1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Juha Mäenpää

Eduskunta ei antanut lupaa syyttää perussuomalaisten Mäenpäätä – Halla-ahon mukaan asian käsittely "häpeällinen farssi", näin kansanedustajat äänestivät

Kansanedustajan syytesuojan purkaminen olisi vaatinut taakseen viiden kuudesosan enemmistön.

Juha Mäenpää kommentoi medialle eduskunnassa Helsingissä 26. kesäkuuta
Eduskunta ei hyväksynyt kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojan purkamista. Kuvaa klikkamaalla voit katsoa äänestyksen ja kansanedustajien kommentteja päätöksestä.
Tekijät

Eduskunta ei antanut lupaa kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan poistamiseen. Asiasta äänestettiin perjantaina aamupäivällä eduskunnan viimeisessä täysistunnossa ennen kesätaukoa.

Syytesuojan poistamisen kannalla oli 121 kansanedustajaa. Sitä vastaan äänesti 54 kansanedustajaa. Poissa oli 24 edustajaa.

  • Jutun lopusta voit katsoa, miten kukin kansanedustaja äänesti.
  • Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa tallenteen äänestyksestä ja kansanedustajien kommentteja äänestystulokseen.

Enemmistön tuki syytesuojan poistamiselle ei riittänyt, sillä perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Tulos oli odotusten mukainen, sillä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ilmoittivat etukäteen äänestävänsä syytesuojan poistamista vastaan.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen olisi asettanut Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jos syytesuoja olisi poistettu. Taustalla on Mäenpään noin vuosi sitten eduskunnassa pitämä puhe, jossa hän rinnasti turvapaikanhakijat ja vieraslajit.

Toiviainen pettyi eduskunnan äänestykseen.

– Onko oikein, että polittiikkaa voi tehdä laittomin keinoin? Eli käyttää siinä sanoman ajamisessa lainvastaista puhetta, ja rikkoa siinä mielessä voimassa olevaa lainsäädäntöä niin, että siitä ei seuraa rikosoikeudellista seuraamusta, Toiviainen sanoi Ylelle heti äänestyksen jälkeen.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Mäenpäätä koskeva äänestystulos oli selkeä.

– Tämä on ollut häpeäksi tälle talolle ja häpeäksi suomalaiselle parlamentarismille. Hyvä, että salista löytyi riittävästi ihmisiä lopettamaan tämän häpeällisen farssin, Halla-aho sanoi Ylen haastattelussa äänestystuloksen selviämisen jälkeen.

Jussi Halla-aho
Katso, mitä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-aho sanoi 26. kesäkuuta äänestyksen jälkeen.

Puheistaan tilille joutunut Juha Mäenpää sanoi vuoden kestäneen prosessin vaikuttaneen ajojahdilta. Hän aikoo valita sanansa jatkossa tarkemmin.

– Yritetään pitää puheen taso sillä tasolla, että tällaista ei tule, mutta mielestäni maahanmuuton asioista on vaikea puhua kärjistämättä niitä niin, että puheet saavat mitään huomiota, Mäenpää sanoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää eduskunnan kahvilassa perjantaina.
Katso, mitä kansanedustaja Juha Mäenpää sanoi 26. kesäkuuta äänestyksen jälkeen.

Keskustan ja kokoomuksen rivit rakoilivat

Syytesuojan poistamista vastustavia kansanedustajia löytyi myös kokoomuksesta ja keskustasta, vaikka puolueissa enemmistö oli syytesuojan poistamisen kannalla.

Keskustan eduskuntaryhmässä syytesuojan poistamista vastusti kuusi kansanedustajaa, kokoomuksen eduskuntaryhmässä neljä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan lopputulos oli odotusten mukainen. Mykkänen korostaa, että kokoomuksen eduskuntaryhmän ylivoimainen enemmistö äänesti syyteluvan antamisen puolesta.

– Olemme ottaneet ryhmässä sen kannan, että ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta loukkaava puhe ei eduskuntaan kuulu ja kansanedustajan on syytä kantaa vastuunsa tuomioistuimessa tästä puheesta, Mykkänen sanoi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan prosessi on ollut tympeä.

