1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronakevät muutti suomalaisten luontosuhdetta myönteisemmäksi, mutta harva on huolestunut luonnon yksipuolistumisesta

Kyselyllä selvitettiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen välillä.

Luonto ja ympäristö
nainen ja koira järven rannalla
Suomalaiset kokevat, että puhdas luonto on tärkeä osa identiteettiämme.Jouni Tormanen / AOP

Kansallispuistojen kävijämäärät räjähtivät kevään aikana kasvuun. Poikkeusolot lisäsivät ulkoliikuntaa ja suomalaiset löysivät luontopolut ja kansallispuistot aivan uudella tavalla, kun muut harrastusmahdollisuudet sulkeutuivat koronaepidemian takia.

Etenkin nuoret ovat löytäneet tiensä luontoon muita enemmän. Koronan vaikutus luontosuhteeseen näkyy vahvimmin alle 25-vuotiailla. Tämä selviää ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen suomalaisten luontosuhdebarometrista.

pohjankota
Etenkin nuoret ovat lisänneet retkeilyharrastustaan.Jani Aarnio / Yle

Viime vuoteen verrattuna nuoret pitävät nyt luontoa tärkeämpänä, liikkuvat enemmän luonnossa ja ovat enemmän huolissaan luonnon tilasta.

Neljännes suomalaisista kokee luontosuhteensa muutenkin kehittyneen myönteisesti koronakevään aikana.

Suurin osa on viettänyt enemmän aikaa luonnossa ja myös luonnon ja luontokohteiden arvostus on kasvanut.

Kesäkuussa toteutettuun kyselyyn vastasi tuhat suomalaista eri puolilta maata.

Koronakevät vei metsään

Yli puolet vastaajista on lisännyt luonnossa liikkumista koronakevään aikana. Myös luonnon ja luontokohteiden arvostus on noussut.

Oma piha, lähiluonto sekä kansallispuistot ja muut suojelu- ja retkeilyalueet ovat olleet suosittuja kohteita.

Pariskunta istuu puiston penkillä Pikku-Vesijärven rannassa
Oma piha, lähipuistot ja viheralueet ovat houkutelleet suomalaisia tänä keväänä.Juha-Petri Koponen / Yle

Käsitys Suomen luonnon suurimmista uhista ei täysin vastaa tutkittua tietoa. Suurimmaksi uhaksi vain 29 % vastasi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Vuodesta 2018 alle 25-vuotiaiden osalta määrä oli kasvanut 8 prosenttiyksikköä ja yli 65-vuotiaiden 10 prosenttiyksikköä.

Ilmastonmuutos tai roskaantuminen sekä kemikalisoituminen ja ympäristömyrkyt mainittiin useimmiten luontomme suurimmiksi uhiksi, kuten viime vuoden kyselyssäkin.

Roskia maassa roskiksen vieressä.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ei vielä huolestuta kaikkia. Roskaaminen kylläHeli Kaski / Yle

Luonnosta etsitään rauhaa

Suurin osa luontobarometriin vastanneista liikkuu vähintään kerran viikossa omalla pihalla tai lähistön viheraluiella ja puistoissa. Liikkuminen lähistön luontoalueilla on kuitenkin laskussa.

Kauempana olevien virkistysalueiden, oman pihan, loma-asunnon ympäristön sekä talouskäytössä olevan luontoympäristön suosio on kasvanut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna.

Kaikkein mieluiten luonnossa halutaan rauhoittua ja liikkua, mutta myös marjastus ja sienestys sekä retkeily ovat suosittuja. Edelliseen kyselyyn verrattuna retkeilyn suosio on kasvanut opiskelijoiden keskuudessa.

Erityisesti opiskelijoiden eniten arvostama ympäristö on muuttunut: nyt jopa 29 % piti tärkeimpänä kansallispuistoja ja muita suojelu- ja retkeilyalueita, kun vuonna 2018 osuus oli vain 11 %. Alle 25-vuotiaiden liikkuminen luonnossa on selvästi lisääntynyt vuoteen 2018 verrattuna.

Miltei puolet vastanneista liikkuu luonnossa useita kertoja viikossa.

Polkureitti Kintulammen retkeily- ja luonnonsuojelualueella.
Metsä ja luonto rauhoittavat suomalaisia.Miikka Varila / Yle

Suomalaiset arvostavat luontoa, jonka uskotaan lisäävän hyvinvointia

Ei ole yllätys, että luontobarometrin vastausten perusteella neljä viidestä pitää luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Luontoa tärkeänä pitävien nuorten osuus on hieman kasvanut, samalla kun 45–64-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista luontoa tärkeänä pitävien osuus on hieman laskenut.

Suomalaiset kokevat, että puhdas luonto on tärkeä osa identiteettiämme. Lähes neljänneksen mielestä luontoa ei kuitenkaan suojella riittävästi valtakunnallisesti. Suomalaiset ovat keskimäärin vahvasti sitä mieltä, että luonnon arvoa ei voi mitata rahassa ja että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

Muun maapallon luonnosta ollaan kuitenkin enemmän huolestuneita kuin kotoisasta ympäristöstämme. Suomen luonnon tilasta oli huolestunut 41 prosenttia, mutta maailman 71 prosenttia.

Harva kuitenkaan tuntee kansainvälisiä tavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi, jotka uusitaan YK:n luonnon monimuotoissopimuksen osapuolikokouksessa ensi keväänä. Eläkeläiset ovat keskimäärin hieman huolestuneempia luonnon tilasta kuin muut ryhmät.

Malin Moision suunnittelema Saarijärven laavu Kintulammen retkeily- ja luonnosuojelualueella.
Noin puolet vastaajista tuntee elokuussa vietettävän Suomen luonnon päivän ja seitsemän prosenttia on juhlistanut sitä.Miikka Varila / Yle

Asenteet luonnonsuojelua kohtaan ovat tämän vuoden luontobarometrin mukaan hieman viilentyneet. Nyt suurempi osuus on sitä mieltä, että luonto on ensisijaisesti ihmisen käyttöä varten.

Lisäksi hieman harvempi näkee, ettei luonnon arvoa voi mitata rahassa ja että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä.

Silti melkein jokainen suomalainen kokee, että Suomen tulisi pysäyttää luonnon köyhtyminen. Ainoastaan viisi prosenttia ei pitänyt tärkeänä luontokadon pysäyttämistä.

Lue myös

Itämeren kansallispuistot ovat merihädässä – "Vesiensuojelussa pitää juosta kovempaa, jotta pysyttäisiin edes paikallaan"

Kansallispuistot ovat vetäneet tänä vuonna reippaasti väkeä: Kouvolan Repovedellä määrä jopa nelinkertaistui, myös Valkmusan suosio kasvoi

Suomalaiset menivät huhtikuussa metsään: Etelän kansallispuistojen kestokyky koetuksella

Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa"

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa

Lue seuraavaksi