Ilmastopaneelin puheenjohtaja ehdottaa puun poltolle veroa – Isot kaupungit rynnivät kivihiilestä ja turpeesta metsäenergiaan

Suomesta voi loppua ilmaston kannalta kestävästi tuotettu metsäbiomassa, sanoo professori Markku Ollikainen.

puupolttoaineet (biopolttoaineet)
Ilmakuvassa on Salmisaaren voimalaitos.
Helsinki on luvannut miljoona euroa sille, joka keksii keinon korvata kivihiilen ilman biomassan käyttöä. Kuvassa Salmisaaren kivihiilivoimala, joka suljetaan viimeistään 2029.Silja Viitala / Yle

Energialaitosten käyttämät kiinteät puupolttoaineet pitäisi panna verolle.

Näin ehdottaa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen Ylen haastattelussa.

Hänen mukaansa veron tehtävänä olisi hillitä erityisesti suurten kaupunkien intoa korvata kivihiili ja turve laajamittaisesti puupolttoaineilla tulevina vuosina.

Kivihiilen polttaminen loppuu Suomessa kieltolailla vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tavoitteena on puolittaa turpeen käyttö samassa aikataulussa.

Ollikainen painottaa, että kivihiilestä ja turpeesta pitääkin päästä eroon pitkällä sihdillä ilmastosyistä. Kaikkea ei voi korvata kuitenkaan puulla.

Näkymä vuosikymmenen päähän huolestuttaa Ollikaista.

– Biomassan kysyntä voi kasvaa holtittoman räjähdysmäisesti, hän sanoo.

Jotain täytyy keksiä.

Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö
Samuli Huttunen / Yle

Puun polttoa tuettu vuosia

Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa puun käytön edistäminen on ollut vahva virtaus yli kymmenen vuoden ajan.

Valtio on kannustanut energiayhtiöitä polttamaan metsäteollisuuden tähteitä ja sivuvirtoja, jotta kotitalouksille ja yrityksille saadaan sähköä ja lämpöä. Tärkeimpiä polttoaineita ovat metsähake, kuori ja puru.

Linjalle on ollut vankat perustelut talouden ja ilmaston vinkkelistä. Metsäteollisuuden sivuvirroilla on korvattu fossiilisia polttoaineita, luotu työpaikkoja maakuntiin ja hoidettu kuntoon EU-velvoitteet uusiutuvan energian lisäämisestä.

Siksi kiinteät puupolttoaineet ovat verottomia.

Valtio on myös tukenut sähkön tuottamista metsähakkeella, ja energiayhtiöt ovat voineet hakea investointitukia puuta käyttäviin laitoksiin.

Työ on tuottanut tulosta.

Hakkuuaukea, jossa jätetty puita kasvamaan sekä joitakin kuolleita puita
Suomessa erityisesti metsähakkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti kymmenen vuoden kuluessa. Markku Pitkänen / Yle

Puun käyttö ennätystasolla

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista selviää, että vuonna 2005 Suomessa oli 200 merkittävää lämpölaitosta ja voimalaa, jotka polttivat puuta. Viime vuonna määrä oli jo 265.

Vuonna 2019 puuta sauhusi energiaksi 20,5 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä on ennätystasoa Luken tilastoissa (siirryt toiseen palveluun). Kasvua vuodesta 2005 kertyi peräti 54 prosenttia.

Ollikainen painottaa, että Suomessa tullaan jatkossakin käyttämään metsäbiomassaa energiaksi. Kysymys kuuluu, kuinka paljon.

Ilmastopaneeli on arvioinut, että kivihiilen korvaamiseen tarvittaisiin 7–10 miljoonaa kiintokuutiota puuta. Turpeen korvaamiseen hupenisi 6–7 miljoonaa kiintokuutiota.

Jos siis kivihiili ja turve korvattaisiin kokonaan puulla, metsäenergian käyttö harppaisi rajusti nykytasolta.

– Metsäteollisuudesta ei saada ilmaston kannalta kestävästi sivuvirtoja tai hakkuutähteitä niin paljoa. Se voi johtaa siihen, että aletaan käyttää (jatkojalostukseen kelpaavaa) runkopuuta yhä enemmän bioenergiaksi.