– Tähän taloonhan kuuluu räväkkä puhetapa, mutta kyllä kansanedustajan pitää omissa puheissaan miettiä aina myös perustuslakia ja muita Suomen lakeja. Emme voi olla Suomen lakien yläpuolella tässä talossa, Kurvinen sanoi.

Keskustan eduskuntaryhmässä asiasta ei tehty ryhmäpäätöstä, mutta enemmistö oli syytesuojan purkamisen kannalla. Aiheesta käytiin Kurvisen mukaan pitkä keskustelu keskustan eduskuntaryhmän eilisessä kokouksessa.

– Toisaalta puntarissa on ollut sananvapaus ja kansanedustajien koskemattomuus, toisaalta puntarissa perus- ja ihmisoikeuksien suoja. Näitä eri arvoja meidän edustajamme ovat punninneet ja jokainen on tehnyt ratkaisun, joka omiin arvoihin sopii.

SDP:n Lindtman: Eduskunnan omat kurinpitotoimet korostuvat jatkossa

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi äänestystuloksen korostavan eduskunnan omien kurinpitotoimien merkitystä jatkossa. Hän syyttää perussuomalaisia prosessin estämisestä poliittisin perustein.

– Perussuomalaisten puheenjohtaja ilmoitti jo ennen kuin perustuslakivaliokunta oli kuullut ensimmäistäkään asiantuntijaa, että he tulevat estämään tämän. Nyt on tärkeää, että ei käy niin, että kuudesosa kansanedustajista mahdollistaa vihapuheen eduskunnassa. Eduskunnan työjärjestyksessa on keinot, joilla tähän voidaan puuttua, Lindtman sanoi.

Syytesuojan poistamisesta käytiin kiivas keskustelu eduskunnassa keskiviikkona.

Äänestyksessä pohjaehdotuksena oli perustuslakivaliokunnan mietintö, jossa esitetään, että eduskunta suostuu syytesuojan poistamiseen. Valiokunnan mietintö ei ollut yksimielinen.

Syytesuojan poistamista kannattavien mukaan kansanedustajan laajaa puhevapautta ei ole tarkoitettu ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.

Syytesuojan poistamista vastustavien mukaan kansanedustajien sananvapaus voisi vaarantua ja kansanedustajien salikäyttäytyminen tulisi käsitellä eduskunnan sisäisessä kurinpitomenettelyssä.

Puhemies Vehviläinen: Olin jo Mäenpään kanssa juttusilla

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) sanoi äänestyksen jälkeen toivovansa, että yli vuoden kestänyt tapaus kirkastaa kansanedustajien omaa vastuuta siitä, miten eduskunnassa voi käyttäytyä ja miten ei.

– Perustuslain vakaan ja arvokkaan esiintymisen vaatimus on sovitettava ja sovitettavissa yhteen sananvapauden kanssa, Vehviläinen totesi.

Vehviläinen painotti, että puhemiehistöllä ja puhemiesneuvostolla on olemassa tavat, joilla asiattomiin puheisiin voidaan puuttua. Mäenpään kanssa Vehviläinen on jo puhunut.

– Voi huomauttaa, voi olla kahdenkeskisiä keskusteluja. Voin sen myös todeta, että olen käynyt Mäenpään kanssa kahdenkeskisen luottamuksellisen keskustelun. Ymmärrätte varmasti, etten sen sisällöstä halua kertoa, Vehviläinen kertoi.

Puhemies kertoi kunnioittavansa eduskunnan päätöstä syvästi.

– Perustuslaki takaa kansanedustajalle erityisen aseman, joka tavoitteena on turvata kansanedustajan mahdollisuus täysimittaisesti hoitaa edustajan tointaan.

Vehviläinen muistutti, ettei nyt arvioitu Mäenpään puheen laatua.

– Haluan korostaa, että käydyssä äänestyksessä ei äänestetty siitä olivatko mäenpään sanat rangaistavia vai ei.

Näin yksittäiset kansanedustajat äänestivät

Taulukkoa ladataan