamat osavaltiot, hän saisi taakseen 333 valitsijamiestä, kun voittoon tarvitaan 270.

Trump on menettänyt valkoisten tukea

The New York Timesin kyselyssä ilmenee, että Trumpin etulyöntiasema valkoisten äänestäjien keskuudessa on lähes kadonnut.

Biden johtaa 21 prosenttiyksiköllä korkeakoulutettujen valkoisten keskuudessa. Kolmessa pohjoisessa osavaltiossa presidentti häivää valkoisien äänestäjien suosiossa Bidenille. Ero ei ole suuri, mutta Trump voitti noiden osavaltioiden valkoiset äänestäjät taakseen lähes 10 prosenttiyksikön erolla kilpailijaansa Hillary Clintoniin vuonna 2016.

Maria Annala katsoo, että taustalla voi olla muutos asenteissa.

Mielipidemittaukset ovat kertoneet, että nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin valkoisetkin amerikkalaiset ovat antaneet tukensa Black Lives Matter -liikkeelle ja mielenosoituksille mustiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa vastaan.

– Tuntuu, että on sellaisia valkoisia amerikkalaisia, jotka ovat juuri nyt heränneet näkemään mustiin kohdistuvan eriarvoisuuden ja tarpeen uudistuksille, joita näissä mielenosoituksissa peräänkuulutetaan, Annala sanoo.

Nuori mies nostaa nyrkkiään ilmaan mielenosoituksessa. Hänellä on yllään musta t-paita. jossa on teksti: Black Lives Matter. Ympärillä on muita mielenosoittajia.
Black Lives Matter -liikkeen kannattajat marssivat Washingtonissa 24. kesäkuuta.Michael Reynolds / EPA

Asennemuutos ei hyödytä Trumpin kampanjaa

– Trump hyötyy enemmän siitä, että valkoinen Amerikka haluaa valkoisen Amerikan pysyvän vallassa ja vallan pysyvän niissä käsissä, joissa se on ennen aina ollut.

Tutkimustiedon valossa monilla Trumpin äänestäjillä oli vuonna 2016 vähintäänkin piilorasistisia asenteita, maahanmuuttovastaisia näkemyksiä. Ylipäätään moniäänisyyttä, monikulttuurisuutta ja kaikkien eri vähemmistöryhmien tasa-arvoista osallisuutta vastustavat ihmiset halusivat tuolloin äänestää Trumpia.

Trumpin strategia on ollut pitää ydinkannattajakuntansa tyytyväisenä.

Trumpia vuonna 2016 äänestäneistä vastaajista 86 prosenttia sanoo kannattavansa häntä edelleen.

Viime lokakuussa, siis ennen koronapandempiaa ja protestiliikehdintää, 92 prosenttia Trumpia äänestäneistä sanoi kannattavansa häntä edelleen.

– Mutta ei tuo vielä mikään dramaattinen muutos ole, Maria Annala sanoo.

Trump on menettänyt kannatustaan vähänkoulutettujen valkoisten äänestäjien keskuudessa, mutta Biden ei ole vastaavasti lisännyt kannatustaan tässä ryhmässä.

– Iso kysymys vaalituloksen kannalta on se, ketkä lopulta käyttävät äänensä ja ketkä eivät. Trump sai ääniä sellaisiltakin ihmisiltä, jotka eivät ole välttämättä tavanneet äänestää ollenkaan. Jos he pettyvät Trumpiin, se ei todellakaan tarkoita, että he käyvät äänestämässä Joe Bidenia, Maria Annala sanoo.

Trumpin vahvuus ja heikkous

Mielipidekyselyissäkin ilmenee, että Biden ei herätä vahvoja tuntemuksia. Biden ei välttämättä herätä intohimoa lähteä äänestämään puolesta tai vastaan, varsinkaan jos marraskuussa uhkana on yhä koronaviruksen saaminen.

Trump sen sijaan herättää intohimoja. Se on yhtä aikaa hänen suurin vahvuutensa ja suurin heikkoutensa, Maria Annala sanoo.

Trumpin tapauksessa suuri kysymys on, voittaako myönteinen vai kielteinen intohimo.

– Näistä vaaleista tulee helposti kansanäänestys Donald Trumpin suosiosta, Annala arvioi.

Donald Trump puhuu toimittajajoukolle. Trumpilla on tumma puku ja raidallinen kravatti. Hänen eteensä työnnetään mikrofoneja, Kuvaajilla on kasvomaskit. Kauempana taustalla seisoo turvamies.
Trump puhui toimittajille 5. toukokuuta Valkoisen talon pihamaalla.MediaPunch / BACKGRID / All Over Press

Auttaako talous Trumpia?

Peräti 56 prosenttia vastaajista koki edelleen, että Trump on hoitanut taloutta hyvin. Talous on yleensä ollut ratkaisevin tekijä siinä, pääseekö istuva presidentti toiselle kaudelle.

– Hänen alkuperäinen suunnitelmansa oli selvästi kampanjoida taloudella. Nyt kun korona pilasi sen strategian, hän on siirtynyt lain ja järjestyksen ehdokkaan retoriikkaan, joka on varmasti hänen yrityksensä vastata Black Lives Matter -protesteihin, Maria Annala sanoo.

