EU odottaa Saksalta ihmeitä, kun maa ottaa unionin puheenjohtajuuden keskiviikkona

Saksan tärkein tehtävä EU:n puheenjohtajana on saada Eurooppa nousuun koronaviruksen jäljiltä.

Euroopan unioni
Kuvassa Angela Merkel ja Mark Rutte keskustelevat.
Hollannin pääministeri Mark Rutte Merkelin kanssa helmikuun ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä. Takana näkyy Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz.Olivier Hoslet / EPA

BRYSSEL Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyy Kroatialta Saksalle keskiviikkona 1. heinäkuuta.

– Euroopalle on suuri onni, että Saksa ottaa puheenjohtajuuden tässä kriisitilanteessa, kuvailee Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Saksalaisen Handelsblatt-sanomalehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa viikonloppuna von der Leyen luonnehti liittokansleri Angela Merkeliä suuren luokan eurooppapolitiikan osaajaksi ja kaikkien johtajien arvostamaksi henkilöksi.

Osaamista ja arvostusta kaivataan, sillä komissio haluaa Saksan vievän heinäkuussa päätökseen neuvottelut jälleenrakennusrahastosta ja EU:n seitsemän vuoden budjetista (MFF), siis ennen lomia.

Se on haasteellinen tavoite, koska jäsenmaiden näkemykset ovat yhä varsin kaukana toisistaan.

– Merkel saa sopimuksen aikaan. Mutta kysymys on siitä, kuinka pitkälle se noudattaa komission esitystä. Tuen ja lainan jakosuhde on tässä oleellinen, arvioi Guntram Wolff.

Hän toimiii Brysselissä sijaitsevan taloustutkimuslaitos Bruegelin johtajana.

Tulitukea Merkelille Ranskasta

Kuvassa Angela Merkel toivottaa Emmanuel Macronin turvaetäisyyden päästä tervetulleeksi.
Angela Merkel toivotti Emmanuel Macronin tervetulleeksi turvaetäisyyden päästä Berliinin lähellä 29. kesäkuuta.Kay Nietfeld / AFP

Ranskan presidentti Emmanuel Macron leipoi Merkelin kanssa alkuperäisen esityksen 500 miljardin euron jälleenrakennusrahastosta. Komissio lisäsi esitykseen 250 miljardin euron lainarahaosuuden.

500 miljardia olisi suoraa tukea koronaviruksesta pahiten kärsineille maille. Leijonan osa summasta menisi Italialle ja Espanjalle.

Macron sanoi maanantaina Berliinin vierailullaan, että Ranska ja Saksa ovat allekirjoittaneet tukiajatuksen ja, että rahasto on maiden ensisijainen tavoite.

Hiekkaa sovun rattaisiin heitetään sen sijaan pohjoisesta. Hollannin johdolla Ruotsi, Tanska ja Itävalta vaativat tukirahoituksen oleellista alentamista ja EU:n budjetin pitämistä prosentissa yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Hollanti on toistaiseksi ollut kannassaan järkkymätön. Liberaalin pääministerin Mark Rutten johtama koalitiohallitus on peräänkuluttanut valtiontalouksiin korjaustoimia edellytyksenä koronatuelle.

Hollanti näkisi kaiken tuen mieluiten lainamuotoisena. Samaa sanoo Ruotsi.

Rutten valtiovarainministeri Wopke Hoekstra edustaa kristillisdemokraattista CDA-puoluetta, joka valitsee uuden puoluejohtajan heinäkuun alussa ja Hoekstra on ehdolla.

Lisäksi Hollannissa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit, mikä myös vaikuttaa hallituspuolueiden eurooppapolitiikkaan. Maassa on vahvat euroskeptiset puolueet ja riitasointuja löytyy myös hallituspuolueiden sisällä.

Yhtälailla vahvaa EU-vastaisuutta ja äärioikeistolaista populismia löytyy Ruotsin, Tanskan ja Itävallan puoluekentästä.

Suomi on ollut maltillisempi ja eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo, että Suomessa on syytä panna merkille Saksan suunnanmuutos ja viesti eurooppalaisesta solidaarisuudesta.

