Vantaanjoki on noussut Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi – lähdevesipurojen varsi on hämmästyttävä, mutta tuntematon paratiisi

Vantaanjokeen on 1990-luvun loppupuolelta lähtien rakennettu satoja kutusoraikkoja taimenten lisääntymispaikoiksi. Samaan aikaan jätevesipäästöt jokeen ovat vähentyneet merkittävästi.

Vantaanjoki
Vantaanjoki saa alkunsa hämäläisistä maisemista
Vantaanjoki saa alkunsa hämäläisistä maisemista

Parantunut vedenlaatu houkuttelee jo meritaimenet nousemaan Vantaanjoessa sen latvavesille saakka. Entinen jätevesiviemäri on muuttunut virkistyskeitaaksi, joka on suurelle osalle joenvarren asukkaita edelleen melko tuntematon.

Jätevesipäästöt vähentyneet

Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm iloitsee, että Vantaanjoen taimenten tila on parantunut oleellisesti. Vielä 90-luvun loppupuolella Vantaanjoki oli aika tavalla jätevesiviemäri ja jätevettä virtasi pääuomassa paljon.

Stenholm on jo reilun kahden vuosikymmenen ajan tehnyt töitä Vantaanjoen taimenten elinolojen parantamiseksi. Joen tila on parantunut merkittävästi tällä vuosituhannella.

Kari Stenholm
Kari Stenholm iloitsee siitä, että Vantaanjoesta on tullut hieno taimenjoki. Timo Leponiemi / Yle

– Pääuoma yläjuoksulla Riihimäen alapuolella on edelleenkin aika huonossa kunnossa, eivätkä taimenet tällä alueella lisäänny. Mutta täällä on paljon näitä lähdevesivaikutteisia puroja ja näihin me olemme näitä kutusoraikkoja ja poikaskivikoita rakentaneet.

Vantaanjoen sivupuro
Meritaimenet kutevat säännöllisesti tässä Vantaanjoen sivupurossa Hämeen puolella yhdessä paikallisen taimenkannan kanssa.Dani Branthin / Yle

Yksi suuri parannus oli Riihimäen uuden jätevedenpuhdistamon valmistuminen vuonna 2015. Kun vanhalta puhdistamolta pääsi vuosittain jokeen puhdistamatonta jätevettä 30 000 kuutiota tai enemmänkin, uudelta laitokselta on tapahtunut Stenholmin mukaan vain kolme ylivuotoa.

Taimenet nousevat jo latvavesiin saakka

Vantaanjoen pääuoma on noin sata kilometriä pitkä ulottuen Suomenlahdelta Hämeen puolelle Hausjärvelle saakka. Lisäksi siinä on parisataa kilometriä sivujokia ja -puroja, sekä pienempiä noroja.

Vantaanjoen sivupuron kunnostusta
Meritaimenet nousevat kutemaan tähän Vantaanjoen sivupuroon, johon on tänä kesänä rakennettu lisää kutusoraikkoja.Dani Branthin / Yle

Tänä vuonna Vantaanjoen taimenille on jo rakennettu uusia kutusoraikkoja Vihtiin, Hausjärvelle ja Riihimäelle. Niitä rakennetaan vielä myös Hyvinkäälle ja Nurmijärvelle. Riihimäellä töitä on tehty lähdevaikutteiseen sivupuroon, joka on ylin paikka, jossa meritaimenet ovat käyneet säännöllisesti kutemassa vuodesta 2006 lähtien.

– Tätäkin puroa taimenet ovat nousseet vielä pari kilometriä ylöspäin, siellä puro on 60-70 senttiä leveä ja vettä pari-kolmekymmentä senttiä.

Osa vaeltaa, osa jää synnyinsijoilleen

Kun sivupurossa syntyneet taimenet ovat ensin kasvaneet kotipurossaan pari vuotta, ne vaeltavat mereen pariksi vuodeksi ja palaavat nelivuotiaina synnyinpaikoilleen kutemaan. Tällöin ne ovat hieman yli 60 -senttisiä, kertoo Stenholm.

– Pieni osa taimenista palaa noin kuusivuotiaina kutemaan toisen kerran, yli 70-senttisinä vonkaleina. Joskus joku kala kutee kolmannenkin kerran ja silloin ne ovat jo 80-senttisiä tai ylikin.

Kutusoraikon rakentamista
Kutusoraikkoon tuodaan kiviä, joiden sekaan taimenet käyvät kutemassa. Taimenen poikaset löytävät kivikosta myös suojaa.Dani Branthin / Yle

Kaikki Vantaanjoen taimenet eivät suinkaan vaella mereen, vaan ne pystyttelevät koko ajan synnyinsijoillaan, jossa myös kutevat. Ne on helppo erottaa meressä kasvaneista lajitovereistaan, sillä ne ovat vain 45-50-senttisiä, kertoo Stenholm.

Geeniperimä kertoo vanhasta taimenkannasta

Vantaanjoessa on sekä istutuksista peräisin olevia taimenkantoja että vanhaa kantaa olevia kaloja. Esimerkiksi Riihimäen ja Hausjärven latvapuroissa taimenet eroavat geeniperimältään muista taimenista.

Kari Stenholm ei uskalla väittää, että nekään olisivat aivan alkuperäisiä Vantaanjoen taimenia, mutta perimältään ne ovat joka tapauksessa hyvin vanhaa kantaa. Vantaanjoen yläjuoksun kaikki taimenet ovat nykyään luonnonkudusta peräisin.

Taimenjoki lisää myös asukasviihtyvyyttä

Vantaanjoen sivupuron kutusoraikon rakentamista on osaltaan rahoittanut EMO-leadertoimintaryhmä. Sen strategiaan kuuluu rahoittaa asukkaiden toivomia hankkeita. Niistä ympäristöön liittyvät parannustoimet ovat listan kärkipäässä, kertoo toimintaryhmän toiminnanjohtaja Esko Pietari.

Esko Pietari
Vantaanjoen kunnostukset lisäävät joen arvoa ja parantavat asukasviihtyisyyttä, sanoo Esko Pietari.Dani Branthin / Yle

– Olen erittäin tyytyväinen tähän kunnostustyöhön. Tässä lisätään jokivesien virkistyskäyttöarvoa, tässä on myös ympäristökasvatuksellista näkökulmaa ja laajemmin koko Suomen mitassa tämä parantaa arvokalojen lisääntymismahdollisuuksia.

Meritaimen viihtyy hyvin kapeissa puroissa

Pietari huomauttaa, että alueen asukkaiden kannattaa olla ylpeitä siitä, että lähiseudulta löytyy näin hienoja kohteita. Hän kuvaa kunnostettavaa puroa jo pieneksi paratiisiksi, jonka loppujen lopuksi vain harva tietää.

– Monille on varmasti hämmästyttävää se tieto, että näin pienissä puroissa meritaimen voi lisääntyä. Sillä on merkitystä meritaimenkantojen säilymisessä.

Esko Pietari toivookin, että Vantaanjoen arvostus virkistyskohteena kasvaa entisestään. Siihen auttaa joen puhdistuminen ja eliölajien runsastuminen. Myös alueen kunnille se voi olla arvokas brändi.