EU:n ilmasilta vie apua köyhiin maihin koronasta huolimatta - Yle komissaari Urpilaisen mukana Burkina Fasossa

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen vei koneellisen avustustarvikkeita koronan sulkemaan Afrikkaan.

Jutta Urpilainen
Avustuslastia kuljettanut kone kentällä
EU aloitti yksityiset, Humanitaarinen ilmasilta -nimiset lennot toukokuussa.Susanna Turunen / Yle

OUAGADOUGOU/BRYSSEL Aikaisin maanantai-aamuna Boeing 787 -kone nousee Brysselin kentältä kohti Burkina Fasoa. Koneen kyljessä lukee Air Europa ja lastina on toistakymmentä tonnia lääkkeitä ja tarvikkeita, kansainvälistä avustushenkilökuntaa sekä tietysti EU:n edustus.

Tällä kertaa avustuslennon saattajana on EU:n kansainvälisistä suhteista ja Afrikka-salkusta vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Urpilainen huudettiin hätiin, koska humanitaarisesta avusta vastaava komissaari Janez Lenarčič on koronakaranteenissa.

Jutta Urpilainen lentokoneessa.
Kansainvälisistä suhteista vastaava komissaari Jutta Urpilainen matkalla Burkina Fasoon. EU-komission vuokraaman koneen lastina oli lääkkeitä, kasvosuojia, käsineitä ja muita tarvikkeita sekä avustustyöntekijöitä.Susanna Turunen / Yle

EU aloitti yksityiset, Humanitaarinen ilmasilta -nimiset lennot toukokuussa avustuskohteisiinsa Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan, kun kävi selväksi, että kaupalliset lennot ovat pitkään keskeytyksissä koronapandemian takia.

Matka on raskas. Lennot edestakaisin kestävät yli kymmenen tuntia ja paikalla oloon pääkaupungissa Ouagadougoussa oli varattu neljä tuntia. Siihen mahtui muutama ministeritapaaminen lentokentällä, vierailu presidentti Roch Marc Christian Kaborén luona ja pikalounas paikallisten kansalaisjärjestötyöntekijöiden kanssa.

– Me olemme nyt antamassa humanitaarista apua, mutta me olemme myös tukemassa heitä turvallisuuden ja koko yhteiskuntakehityksen osalta, sanoo komissaari Jutta Urpilainen.

Jutta Urpilainen puhuu
Komissaari Jutta Urpilainen pitää lehdistötilaisuuden tavattuaan Burkina Fason presidentin Roch Marc Christian Kaborén. Susanna Turunen / Yle

Burkina Faso on maailman 10 köyhimmän valtion joukossa. Maa vie kultaa ja puuvillaa, mutta yli 20-miljoonainen kansa elää pääosin maataloudesta ja on pitkälti aliravittu. Aurinko polttaa kuivassa hiekkamaassa ja sateet ovat harvinaisia.

Yli puolet väestöstä on alle 16-vuotiaita ja yli 60% väestöstä tunnustaa islamin uskoa. Useampi kuin joka toinen on lukutaidoton ja naisten ja tyttöjen asema on heikko. Korona on heikentänyt kaikkien nuorten tilannetta entisestään.

Ilmakuva Burkina Fasosta
Burkina Fason pääkaupunki Ouagadougou lentokoneesta nähtynä.Susanna Turunen / Yle

Yéri Poda tekee EU:n rahoittamaa väkivallan vastaista järjestötyötä pääkaupungissa Ouagadougoussa.

– Meille on tärkeää, että EU näyttäytyy täällä. Tilanne on huolestuttava maanlaajuisesti. Nuoret ovat rauhattomia, kun koulut ovat kiinni ja he joutuvat olemaan kotona.

2 500 koulua on kiinni ja yli 400 000 lasta on koulutuksen ulkopuolella. Tilanne johtuu koronasta, mutta myös maan pohjois- ja itäosia vaivaavasta terrorismista, joka on ajanut miljoona ihmistä sisäiseen maanpakoon.

Kannettu vesi ei kaivossa pysy

EU:n uuden Afrikka-strategian (siirryt toiseen palveluun) päätavoitteita on rakentaa kestäviä yhteiskuntia Afrikan mantereella eikä olla ainoastaan humanitaarinen avustaja.

EU on myöntänyt Burkina Fasolle runsaat 160 miljoonaa euroa kehitysapua tänä vuonna. Koronapandemian takia komissio maksaa etunojassa 60 miljoonaa euroa heinäkuussa.