Jos kehitykseen ei puututa, lämpölaitokset alkavat jatkossa kilpailla yhä enemmän puusta paitsi keskenään, myös metsäteollisuuden kanssa.

Tällaisessa tilanteessa sekä talous että ilmasto häviäisivät: metsien hiilinielut heikkenisivät ja metsäteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky kärsisi raaka-aineen kallistumisen takia.

Grafiikka kertoo, että puuta polttavien energialaitosten määrä on kasvanut Suomessa selvästi 15 vuodessa
Samuli Huttunen / Yle

Tähtäimessä isojen kaupunkien politiikka

Jos Ollikaisen ehdotus puupolttoaineiden verottamisesta toteutuisi, kyseessä olisi merkittävä muutos suomalaisessa energiapolitiikassa.

Vero tulisi puun energiasisällölle ja se kohdistettaisiin erityisesti suurten kaupunkien kaavailemiin isoihin lämpölaitoksiin.

Ollikaisen mukaan veron voisi ottaa käyttöön esimerkiksi viiden vuoden kuluttua osana laajempaa energiaverotuksen uudistusta.

– Minun ajatukseni verosta ei ole se, että ruvetaan keräämään rahaa. Verolla pyrittäisiin hallitusti säätelemään turpeen ja biomassan hintasuhdetta, jotta hyökkäys biomassaan ei olisi niin hillitön. Mutta jos joku keksii paremman keinon, joka luo oikean horisontin päätöksenteolle, se olisi aivan yhtä lailla tervetullut, Ollikainen sanoo.

Ollikaisen mukaan veron tehtävänä olisi saada kuntien omistamien energiayhtiöiden johto ja omistajaohjauksesta vastaavat kuntapäättäjät ymmärtämään, että suurten kaupunkien lämmittäminen ei voi tulevaisuudessa perustua laajamittaisesti puun polttamiseen.

– Eihän se käy, että esimerkiksi Helsinki, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä siirtyisivät kokonaan biomassaan. Kaikkien niiden pitäisi miettiä toisia ratkaisuja.

Ollikainen kiittelee esimerkiksi Helsingin kaupungin kilpailua, jossa etsitään miljoonan euron palkkiota vastaan keinoja tuottaa Helsingin tarvitsema lämpö ilman biomassaa.

Puun polttaminen pitäisi jättää pienille paikkakunnille, jotka ovat nyt riippuvaisia turpeesta. Suurilla kaupungeilla on paremmat mahdollisuudet ottaa käyttöön uutta teknologiaa, painottaa Ollikainen.

Iso muutos vireillä

Energiayhtiöt eivät ole toki seisoneet tumput suorina. Nyt etsitään kuumeisesti tapoja tuottaa lämpöä ilman polttamista.

Helen, Fortum ja Keravan Energia selvittävät, voitaisiinko Nesteen Porvoon-jalostamon valtava hukkalämpö valjastaa Uudenmaan kotien lämmitykseen.

Vaasan Sähkö rakentaa uudenlaista energiavarastoa Vaskiluotoon. Vantaan Energia hamuaa lämpöä syvältä (siirryt toiseen palveluun) maan povesta.

Ollikaisen mielestä valtiovallan pitäisi panna vauhtia uuden teknologian pilotointiin, skaalaamiseen ja kaupallistamiseen. Tällä luotaisiin energiayhtiöille mahdollisuudet korvata kivihiili ja turve fiksusti.

– Osana vihreää elvytystä meillä voisi olla tarjouskilpailuja investoinneista, jotka eivät perustu polttoon. Rahaa pitäisi liikkua ihan kunnolla. Esimerkiksi sata miljoonaa voisi olla sopiva summa.

Myös nykyiset tuet ja verotus pitäisi myllätä.

Ollikainen lopettaisi puuta polttavien laitosten investointituet ja metsähakkeella tuotetun sähkön syöttötariffin. Turpeen verotuesta hän luopuisi siirtymäajalla.

Lisäksi Ollikainen hoputtaa hallitusta toteuttamaan verolinjaukset, joista puolueet sopivat Vuosaaren ilmastokokouksessa helmikuussa.

