1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Patsaat ja muistomerkit

Yhdysvalloissa kamppailu muistomerkeistä kiihtyy – Trump allekirjoitti asetuksen monumenttien suojelemisesta

Mielenosoittajat ovat kaataneet orjuutta kannattaneiden historiallisten hahmojen patsaita.

Poliisit tyhjensivät Lafayetten puistoa Washingtonissa 22. kesäkuuta. Aiemmin mielenosoittajat yrittivät kaataa presidentti Andrew Jacksonin (1767–1845) patsaan. Kuva: Michael Reynolds / EPA

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut presidentin asetuksen patsaiden, muistomerkkien ja monumenttien suojelemiseksi.

Mustiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa vastustavien mielenosoitusten aikana on kaadettu ja vahingoitettu patsaita, jotka mielenosoittajat näkevät maan rasistisen historian symboleina.

– Minulla oli juuri etuoikeus allekirjoittaa hyvin vahva asetus, joka suojelee amerikkalaisia monumentteja, muistomerkkejä ja patsaita ja taistelee viime aikojen rikollista väkivaltaa vastaan. Pitkiä vankeustuomioita näistä laittomista teoista suurta maatamme vastaan! Trump kirjoitti Twitter-tilillään.

Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trump. Kuva: Chris Kleponis / Pool / EPA

Asetus määrää oikeusministerin asettamaan täysimääräisesti syytteeseen henkilön tai henkilöt, jotka tuhoavat tai vandalisoivat monumenttia, muistopaikkaa tai patsasta. Liittovaltion laissa liittovaltion omaisuuden tahallisesti tärvelemisestä voidaan antaa jopa 10 vuoden vankeustuomio.

Asetus myös kehottaa nostamaan täydet syytteet ketä tahansa vastaan, joka lietsoo väkivaltaa tai laitonta toimintaa. Se myös uhkaa viedä liittovaltion rahoituksen osavaltion tai paikallistason lainvalvontaviranomaisilta, jotka eivät kykene suojelemaan monumentteja.

Trump ilmoitti jättäneensä väliin matkan New Jerseyn golfkentälleen varmistaakseen lain ja järjestyksen säilymisen.

Mielenosoittajat kaatoivat Konfederaation riveissä palvelleen kenraali Albert Piken (1809–1891) patsaan pääkaupungissa Washingtonissa. Kuva: MediaPunch / BACKGRID / All Over Press

Patsaista on tullut yksi kamppailun kohde George Floydin kuolemasta alkaneissa laajamittaisissa mielenilmauksissa ja levottomuuksissa. Mielenosoittajat kokevat monien patsaiden kunnioittavan orjuuden ja rasismin puolustajia.

Trump ja konservatiivit taas pitävät patsaita osana amerikkalaista perintöä.

– Monet mellakoijista, tuhopolttajista ja äärivasemmistolaisista, jotka ovat tehneet ja kannattaneet näitä toimia, ovat avoimesti samaistuneet ideologioihin – kuten marxismiin – jotka kehottavat Yhdysvaltain hallintotavan tuhomiseen, Trumpin antamassa asetuksessa kirjoitetaan (siirryt toiseen palveluun).

Raivon kohteeksi ovat usein joutuneet etelävaltioiden sotilasjohtajien patsaat. Etelävaltioiden muodostama Konfederaatio yritti irrottautua unionista sisällissodassa 1861–1865.

Etelävaltiot pyrkivät suojelemaan mustien orjien työlle perustuvaa plantaasitalouttaan pohjoisvaltojen vaatimuksilta lopettaa orjuus.

Pääkaupungissa Washingtonissa mielenosoittajat kaatoivat etelävaltioiden Konfederaation kenraalin Albert Piken (1809–1891) patsaan.

Myös presidentti Andrew Jacksonin (1767–1845) patsasta yritettiin kaataa, mutta se ei onnistunut. Jackson oli orjanomistaja ja hänen toimestaan intiaaneja ajettiin mailtaan Mississippijoen itäpuolelta länsipuolelle. Tuhansia intiaaneja kuoli pakkosiirroissa, jotka tunnetaan "Kyynelten tienä".

Jackson kampanjoi Washingtonin korruption vastustajana. Trump on kertonut pitävänsä Jacksonia esikuvanaan.

Aiheesta muualla:

Fox News: Trump signs executive order to protect American monuments, memorials and statues (siirryt toiseen palveluun) 27.6.2020

BBC: Trump orders statues be protected from 'mob rule' (siirryt toiseen palveluun) 27.6.2020