Hoitotakuun rajat paukkuvat Satakunnassa koronan takia – sairaanhoitopiirin talous pelättyä paremmalla tolalla

Erityisesti ortopediassa ja silmätautien puolella jonot ovat koronan takia venyneet hyvin pitkiksi.

Satakunnan sairaanhoitopiiri
Satasairaala Porissa
Satakunnan sairaanhoitopiirin talous ei näytä tällä hetkellä katastrofaaliselta.Jenni Joensuu / Yle

Satasairaalassa on vähitellen palattu lähemmäs normaalitilaa kevään koronavalmiudesta.

Sairaalassa on tänä kesänä toimintaa oikeastaan merkittävästi normaalivuotta enemmän. Henkilökunnan lomat on ajoitettu niin, että leikkaussaleja ei tarvitse sulkea tavalliseen tapaan heinäkuun ajaksi. Kapasiteetti on jopa puolet normaalia suurempi.

Jonot pitenivät

Hoitojonot pääsivät kuitenkin venähtämään pitkiksi, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto. Erityisesti ortopediassa ja silmäpuolella hoitotakuun vaatimiin aikarajoihin (siirryt toiseen palveluun) päästään vasta ensi vuoden puolella. Näiden jonot olivat pitkiä jo ennen koronaa.

Takuu vaatii, että leikkaukset tehdään puolen vuoden kuluessa hoitopäätöksestä. Koronan takia hoitotakuun rajoja ei ollut kuitenkaan pakko noudattaa.

Tuottavuus yhä matalampi kuin aiemmin

Vaikka hoitoja on palautettu ennalleen, tuottavuus on kärsinyt varautumisesta.

Henkilökunnan suojautuminen potilaiden hoitoa varten vie aikaa. Myös hoitokäyntien järjestäminen niin, että kontakteja muihin potilaisiin tulee mahdollisimman vähän, syö tehoa.

– Tuottavuutemme ei mitenkään voi olla entisellä tasolla, valitettavasti, Ermo Haavisto sanoo.

Talouden tila parantunut

Satakunnan sairaanhoitopiirin taloustilanne vaikeutui keväällä, kun tulopohja pieneni peruttujen hoitojen takia. Satasairaala lopetti maaliskuun lopussa kiireettömän hoidon. Sitä on palautettu vähitellen ennalleen.

Myös päivystyskäynnit vähenivät huhtikuussa lähes kolmasosalla.

Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto. Satasairaala.
Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto.Jenni Joensuu / Yle

– Laskutamme kuntia tuottamiemme palvelujen mukaan, ja kun näitä on syntynyt huomattavasti vähemmän, ovat tulot vähentyneet merkittävästi. Esimerkiksi huhtikuussa kuntalaskutus oli neljä miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin, Haavisto kuvaa.

Satasairaalan tilanne ei poikennut muista Suomen sairaanhoitopiireistä: taloustilanne heikkeni nopeasti joka puolella.

Talous on kuitenkin korjaantunut Satakunnassa nopeasti, ei vähiten palveluhintojen korotuksen takia. Haavisto arvioi, että kuntien maksettavaksi tulevia hintoja saatetaan pystyä palauttamaan ennalleen jo syksyllä, jos taloustilanne paranee eikä koronaepidemia laajene uudestaan.

Myös valtiolta saatava arviolta 6–7 miljoonan euron koronatuki on tärkeä.

– Näillä näkymin ei ole mitään tarvetta kuntien lisälaskutukseen siitä, mihin kunnat sairaanhoitopiirin toiminnan osalta ovat tälle vuodelle varautuneet, Haavisto sanoo.

Uuteen aaltoon varaudutaan

Satasairaala varautuu myös mahdolliseen toiseen korona-aaltoon. Ermo Haaviston mukaan koronakevät opetti sairaalalle paljon.

Haaviston mukaan sairaala on nyt varautunut hoitamaan merkittävästi suurempia potilasmääriä kuin keväällä sekä vuodeosastoilla että tehohoidossa.

– Meillä on suunnitelmat siitä, miten eri tiloja hyödynnetään ja miten ne muutetaan nopeasti koronapotilaiden hoidossa tarvittaviksi tiloiksi. Henkilökuntaa on koulutettu uusiin, erilaisiin tehtäviin. Meillä on omaa diagnostiikkaa, minkä ansiosta koronatestien tulokset saadaan muutamassa tunnissa, Haavisto kuvaa.

Haavisto uskoo, että mahdollinen toinen aalto on Satakunnassa hallittavissa. Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, tuleeko toista aaltoa.