– Suomelle on tärkeää, että koko Eurooppa lähtee kestävän kasvun tielle, koska meidän viennistämme 60 prosenttia menee Eurooppaan, sanoo Tuppurainen.

Euroopan talous tarvitsee nopeita toimia

Euroopan talouden tie koronakriisiä edeltävälle tasolle on pitkä ja kivinen.

Kuvassaa aidasta roikkuu vaatteita ja tarvikkeita.
"Lahja-aita" tarjoaa vaatteita tarvitseville ohikulkijoille Berliinissä.AOP

Lentoliikenne ja työllisyystilanne laahaavat edelleen alamaissa, vaikka taloudet ovat pääosin avautuneet lähes kaikkialla. Ja matkailun ollessa vasta oraalla, ei BKT:n syöksyyn ole nopeaa korjausta luvassa.

Bruttokansantuotteen on arvioitu laskevan koronan takia EU-alueella keskimäärin noin 13 prosenttia, alueittain jopa 20 prosenttia.

– Merkityksellistä Euroopan taloudelle on se, miten EU:n sisämarkkinat saadaan jälleen toimimaan, arvioi Wolff.

Wolffin mukaan sisämarkkinat ovat budjetin, rahoituspaketin ja EU-Kiina suhteiden lisäksi oleellisin kysymys, johon Saksan pitäisi löytää vastaus.

Korona-ajaksi vapautettu valtiontukipolitiikka asettaisi pidemmällä aikavälillä jäsenmaat eriarvoiseen asemaan sisämarkkinoilla ja vääristäisi kauppaa vahvojen hyväksi.

Samasta asiasta puhuu myös Tuppurainen.

– Höllennysten pitääkin jäädä tilapäisiksi. Me odotamme, että Saksa pitää huolta avoimesta ja reilusta kilpailusta EU:n sisämarkkinoilla, jotta uusia protektionistisia käytäntöjä ei pääse muodostumaan, sanoo ministeri Tuppurainen.

Britannian lähdettyä unionista Suomi pistää toivonsa siis Saksaan liberaalin kauppapolitiikan vartijana.

Ilmastonsuojelu on valtava ponnistus

Samaan aikaan kun Saksa ottaa puheenjohtajuuden ohjakset, alkavat myös EU-instituutiot palata normaalimpaan toimintaan.

Heinäkuun 17. ja 18. päivä EU-johtajat kokoontuvat fyysisesti ensi kertaa Brysseliin sitten helmikuun. Ylimääräisen huippukokouksen agendalla on vain kaksi asiaa, jälleenrakennusrahasto ja budjetti.

– Yhdessä teemme Euroopasta entistä vahvemman, Merkel sanoo Saksan puheenjohtajuutta koskevassa videoviestissään.

Iso elefantti neuvotteluhuoneessa on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli "green deal". Talouden sulkutoimet ovat olleet mannaa ilmaston tervehtymiselle. Mutta hyvä kehitys jää lyhytikäiseksi, jos poliittisia päätöksiä ei tehdä.

– Loppupelissä kysymys on siitä miten hiili hinnoitellaan, sanoo tutkimuslaitos Bruegelin johtaja Guntram Wolff.

Kuvassa on Brussels Airlinesin lentokoneita kentällä lähellä Brysseliä.
Brysselin kansainvälinen Zaventemin lentokenttä elää yhä hiljaiseloa. Stephanie Lecocq / EPA

Ilmastonsuojelu tässä taloustilanteessa on jopa Saksalle valtava ponnistus. Vaikka saastuttava lentoliikenne on korona-aikana vähentynyt huomattavasti ja pyöräilystä on tullut massaharrastus, niin uutta teknologiaa ei repäistä tyhjästä.

Se vaatii sijoituksia eli rahaa, joka on nyt kiven alla kaikkialla.

Lue lisää:

EU siirtyy Saksan ohjaukseen keskellä ennennäkemätöntä kriisiä – Edessä voi olla reipas kausi, sillä Merkelille kriisit ovat polttoainetta