"Jos olisin lääkäri, minua pelottaisi ihan hirveästi antaa diagnooseja", sanoo transmies Susi Nousiainen – transsukupuolisten uusista hoitosuosituksista nousi kohu, tästä siinä on kyse

Eriarvoisuutta, eheyttämistä vai sittenkin palvelujen paranemista? Palkon suositus transsukupuolisten hoidosta herättää monia mietteitä.

transsukupuolisuus
Susi Nousiainen.
Susi Nousiainen on transtaustainen mies. Hän ymmärtää Palkon suosituksen herättämän huolen, mutta näkee siinä myös mahdollisuuksia parempaan palvelujen saatavuuteen.Jaana Polamo / Yle

Uusi suositus transsukupuolisten hoidosta on herättänyt keskustelua ja kuohuttanut tunteita sosiaalisessa mediassa noussen valtakunnalliseksi puheenaiheeksi.

Huolta on herättänyt muun muassa hoidon alueellinen eriarvoistuminen ja hoitoon pääsyn hidastuminen. Lisäksi pelkona on, että suositus viittaa eheyttämiseen.

Keskusteluun ovat ottaneet osaa (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat) myös vihreiden Maria Ohisalo ja vasemmisto­liiton Li Andersson.

Suosituksen (siirryt toiseen palveluun) on laatinut Palveluvalikoimaneuvosto Palko, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa.

Mistä Palkon Transsukupuolisuudesta johtuvan dysforian lääketieteelliset hoitomenetelmät -nimisessä suosituksessa oikein on kyse, ja ovatko pelot aiheellisia?

Kysyimme asiaa Setan hallituksen puheenjohtajalta, Palkon erityisasiantuntijalta, Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäriltä sekä transprosessin läpikäyneeltä kirjailijalta, joka soisi keskustelun muuttuvan Twitter-diskurssista aitoon dialogiin, jossa osapuolten välillä kuunneltaisiin ja opittaisiin.

Mielenosoittajia.
Mielenosoittajat kritisoivat Palkon uusia suosituksia transsukupuolisten hoidosta tiistaina Helsingin Narinkkatorilla. Hanna Terävä / Yle

Tunnepitoinen keskustelu

Hiljattain sukupuolen moninaisuutta käsittelevän kirjan julkaissut Susi Nousiainen ymmärtää molempien keskustelun osapuolten näkökulmat.

Hän seuraa Palkon suosituksen ympärillä käyvää kuohuntaa transprosessin läpikäyneen silmin.

– Olen itse transtaustainen mies. Minut on määritelty alun perin tytöksi, eli olen korjannut sukupuoleni myöhemmin aikuisiällä. Minulla kaikki meni aika helposti. Olin aikuinen, eikä minulla ollut esimerkiksi mielenterveysongelmia. Olen pystynyt perustelemaan selkeästi, mitä tarvitsen, Nousiainen taustoittaa.

Susi Nousiainen.
Susi Nousiainen on kahden lapsen isä. Hän on kirjoittanut myös perheblogia.Jaana Polamo / Yle

Palkon suosituksen ympärillä virinnyttä keskusteluilmapiiriä Nousiainen kuvaa “tosi tunnepitoiseksi ja hurjaksi”.

– Porukka kokee, että hoitosuositukset eivät täytä tavoitetta, tai voisivat olla sitä vastaan, ja vaikeuttaa asiallisten hoitoja sekä säädösten ja lakien mukaisten hoitojen saamista. Olen itse käsittänyt, että suositukset tähtäävät hyvään, hän toteaa.

Sukupuolidysforialla tarkoitetaan sukupuoliristiriidan aiheuttamaa kokonaisvaltaista pahan olon tunnetta (siirryt toiseen palveluun) (Seta), joka eritellään usein kehodysforiaksi ja sosiaaliseksi dysforiaksi.

Tällä hetkellä sukupuolidysforian hoito on keskitetty Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin – ja tarkemmin niiden trans-poliklinikoille, jotka painivat räjähdysmäisesti kasvaneiden lähetemäärien aiheuttamien ongelmien kanssa.

Vaikka yleisesti korona laski terveydenhuollon lähetteiden määrää, Tampereen trans-polille tehtiin kevään aikana kymmenen prosenttia enemmän lähetteitä kuin aiemman vuoden vastaavana ajankohtana. Vaikka henkilökuntaa on lisätty, potilasjonojen kasvua ei ole onnistuttu pysäyttämään.