Sekä protestien että Trumpin kannatusta mittaavien mielipidemittausten valossa viesti ei ole toiminut kovin hyvin.

Totutun kaavan mukaan Trumpilla olisi hyvät mahdollisuudet jatkokauteen, jos hän saa talouden nousuun marraskuuhun mennessä. Koronavirus on kuitenkin luonut poikkeukselliset olosuhteet.

– Nyt sen talouskasvun hinta voi olla ihmishenkien menetys, Maria Annala muistuttaa.

Jos Trump saa talouden nousuun mutta äänestäjät katsovat sen johtaneen koronaviruskuolemien ja -sairastumisten kasvuun, talouskasvukaan ei välttämättä siivitä häntä voittoon.

Huolimatta työttömyyden kasvusta 55 prosenttia äänestäjistä näissä kuudessa osavaltiossa katsoi, että liittovaltion ensisijaisena huolena pitäisi olla koronaviruksen leviämisen estäminen.

Vain 35 prosenttia äänestäjistä sanoi, että hallituksen ensijaisena tehtävänä olisi käynnistää talous uudelleen.

Paljon siis riippuu koronapandemian kehityksestä – sekä Trumpin kannatuksen että sen kannalta, kuinka moni äänestäjä uskaltaa käyttää ääntään ja kykenee siihen.

Trump on pyrkinyt kyseenalaistamaan postiäänestyksen luotettavuuden, ja siitä voi muodostua vakava riidanaihe vaaleissa.

Koronaeristys saattaa hyödyttää Bidenia

Eniten Bidenin kannatus on noussut Michiganissa ja Wisconsinissa.

Michiganissa osoitettiin mieltä kuvernöörin asettamia koronarajoituksia vastaan. Michiganin mielenosoituksessa nähtiin aseistautuneita mielenosoittajia, jotka tunkeutuivat osavaltion hallintorakennuksiin.

Trump osoitti Twitterissä tukeaan mielenosoittajille. Tämä ei näytä kasvattaneen hänen kannatustaan. Wisconsinissa riideltiin esivaalien toteuttamisesta koronaoloissa.

Biden puhuu taustalla näkyvällä televisioruudulla. Etualalla on kaksi maalausta George Floydista. Toinen on mustavalkoinen tyylitelty kuva hänen kasvoistaan. Toisessa hänelle on maalattu enkelin siivet ja sädekehä.
Demokraattien presidenttiehdokas, entinen varapresidentti Joe Biden puhui videoyhteyden kautta George Floydin hautajaistilaisuudessa 9. kesäkuuta. Floydin kuolema poliisien käsissä laukaisi liikkeelle laajamittaiset protestit rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan.David J. Philip / Pool / EPA

Maria Annalan mielestä Bidenia hyödyttää se, että hän joutuu olemaan koronan takia sivussa. Entinen varapresidentti tunnetaan möläyttelijänä, joka päästelee sammakoita suustaan.

Sosiaalisen median ja eri ihmisryhmien oikeuksia ajavien kansanliikkeiden aikana harkitsemattomat lausauhdukset kostautuvat.

– Jos hän kävisi normaalia kampanjaa ilman koronaa, hän luultavasti sanoisi jotain, mistä joku kokisi, ettei hän ole ollut riittävän kunnioittava naisia tai mustia tai jotain muuta ihmisryhmää kohtaan.

Niinpä Bidenin kannalta voi olla turvallisempaa pysyä syrjässä ja antaa Trumpin nostattaa intohimoja.

Paljon ehtii vielä tapahtua

Vaalivuonna 2016 demokraattien ehdokas Hillary Clinton johti pitkään mielipidemittauksissa Trumpia. Tästä jäi tunne, että mittaukset antoivat harhaanjohtavan kuvan tilanteesta.

Tosiasiassa Clintonin etumatka kyselyissäkin oli kaventunut vaalien tuntumassa. Hän sai lopulta eniten ääniä mutta hävisi valitsijamiesten määrässä.

– Aina kannattaa suhtautua varauksella mielipidemittauksiin, jotka on tehty monta kuukautta ennen vaaleja, koska tilanteet muuttuvat ja ne voivat muuttua hyvinkin vähän ennen vaaleja, UIkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala muistuttaa.

Hyvä esimerkki tällaisesta kehityskulusta onkin koronapandemia, joka myllersi Yhdysvaltain vaaliasetelmat hyvin äkkinäisesti.

Aiheesta aiemmin:

New York Timesin mielipidekysely: Bidenilla vahva etumatka Trumpiin – Koronavirus ja poliisirasismi painavat istuvaa presidenttiä24.5.2020

Aiheesta muualla:

The New York Times: Showing Strength With White Voters, Biden Builds Lead in Battleground States (siirryt toiseen palveluun) 25.6.2020

The New York Times: Biden Takes Dominant Lead as Voters Reject Trump on Virus and Race (siirryt toiseen palveluun) 24.6.2020

Maria Annala, Upi: Covid-19 pandemic threatens US elections: The pandemic adds significantly to the risk of a contested result and a constitutional crisis (siirryt toiseen palveluun) 9.6.2020

Maria Annala, Ulkopolitiikka-lehti: Kuka nousee Yhdysvaltain presidentiksi, kun äänestäjäkunta muuttuu? (siirryt toiseen palveluun) 2/2020