Voit lukea tästä lisää, mitä Afrikka odottaa EU:n Afrikka-strategialta

Koronavirus ei ole levinnyt laajaksi epidemiaksi maassa (siirryt toiseen palveluun). Tartunnan saaneita on tuhatkunta ja kuolleita puolen sataa, mutta lentojen pysähtyminen ja rajojen sulkeutuminen on lisännyt ongelmia.

Burkina Fasossa on määrä järjestää presidentin- ja parlamenttivaalit marraskuussa, mutta maan turvallisuustilanne on heikko ja osa oppositiosta on vaatinut vaalien lykkäämistä osaksi siitä syystä, että lähes miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja heidän mahdollisuutensa osallistua vaaleihin olisi heikko.

Kartta, johon merkitty Burkina Fason ja sen pääkaupunki Ouagadougoun sijainnit.
Burkina Faso ja sen pääkaupunki OuagadougouMiku Huttunen / yle

– Yritin korostaa presidentille näiden ihmisten ja myös nuorten mahdollisuutta osallistua vaaleihin. Jos me haluamme rakentaa kestävää yhteiskuntaa niin kyllä se edellyttää kaikkien kansan- ja väestönosien mukanaoloa ja siinä ovat sekä sisäiset pakolaiset ja nuoret avainasemassa, sanoo Urpilainen

Turvaa Ranskan johdolla

Burkina Faso on Ranskan entinen alusmaa ja matkalla oli mukana myös Ranskan Eurooppa-ministeri Amélie de Montchalin. Ranska johtaa Sahelin alueella EU:n rauhanturvaoperaatioita.

– Tuomme tänään teille konkreettista apua, mutta tiedämme, että tarvitsette myös taloudellista ja sosiaalista apua, sanoi ministeri de Montchalin Ouagadougoun lentokentällä pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

G20-maat keskustelevat parhaillaan siitä onko köyhien maiden velkataakkaa mahdollista keventää ja miten.

De Montchalin toisti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloitteen siitä, että köyhimmille maille myönnetään tavalla tai toisella budjettivaraa hoitaa pandemian aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset haasteet, mutta niin, ettei maiden velkataakka lisäänny.

Urpilainen iloitsi Ranskan ministerin mukana olosta.

– Se viestii siitä, että Eurooppa toimii yhdessä; Me olemme eurooppalainen joukkue, joka muodostuu instituutioista ja jäsenmaista ja tietystä rahoituslaitoksista.

Jos haluaa voittaa sodan, pitää ensin voittaa rauha

Burkina Faso on kärsinyt poliittisesta epävakaudesta suurimman osan itsenäisyyttään vuodesta 1960. Maan kehitystä ovat heikentäneet poliittiset murhat, vallankaapaukset ja nyttemmin islamistisen terrorin lisääntyminen (siirryt toiseen palveluun).

Varsinkin maan pohjoisosissa, mutta myös idässä toimii islamistisia terroristijärjestöjä. Al-Qaidaan kytkeytyneet jihadistit ovat sulkeneet koulut ja ajaneet sadat tuhannet ihmiset pakoon kodeistaan.

– Usein näihin ääriliikkeisiin mukaan lähtevät ovat nuoria poikia, joilla ei ole mitään toivoa tulevasta. He eivät ole kouluttautuneet, eivät ehkä osaa edes lukea eivätkä ole tehneet töitä. Heidän näkökulmastaan valtio on hyvin vieras käsite eikä hallinto tarjoa mitään elämää.

Poliisien ja sotilaiden lisäksi kestävää vakautta ja turvallisuutta rakennetaan koulutuksen ja palveluiden kautta, kuvailee Urpilainen.

Moottoripyöräilijöitä
Normaali päiväruuhka pääkaupungin Ouagadougoun keskustassa.Susanna Turunen / Yle

Tavoite on pysyvä muutos, mutta ennen kuin investoijat saadaan liikkeelle, pitää olosuhteiden olla suotuisammat ja siihen voidaan julkisilla kehitysyhteistyöhankkeilla ehkä vaikuttaa. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja toimivan infrastruktuurin, tiet, tietoliikenteen ja rakennukset.

– Olen siinä mielessä toiveikas, että presidentti näkee haasteet ja ymmärtää mitä pitää tehdä.

Nyt on kysymys siitä löytyykö poliittista tukea maan sisältä sekä meiltä kumppaneilta, toteaa Urpilainen.

EU jatkaa budjettivaroista maksettavia avustuslentoja 3–6 kuukautta Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Kaikki riippuu koronatilanteesta ja siitä milloin kaupalliset lennot nousevat taas siiville.

Lue lisää:

Äiti keitti kiviä hämätäkseen nälkäisiä lapsia - Koronakriisi ja heinäsirkkaparvet uhkaavat jopa 250 miljoonan ihmisen henkeä