Nousiaisen mukaan trans-poliklinikoiden ruuhkautuminen kertoo hiljalleen tasa-arvoistuvasta Suomesta.

– Ihmiset uskaltavat tulla kaapista ja puhua avoimemmin. Se on tietenkin hyvä.

Kuohuntaa herättäneen suosituksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2018. Vastaavaa transukupuolisten hoitopolkua määrittävää ohjeistusta ei ollut aikaisemmin olemassa.

Transsukupuolisten hoidon lisäksi siinä on tähdennetty muunsukupuolisten ja alaikäisten palveluja.

"Moni pelkää"

Seta on päässyt ottamaan osaa suosituksen valmisteluun, ja jätti siihen liittyen valmistelumuistion (siirryt toiseen palveluun) (Palko). Järjestö kokee, ettei prosessissa siitä huolimatta tapahtunut aitoa kuulemista.

– Olisimme toivoneet, että ongelmia olisi lähdetty ratkomaan rohkeammin, Setan hallituksen puheenjohtaja Sakris Kupila toteaa pettyneenä.

Seta jukaisi myös kannanottonsa (siirryt toiseen palveluun) tiistaina verkkosivullaan.

Sakris Uutela studerar medicin vid Läkis i Helsingfors. Han är också aktiv inom bland annat Invalidförbundet, Familjeförbundet och som ordförande för Seta. Hösten 2018.
Setan hallituksen puheenjohtaja Sakris Kupila.Yle/Mi Wegelius

Myös psyykkisen tilan selvittämiseen liittyvän kirjauksen nostattama pelko eheyttämisestä on noussut esiin monesta suusta.

– Palko ei sano, että tämä olisi eheyttävää, mutta moni pelkää, sillä sitä ei ole erikseen kielletty suosituksessa.

"Se ei ole tahallista, mutta jotenkin awkward"

Kupilan mukaan eniten huolestuttaa suosituksessa korostuva perusterveydenhuollon rooli ja yksilöllisen hoitopolun järjestäminen: Onko perussairaanhoidossa ympäri Suomen aito valmius kohdata sukupuolen moninaisuutta ja sukupuolidysforiaa?

– Osaaminen on hyvin ohutta ja luottamus lääkäreihin on valmiiksi matalalla syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun vuoksi. Fyysisten vaivojen takia polille tulleita transsukupuolisia potilaita on saatettu lähettää psykiatrille, eikä varsinaista asiaa ole käsitelty lainkaan.

Regnbågsflagga i närbild.
Yle/Nora Engström

Nousiainenkin on kohdannut terveydenhuollossa asioidessaan epäasiallista kohtelua. Monesti sen syynä on ollut tiedon puute.

– Joskus sairaanhoitaja on pyytänyt minua opastamaan, koska hänellä ei ole ollut tarpeeksi tietoa. Se ei ole tahallista, mutta jotenkin awkward, Nousiainen kuvailee.

Kupilan mukaan maanlaajuinen osaaminen sukupuolen moninaisuudesta täytyy taata ja turvata ennen kuin suositusta voidaan alkaa täyspainoisesti noudattaa.

– On aika epäselvää, miten perusterveydenhuoltoa tässä tuetaan.

Alueellinen eriarvoistuminen saa myös Nousiaisen mietteliääksi.

– Idea trans-polien kuormituksen purkamisesta on hyvä. Käytännössä se kuitenkin luo eriarvoisen aseman ihmisille. Sattuvatko he menemään lääkärille, jolla on tietoa sukupuolen moninaisuudesta? Nousiainen pohtii.

"Suosituksen tarkoituksena ei ole heikentää palveluja"

Palkon erityisasiantuntijan Reima Palosen mukaan suosituksen perimmäinen tarkoitus on määritellä lääketieteellisiä menetelmiä, jotka ovat käytettävissä aikuisten sukupuolidysforian hoidossa. Kokonaisuuteen liittyy myös kaksi muuta suositusta.

Lisäksi Palosen mukaan haluttiin tähdentää sitä, mitä apua mistäkin terveydenhuollon portaasta on saatavilla.

– Suosituksen tarkoituksena ei ole heikentää palveluja, vaan päinvastoin parantaa niiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Halusimme teroittaa, että sukupuolidysforiaa, ahdistusta, pitää pystyä hoitamaan läpi koko maan eri terveydenhuollon tasoilla, ei vain Helsingissä ja Tampereella, Palonen pohjustaa.

