Pitääkö valtioiden maksaa velat pois? "Kyllä", vastasi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde huippujohtajien tapaamisessa

Lagarde puhui suomalaisten perustamassa Northern Light -seminaarissa.

Christine Lagarde
Christine Lagarde
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde puhui perjantaina suomalaisten perustamassa Northern Light -etäseminaarissa.Neil Hall / EPA

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde esiintyi perjantaina talous- ja liike-elämän Northern Light -tapahtumassa. Hän arvioi kansainvälisille huippujohtajille maailmantalouden elpymistä videoseminaarissa.

– On toivoa, että olemme ohittaneet pahimman koronaviruksessa, Lagarde sanoi.

Viime aikoina on puhuttu paljon velan lisääntymisestä maailmassa. Euroopan keskuspankilla on velkaantumisessa olennainen rooli.

Se käynnisti jo maaliskuussa valtavat valtionvelan osto-ohjelmat, ja nyt se on kasvattanut hätäohjelman pandemiasta selviämiseksi jo 1 350 miljardiin euroon.

Keskuspankki siis ostaa yksityisiltä rahoittajilta eli useimmiten pankeilta näiden hallussa olevia valtioiden velkakirjoja.

Lue lisää: EKP vyöryy markkinoille yhä suuremmalla voimalla ja tukee taloutta ostamalla valtioiden velkakirjoja

Velka lisääntyy massiivisesti sekä valtioiden että yritysten tasolla lähitulevaisuudessa, Lagarde totesi. Pitääkö velka maksaa pois?

– Kyllä pitää. Velka on nyt halpaa, ja rahoituskulut pysyvät halpoina. Olennaista on aika: laina-ajat ovat tulevaisuudessa eri kategoriassa kuin mihin on totuttu, Lagarde sanoi.

Sillä hän viittasi laina-aikojen pitenemiseen. Valtiot voivat hakea markkinoilta yhä pidempiä, jopa 50-vuotisia lainoja.

– Velka pitää tietenkin uudelleenrahoittaa, Lagarde sanoi.

Valtiot rahoittavat lainojaan yleensä uudella velalla. Käytännössä ne pystyvät lyhentämään konkreettisesti velkaa vain silloin, kun budjeteissa on varaa eli valtion tulot ovat menoja suuremmat.

Korona poikkeaa aiemmista kriiseistä

Lagarden mukaan koronakriisistä elpyminen on monimutkaisempi prosessi kuin esimerkiksi vuosikymmenen takaisesta finanssikriisistä toipuminen.

Koronakriisiin liittyy paljon suurempia epävarmuuksia. Toinen aalto voi olla ensimmäistä pahempi. Lisäksi elpyminen etenee Lagarden mukaan maantieteellisesti samalla tavalla kuin tauti levisi: esimerkiksi Kiinassa tuotanto on jo lähes ennallaan. Toipuminen siis alkaa idästä ja liikkuu länteen.

Eurooppalaisten säästäminen kuvaa epävarmuutta.

– Kahdessa kuukaudessa säästöt kasvoivat 136 prosenttia. Osa niistä purkautuu, kun ihmiset lähtevät kuluttamaan, Lagarde sanoi. Osa säästämisestä on kuitenkin varautumista, eikä kaikki säästetty raha palaa kulutukseen ja investointeihin Lagarden mukaan.

Koronakriisi myös muuttaa maailmaa.

– Emme matkusta enää samalla tavalla, ravintola- ja matkailuala muuttuu, viihdeteollisuus ei ole entisensä. Samalla syntyy uusia teollisuuden aloja, Lagarde sanoi.

Hän kehotti yritys- ja talousjohtajia huomioimaan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Kun työpaikkoja häviää, etenkin nuorten tilanne muuttuu rankimmin. He työskentelevät usein palvelualoilla määräaikaisissa työsuhteissa.

– Kriisit vaikuttavat aina eniten naisiin. Tämä voi olla siksi erilainen kriisi, että se mitä olemme kokeneet yhdessä muuttaa sitä, mitä arvostamme tulevaisuudessa. Arvoissa tapahtuu muutos: kiinnitämme enemmän huomiota naisiin, ympäristöön ja yhteiskunnan heikoimpiin.

70 maata on hakenut apua Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, ja 38 näistä maista on jo valmiiksi maailman köyhimpiä, Lagarde kertoi.

Mikä ihmeen Northern Light?

Northern Lightia on sanottu suomalaiseksi versioksi Bilderberg-ryhmän suljetuista kokouksista ja Maailman talousfoorumin Davos-keskusteluista. Tilaisuuksiin osallistuvien nimilistoja ei ole julkistettu.

Ensimmäinen Northern Light -kokous järjestettiin vuonna 2003. Perustajia olivat Risto E. J. Penttilä ja Jorma Ollila. Seminaari pidetään vuosittain Kalastajatorpalla Helsingissä.

Christine Lagarden osuus seminaarista oli poikkeuksellisesti julkinen EKP:n pyynnöstä.

Aiheesta lisää:

Miljardien eurojen pankkiiri luo rahaa nappia painamalla – Suomen Pankissa on käynnissä valtava vastaisku koronakriisille

Tekstiä korjattu 26.6. klo 16:34: Vuoteen 2015 asti seminaari pidettiin joka toinen vuosi Helsingissä, joka toinen vuosi jossain muualla. Viime vuodet kokouspaikkana on ollut Helsinki.

Korjaus 27.6. klo 14.25. ja 28.6 klo 9.05 Säästöjen kasvua koskevaa lausetta on muutettu kahteen otteeseen. Pääjohtaja Lagarde puhui haastattelussa prosenttiyksiköistä, mutta todennäköisesti tarkoitti prosentteja. Tämän vuoksi tekstissä puhutaan prosenteista. Lause on muodossa: Kahdessa kuukaudessa säästöt kasvoivat 136 prosenttia.