Nyt USA:ssa nousi kiistakapulaksi Mount Rushmore – Trumpin aikomus paukutella ilotulituksia "kansanmurhaajien" muistomerkillä suututti alkuperäiskansat

Alkuperäiskansat pitävät muistomerkkiä varastetun maansa häpäisynä.

Mount Rushmore
Mount Rushmore
Donald Trumpin on sanottu haaveilevan omien kasvojensa lisäämisestä Mount Rushmoren monumenttiin. Jesse Kraft / AOP

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on suunnittelemassa massiivista itsenäisyyspäivän ilotulitusta ja ilmavoimien ylilentoa Mount Rushmorelle.

Suunnitelmat ovat suututtaneet Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluvia ihmisiä. Heidän mukaansa Mount Rushmoren monumentti häpäisee maata, jonka Euroopasta tulleet kolonialistit ja heidän jälkeläisensä varastivat alkuperäiskansoilta.

Mount Rushmore on Etelä-Dakotassa sijaitseva graniittivuori, joka tunnetaan siihen veistetystä suuresta muistomerkistä. Vuoren seinämässä komeilevat Yhdysvaltain presidenttien George Washingtonin, Thomas Jefferssonin, Theodore Rooseveltin ja Abraham Lincolncin valtavat kivikasvot.

– Mount Rushmore symboloi valkoista ylivaltaa ja rakenteellista rasismia, joka elää ja voi hyvin yhä tänäkin päivänä. On vääryys varastaa alkuperäiskansojen maata ja sitten veistää kiveen kansanmurhan tehneiden valloittajien valkoiset naamat, sanoo Oglala Lakota -heimoon kuuluva aktivisti Nick Tilsen uutistoimisto AP:lle (siirryt toiseen palveluun).

Yhdysvalloissa on viime viikkoina käyty kiivasta väittelyä rasismista, ja keskustelun symboliksi ovat nousseet orjuuden historiasta ja kolonialismista muistuttavat muistomerkit. Mielenosoituksissa patsaita on kaadettu ja myös monet viralliset tahot ovat poistattaneet patsaita.

Lue lisää: Patsaat kaatuvat eri puolilla Yhdysvaltoja, ja nyt mietitään mitä niille tehdään – tie voi johtaa museoon, varastoon tai golfkentälle

Tässä kontekstissa katseet ovat alkaneet kääntyä kohti Mount Rushmorea, jossa komeilevat presidentit omistivat aikanaan orjia tai osallistuivat alkuperäiskansojen syrjimiseen.

1920–30-luvuilla rakennetun Mount Rushmoren muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Gutzon Borglum, joka oli Ku Klux Klanin jäsen.

Historioitsijat tosin muistutavat, että jäsenyyden pääasiallisena syynä oli rahan kerääminen Klanin jäseniltä konfederaatiomuistomerkkien rakentamista varten.

Spektaakkeli keskellä vaalikampanjaa

Mount Rushmorelle suunniteltu itsenäisyyspäivän spektaakkeli ajoittuu Trumpin uudelleenvalintakampanjan keskelle. Trump joutui ristituleen jo reilu viikko sitten, kun hän aikoi avata kampanjakiertueensa orjuuden päättymisen muistopäivänä.

Lue lisää: Trumpin vaalitilaisuudessa menivät pieleen sekä aika että paikka, sanovat arvostelijat – taustalla kaksi Yhdysvaltain historian synkkää hetkeä

Washington Postin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Trump on haaveillut suureellisen näytöksen järjestämisestä Mount Rushmorella jo ainakin parin vuoden ajan. Vuosi sitten hän twiittasi asian olevan vireillä.

AP:n mukaan Trump on ollut muutenkin jo pitkään ihastunut muistomerkkiin. Etelä-Dakotan republikaanikuvernööri Kristi Noem on kertonut Trumpin kerran uskoutuneen hänelle, vakavissaan, että hänen unelmanaan on saada oma naamansa vuoren seinämään.

Noem on suunnitellut spektaakkelin toteuttamista yhdessä Trumpin kanssa. Kuvernööri on sanonut estävänsä mahdolliset yritykset poistaa Mount Rushmore konfederaatiopatsaiden tavoin, Fox News (siirryt toiseen palveluun) kertoo.

Alkuperäiskansojen edustajat ovat kuitenkin jo pitkään järjestäneet mielenosoituksia (siirryt toiseen palveluun) Mount Rushmoren juurella. Mikäli Trumpin itsenäisyyspäivän näytös toteutuu, mielenosoituksista on odotettavissa aiempaa suurempia.

Ilotulitussuunnitelmat ovat herättäneet huolta myös käytännön syistä. Washington Postin mukaan kansallispuistoja hallinnoiva viranomainen on huolissaan metsäpalovaarasta alueella.

Tämän vuoksi Mount Rushmorella ei olekaan paukuteltu yli vuosikymmeneen.

Lue lisää:

Patsaiden kaatelu jakaa mielipiteitä Suomessa – moni laittaisi osan patsaista varastoon, tutkijat säilyttäisivät historiallisen arvon takia

Rasismikohussa ryvettynyt Virginian kuvernööri poistaa kiistellyn kenraalin 18-metrisen patsaan: "Se oli väärin silloin ja se on väärin nyt"

Rasistisia patsaita vastaan kapinoidaan myös Belgiassa – Julmasta kolonialismista tunnetun kuningas Leopold II:n patsas poistettiin jo Antwerpenissä

Trump aloittamassa kampanjatilaisuutensa orjuuden päättymisen juhlapäivänä – ei suostu muuttamaan etelävaltioiden sotilastukikohtien nimiä

Yle News: Finland activists aim to carve "Mount Trumpmore" ice sculpture on melting glacier