Karleby pride 2018.
YLE/ Noora Haapaniemi

Hän huomauttaa, että nykyisellään moni nuori asiakas joutuu matkustamaan ja olemaan koulusta pois jopa päiviä parinkymmenen minuutin vastaanottoajan vuoksi.

Palonen tähdentää, että voimassa oleva translainsäädäntö määrittää edelleen transsukupuolisten oikeudellista asemaa ja sukupuolen vahvistamiseen tähtäävän tutkimuksen ja hoidon toteutuksen ja paikan. Palkon suosituksessa on kyse muista heidän mahdollisesti tarvitsemistaan terveydenhuollon palveluista, joita tulee tarjota prosessin ohessa.

Hänen mukaansa transsukupuolisten hoitoprosessi arvioidaan aina yksilön lähtökohdista ja tarpeesta.

– Tämä ei ole hoitosuositus, vaan hoitava lääkäri tekee päätökset jokaisen potilaan kohdalla hänen yksilöllisen tarpeensa mukaan, Palonen sanoo.

Susi Nousiaisen prosessi kesti kolmisen vuotta. Hänen mukaansa trans-prosessi on terminä haasteellinen.

– Oman kokemukseni mukaan ei ole sellaista trans-prosessia, johon kuuluu joku tietty paketti hoitoja, vaan ne räätälöidään. Riippuu ihmisestä, mitä hoitoja hän tarvitsee. Osalle leikkaus on mielenterveyden vuoksi välttämätön, osalle riittävät hormonihoidot, Nousiainen kertoo.

Mielenosoittajanainen kantaa protect transkids -kylttiä.
Helsingin tiistaisen mielenosoituksen järjesti Me muut -kollektiivi.Hanna Terävä / Yle

Palko: "Tilanteen pitää muuttua"

Huoli maantieteellisestä eriarvoisuudesta tunnistettiin Reima Palosen mukaan suosituksen valmistelun aikana. Kun hoito on pitkään keskittynyt kahteen paikkaan, asiantuntemusta ei hänen mukaansa välttämättä ole syntynyt tasaisesti ympäri Suomen.

– Nyt on lähdetty siitä, että tilanteen pitää muuttua. Keskustelussa mukana olleet tahot, kunnat, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat, ovat samaa mieltä, ja koulutusta on tarkoitus lisätä. Toki se ei tapahdu hetkessä. Valmius koulutuksen järjestämiseen on, Palonen arvioi.

Hän ei osannut odottaa suosituksesta syntynyttä jupakkaa.

– Asia esitetään niin, että nyt mennään terveyskeskustasolle, mutta meillä on myös keskussairaalat, joissa on osaamista. Oikeasti se ei mene niin, että meillä on vain Helsinki, Tampere ja terveyskeskus, Palonen sanoo.

Hän toteaa myös, ettei psyykkisellä arvioinnilla ole missään nimessä tarkoitettu eheyttämistä.

– Sellaista sanaa tai tarkoitusta suosituksistamme ei todellakaan löydy, vaan kysymys on jonkun muun tulkinnasta.. Kiinnitimme huomiota sanamuotoihin ja niitä hiottiin paljon prosessin aikana ja kommenttien jälkeenkin. Tähän liittyy myös laaja lääketieteellinen eettinen arviointi, Palonen kertoo.

"Nykyinen tilanteemme ei ole omiaan lisäämään luottamusta"

Suosituksesta syntynyt keskustelu yllätti myös Tampereen yliopistollisen sairaalan trans-poliklinikan ylilääkärin Riikka Mäkelän.

– Itse en näe, että tästä suosituksesta seuraisi hoidon saatavuuden heikentymistä. Suosituksen tarkoitus on hyvä. Sen tehtävä on tarjota tukea ja apua oikea-aikaisuuden varmistamiseksi. Toivoisin, että hyvään tarkoitusperän voitaisiin myös luottaa, hän sanoo.

Mäkelän mukaan sukupuoli-identiteettiä koskevat kysymykset ja siitä johtuva ahdistus on niin yleinen ilmiö, että sitä tulisi olla valmius ja mahdollisuus käsitellä terveydenhuollon eri portailla siinä missä muita omaan identiteettiin tai elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä.

Mäkelä ymmärtää myös, mistä syvä epäluottamus hoitojärjestelmää ja sitä kautta myös mahdollisesti tuoretta suositusta kohtaan kumpuaa. Potilasjonot ovat aiheuttaneet kaoottisen tilanteen, joka heijastuu myös asiakkaille. Hänen mukaansa se ei ole kenenkään etu.

