Droonien hyödyistä suurissa maasto- ja rakennuspaloissa on saatu kiistaton näyttö – sammuttajille ilmakuva kertoo paljon ja nopeasti

Droonit ovat olleet sammutustöissä apuna kesäkuun maastopaloissa eri puolella maata.

droonit
Etualalla drooni lennossa. Taka-alalla paloauto ja pilotti.
Droonien avulla saadaan välitettyä johtokeskukseen reaaliaikaista kuvaa palo- tai onnettomuuspaikalta. Pilottin hommissa tällä kertaa ryhmänjohtaja Mika Eklund.Kalle Niskala / Yle

Vähintään joka toisella pelastuslaitoksella Suomessa on jo droonit eli kauko-ohjattavat pienoiskopterit käytössään.

Ensimmäiset hankkivat omansa jo kymmenisen vuotta sitten, mutta osa pelastuslaitoksista harkitsee edelleen ottaako uuden työkalun käyttöön vai ei.

Erikoistutkija Marko Hassinen Pelastusopistosta uskoo, että droonit ovat tulleet jäädäkseen pelastustyöhön.

Niistä on hyötyä erityisesti laajojen maasto- ja turvepalojen sekä suurten rakennuspalojen kartoituksessa.

Rakennus palaa vesistön äärellä.
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen droonikuvaa maastopalosta.Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos

Hassinen kertoo tyypillisen esimerkin:

Hälytyskeskus saa soiton huolestuneelta kansalaiselta metsästä nousevasta savusta. Hän ei osaa kertoa tarkkaa paikkaa, joten pelastuslaitoksella on vasta summittainen käsitys, mihin paloautot lähtevät.

– Kun arvelemme olevamme lähellä, drooni ilmaan, pyöräytetään 360 astetta ympäri .ja sitten jo näkyy. Sen jälkeen päästään ajamaan mahdollisimman lähelle palopaikkaa, ja ruvetaan vetämään letkua ulos. Aikaa säästyy paljon, Hassinen sanoo.

Ilmakuva kertoo paljon nopeasti

Droonit välittävät reaaliaikaista kuvaa palopaikalta. Jos tuuli ei puske savua pahasti eteen, ilmasta näkee hyvin palon alkamispaikan ja kärjen.

– Näkee mihin päin palo on leviämässä ja eteneekö se maata pitkin vai onko noussut jo puihin latvapaloksi asti, kuvailee ryhmänjohtaja Mika Eklund Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitokselta.

Pohjalaismaakunnissa drooneista on saatu vuoden aikana hyviä kokemuksia. Kolmen maakunnan pelastuslaitoksilla on käytössään 1-3 laitetta. Tavoitteena on saada drooneja tasaisesti eri puolelle pelastuslaitosten alueita.

Eklundin tehtävänä on nostaa drooni ilmaan ja kartoittaa tilanne. Laitteen käytössä on tarkat pelisäännöt. Pilotti ei kuvaa oman mielensä mukaan, vaan kun käsky kuuluu tiedustella, hän tietää heti kuinka monta kuvaa pitää ottaa, mistä ilmansuunnista ja miten ne jaetaan eteenpäin.

Jyri Jäntti nojaa paloautoon drooni käsissään.
– Aikaa kuluu, kun miehet kävelevät maastoon, selvittävät palon suunnan ja lähettävät tiedon johtokeskukseen. Drone selvittää asian hetkessä. Kone taivaalle, siitä kompassisuunta, lennät minuutin ja otat etäsyyden. Siinä on kaikki tarvittava tieto, kertoo päivystävä palomestari Jyri Jäntti.Kalle Niskala / Yle

Still-kuva auttaa usein tekemään nopeiten tilannearvioinnin.

– Videon katseluun menee aikaa, ja jos huomio häiriintyy tilannekeskuksessa hetkeksikään, voi olla, että juuri sen 15 sekunnin aikana livahtaa silmien ohi merkittävin asia, kertoo Eklundin kollega, päivystävä palomestari Jyri Jäntti.

Hän oli mukana erikoistutkija Marko Hassisen vetämässä työryhmässä, jossa mietittiin, miten droonin käyttö parhaiten nopeuttaisi ja tehostaisi päätöksentekoa.

Pelastusopiston ja pelastuslaitosten vuonna 2019 päättyneen projektin myötä syntyi droonin käytön ohjeistus, jolla haluttaisiin yhteinäistää koko maan pelastuslaitosten toimintatapoja. Hassisella ei ole tiedossa, kuinka moni pelastuslaitos on ottanut ohjeistuksen jo käyttöönsä.

Drooni ei korvaa karttaa

Drooneista on hyötyä myös vaikeakulkuisten paikkojen kartoittamisessa. Hyvin varustetulla droonilla saa myös lämpökamerakuvaa ja tavaroidenkin kuljettaminen on mahdollista lisälaitteen avulla.

Marko Hassinen
Tulipalo kerää helposti uteliasta yleisöä, mutta ylimääräiset droonit eivät ole Marko Hassisen mukaan vielä häirinneet. Hän myös muistuttaa, että pelastusviranomaisella on oikeus käskeä harrastaja auttamaan laitteellaan pelastustöitä.Marko Hassisen albumi

Pelastusopisto testasi opiskelijoiden kanssa droonin hyötyä pintapelastuksess (siirryt toiseen palveluun)a. Laitteeseen kiinnitettiin paukkuliivi, joka pudotettiin nappia painamalla veden varaan joutuneen luokse.

– Onnistui erittäin hyvin ja voisi toimia myös talvella, jolloin pintapelastajilla voi kestää kauan päästä jäihin pudonneen luokse vaikeiden jääolosuhteiden takia. Droonilla vietävä kelluke säästäisi paljon aikaa, Hassinen miettii.

Vaikka osa pelastuslaitoksista ei ole ottanut droonia vielä ollenkaan käyttöön, Marko Hassinen odottaa jo tulevaisuuden kauko-ohjattavia koptereita, jotka yhdellä napin painalluksella tekevät kaiken tarvittavan itsenäisesti.

Jyri Jäntti puolestaan uskoo, että tekniikan kehittyessä tulevaisuuden drooni voi hyvinkin lähteä käskyn perusteella omatoimisesti jo etukäteen palopaikalle, ja välittää koordinaatit ja kuvaa jo ennen kuin paloautot ehtivät paikalle.

Molempien mielestä droonit ovat ansainneet paikkansa pelastustyössä.

– Niiden hyödyistä on kiistaton näyttö, Hassinen toteaa.

Silti kumpikaan pelastusalan ammattilainen ei luopuisi vielä pitkäään aikaan kartan käytöstä.

Pohjalaismaakunnissa drooneista on saatu vuoden aikana hyviä kokemuksia.