Teollisuuden sähkövero pitäisi laskea pian EU:n sallimalle minimitasolle. Teollisen mittakaavan lämpöpumput ja rutkasti lämpöä tuottavat datakeskukset tulisi siirtää alempaan veroluokkaan.

Fossiilisen energian veronpalautukset pitäisi poistaa.

Puun polttamisen vero olisi perälauta, joka varmistaisi, ettei metsäenergian käyttö lähde lapasesta.

Ilmakuvassa on Suomenojan voimalaitos.
Fortum aikoo korvata Espoon Suomenojan kivihiiliyksikön esimerkiksi hukkalämmöillä, geotermisellä energialla ja puuenergialla.Silja Viitala / Yle

"Puun polttamista seurataan"

Valtionhallinnossa energia-asioista vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto. Ylijohtaja Riku Huttunen sanoo Ylelle, että puun polttamista pitää seurata ja varmistaa, ettei jatkojalostukseen kelpaavaa puuta päädy energialaitosten kattiloihin.

Huttusen mukaan valtiovallalla on jo nyt ohjauskeinoja siihen. Käytössä on myös innovatiivisten investointien tuki, jossa painotetaan polttoon perustumattomia hankkeita, kuten syvältä maankuoresta pumpattavaa geotermistä energiaa.

Verotuksen osalta Huttunen pitää tärkeänä askeleena teollisuuden ja lämpöpumppujen sähköveron laskua.

Ollikaisen ehdotukseen kiinteiden puupolttoaineiden verosta hän suhtautuu varauksellisemmin.

– En näe sille välitöntä tarvetta. Jos kunnat ja kunnalliset voimalaitokset haluaisivat investoida puun polttoon perustuvaan toimintaan, niin investoija arvioi myös puumarkkinoiden tilanteen. En tältä pohjalta usko, että valtavaa ylikysyntää pääsee syntymään, Huttunen sanoo.

Huttusen mukaan keskeistä on tukea pitkäjänteisesti uutta ilmastoneutraalia teknologiaa. Päästötön energiajärjestelmä edellyttää joustavia ja monipuolisia ratkaisuja.

Yle ei tavoittanut energiasta vastaavaa elinkeinoministeriä Mika Lintilää (kesk.) kommentoimaan aihetta.

Turve kiistakapulana

Entä voisiko puun kysynnän kasvun estää yksinkertaisesti pitämällä kiinni turpeen poltosta? Näkemys nousi esille jälleen viime viikolla, kun Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra esitti turpeesta luopumista.

Ollikainen painottaa, ettei turpeesta voi luopua hallitsemattomasti muutamassa vuodessa. Ilmastopaneelin laskelmissa tähtäin on vuodessa 2035.

Toisaalta Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää, että turpeen käyttö todellakin loppuu tuolloin.

Ollikainen sanoo, että turpeesta kiinni pitävät jättävät mainitsematta turvetuotannon lähes kahden miljoonan tonnin vuotuiset maaperäpäästöt.

Tämä on käytännössä pois metsäteollisuuden mahdollisuuksista hakata metsää.

Aiheen ajankohtaisuutta lisää se, että Euroopan komissio asettaa lähiaikoina Suomelle metsien hiilinielun vertailutason, jolla seurataan nielun kehittymistä.

Ollikaisen mukaan julkinen keskustelu on jumittunut liiaksi siihen, että voiko turvetta polttaa vai ei. Oikea kysymys on se, miten luodaan järkevät edellytykset turpeesta ja kivihiilestä luopumiselle.

– Me tiedämme, että polttoon perustumattomia ratkaisuja on olemassa. Nyt pitäisi olla niiden kimpussa kovasti, hän päättää.

Lue myös:

Sitra haluaa eroon kiistellystä turpeesta etuajassa – Turveyrittäjä Ylelle: Toive on, että saisi hoitaa alueet kunnialla loppuun

Kotien lämmitys kivihiilellä loppuu jo muutaman vuoden päästä lähes kokonaan – Ylen kysely: Enemmistö energiantuottajista pyrkii eroon hiilestä jo 2025