– Nykyinen tilanteemme ei ole vakuuttava tai omiaan lisäämään luottamusta. Toimenpiteitä tarvitaan. Sen voi sanoa ihan ääneen. Henkilökohtaisesti en ollut osannut ajatella, että pelko eheyttämishoidoista nostaisi päätään. Tulkitsen, että huoli hoidon saamisesta on erittäin voimakas. Se tarkoittaa, että varmasti vuorovaikutusta, hoitoprosessin läpinäkyvyyttä ja sitä kautta luottamuksen saavuttamista on syytä vahvistaa.

Susi Nousiaisen mukaan transsukupuolisten hoidossa psyykkinen puoli on tärkeä ja iso asia.

– Jos elät väärää sukupuolta edustavassa kehossa, on todella pienet mahdollisuudet, että pystyisit kasvamaan murrosiän yli ilman mielenterveyden järkkymisen riskiä. Moni sairastuu siinä vaiheessa, kun hormonitoiminta alkaa kunnolla ja kroppa muotoutuu vääränlaiseksi, hän sanoo.

Nousiainen on osallistunut monien vertaisryhmien toimintaan, ja kuullut transsukupuolisten saaneen kehotuksia hoitaa masennus pois alta ennen korjausleikkausta.

– Masennus saattaa johtua juurikin siitä, ettei tunne oloansa hyväksi omassa kehossaan. Esimerkiksi syömishäiriö voi johtua huonosta kehosuhteesta, joka taas johtuu siitä, että olet transsukupuolinen ja sinulla on niin paha kehodysforia.

Nousiaiselta heruu ymmärrystä myös lääkäreille.

– Jos olisin lääkäri, minua pelottaisi ihan hirveästi antaa diagnooseja juuri noissa tapauksissa: mitä jos annan transdiagnoosin, ja selviää, että ihmisellä olikin vain ohimenevä kehokuvahäiriö? Tai sitten en antaisikaan diagnoosia, ja potilas kuolisi masennukseen? Tässä on se pointti, miksi on ongelmallista, jos sukupuolen moninaisuuteen kouluttautumattomat lääkärit joutuvat tekemään päätöksiä terveyskeskuksissa. Se on kestämätöntä.

Twitter-taistelusta aitoon keskusteluun

Setan Sakris Kupila löytää suosituksesta myös paljon positiivista: aiemmin puuttunut yhtenäinen linjaus on nyt olemassa ja suosituksesta löytyy maininta apuvälineiden saatavuudesta.

– Aiemmin meillä ei ollut mitään, jossa olisi lukenut, mitä palveluvalikoimaamme varsinaisesti kuuluu. On hyvä, että Suomessa on olemassa myös hoitopolku lapsille ja nuorille.

Kupila painottaa, että transsukupuolisena eläminen Suomessa ei ole yksinkertaista. Omista oikeuksista joutuu vääntämään jatkuvasti. Tilannetta ei ole helpottanut sekava terveydenhuollon järjestelmä.

– Puhutaan yksilön ja ihmisen kannalta niin valtavista asioista, niin totta kai tämä herättää tunteita ja huolta, Setan hallituksen puheenjohtaja Sakris Kupila toteaa.

Susi Nousiainen.
Susi Nousiainen toivoo keskusteluilmapiirin muuttuvan ymmärtävämmäksi.Jaana Polamo / Yle

Susi Nousiainen muistuttaa, että sukupuolen moninaisuudesta on alettu puhua suhteellisen vähän aikaa sitten. Se näkyy alueellisena epätasa-arvona, vaikkei saisi.

– Ei kaikkia sote-ammattilaisia voi ajaa sellaisen koulutusmyllyn läpi heti. Lääkäreillä on myös ihmisten asenteista johtuvaa painetta työnteossa. Ei se mitään helppoa hommaa ole.

Hän toivoo myös keskusteluilmapiirin muutosta.

– Toivon, että keskustelu siirtyisi pois Twitter-diskurssista. Syntyisi aidon keskustelun ilmapiiri, jossa oikeasti kuunneltaisiin osapuolia ja opittaisiin toisistamme. Taistelu häiritsee ihmisten asennoitumista ja synnyttää vastakkainasettelua. Oppimista riittää varmasti kaikilla, Nousiainen sanoo.

Lue lisää:

Susi Nousiaisen kolumni: Lopetetaan “näistä asioista” puhuminen ja puhutaan näistä asioista