Ulkonäköpaineita lisäävä ilmiö valtasi somen ja se on tutkija Katariina Kyrölän mielestä vahingollista: "Lihavien todellisuus ei ole vitsi"

Tutkijan mukaan puhe koronakiloista on valitettava ilmiö, joka osaltaan kasvattaa ulkonäköpaineita.

Ulkonäköpaineet
Nainen makaa sängyllä puhelin kädessään.
Kuvituskuva. Sosiaalisen median puheet koronakiloista ovat vahingollinen ilmiö. Toni Pitkänen / Yle

Koronarajoitusten aikana ihmiset lihoivat eristyksissä, ja lopulta kehot vyöryvät kotoa pois lihavina palloina. Sen jälkeen on tullut aika karistaa kertyneet kilot.

Tällaisen käsityksen saa sosiaalisesta mediasta, jossa alkoi keväällä levitä lihavuusmeemejä ja keskustelua koronakiloista. Åbo Akademin ulkonäköpaineita tutkinut Katariina Kyrölä sanoo, että sellainen ilmiö on osaltaan kasvattamassa ulkonäköpaineita – sitä ajatusta, että lihavuus on pahasta.

– Tämä on ulkonäköpaineisiin liittyvä todella valitettava ilmiö. Ne ovat tuhoisia vitsejä. Lihavien ihmisten todellisuus ei ole mikään vitsi. Jokainen elää siinä kehossa joka päivä ja vuosi. Ajattelemattomat läskimeemit voisi poistaa somesta kokonaan.

Nyt kesäaikaan on tutkijan mukaan entistä tärkeämpää antaa jokaiselle kehorauha, koska ulkonäköpaineita koetaan helposti enemmän kesällä, kun vaatteet sään myötä vähenevät.

– Jos jotain voi muuttaa, niin sitä, miten jokainen kommentoi muiden kehoja. Negatiivisen kehopuheen välttäminen itsen ja muiden kohdalla on kesäaikaan entistä tärkeämpää, sanoo Kyrölä.

Myös television laihdutusohjelmat ja muu media ovat Kyrölän mukaan jo vuosia luoneet kuvaa, että lihavuus on pahasta.

– Siinä samalla kerrotaan, että se, mitä tähän asti olet käyttänyt, ei ole kyllin hyvää. Skitsofreeninen suhtautuminen omaan kehoon on se, mitä mediassa kerrotaan kehollisuudesta.

Kysyimme myös kolmelta ihmiseltä, kokevatko he ulkonäköpaineita.

Somesta seuraa paljon hyvää, mutta myös huonoa

41-vuotias Kimmo Korhonen kävelee keskellä arkipäivää Kouvolan kävelykadulla keskustassa. Hän kertookokevansa ulkonäköpaineita riippuen ajankohdasta.

– Yleisillä paikoilla pitää olla tukka paremmin, mutta kotona voi olla rennommin.

ulkonäköpaineet
Kimmo Korhonen, Sanna Pirinen ja Mari Hannola kertovat, ovatko he kokeneet ulkonäköpaineita ja mistä niitä tulee.

Korhonen ajattelee, että erityisesti nuoret kokevat ulkonäköpaineita sosiaalisen median kautta. Sieltä tulee mielikuvia siitä, miten pitäisi olla ja miltä pitäisi näyttää. Korhosella on itselläänkin kaksi lasta, ja hän on nähnyt, että sosiaalinen media vaikuttaa.

– Siihen auttaa se, että vähentää sosiaalisen median käyttöä. On selvä asia, että sitä asiaa pitäisi julistaa enemmän kouluissa, niin saataisiin sitä pois. Ei tarvitse aina olla siellä puhelimen äärellä.

22-vuotias Sanna Pirinen ei koe ulkonäköpaineita. Se on hänen mielestään pinnallista.

– En ole ikinä jaksanut kiinnittää huomiota omaan ulkonäköön. Minulla on hyvä itseluottamus.

Sanna Pirinen
Sanna Pirinen ei koe ulkonäköpaineita. Pyry Sarkiola / Yle

Pirinen kertoo, että ulkonäköpaineita tulee muilta ihmisiltä ja varsinkin sosiaalisesta mediasta.

– Sosiaalisesta mediasta tulee ilkeitä kommentteja, ja kun kuvia halutaan vääristellä. Aina on parantamisen varaa. Kaikkien pitäisi saada olla oman itsensä näköisiä, eikä vaan matkia muita.

Hyökkäykset kohdistuvat kehoon, koska se on arkaa aluetta

Åbo Akademin tutkija Katariina Kyrölä sanoo, että sosiaalisessa mediassa on kuitenkin myös paljon hyvää. Siellä nuorilla on helppo pääsy kriittisiin yhteisöihin ja erilaisiin vertaistukiryhmiin.

– Monilla nuorilla on valveutunut ja moniulotteinen ymmärrys, mitä on kehopositiivisuus ja kuinka tärkeää on katsoa muita hyväksyvästi ja arvostavasti.

Nainen katselee puhelinta.
Kuvituskuva. Sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää, mutta siellä voi kohdata myös ikävää kehoon kohdistuvaa vihapuhetta. Toni Pitkänen / Yle

Silti kehoon kohdistuva vihapuhekeskustelu rehottaa sosiaalisessa mediassa vahvempana kuin koskaan ennen.

– Sen näkee heti siitä, että kun jonkun ulkonäkö poikkeaa normista ja joku kommentoi julkisuuudessa jotain asiaa. Hyökkäykset kohdistuvat kehoon, koska se on niin intiimiä ja arkaa aluetta.

Kyrölä puuttuisi ulkonäköön kohdistuvaan vihapuheeseen jopa lainsäädännössä.

– Jos sanoo rumaksi lehmäksi, niin se olisi saman tien sakko ja vihapuheen jäljitys, sanoo Kyrölä.

Kehoon kohdistuva vihapuhe voi lisätä ulkonäköpaineita, mutta myös musertaa henkisesti ihmistä, johon ne kohdistuvat.

– Kun vihapuhe saa jatkua, eikä kukaan puutu siihen, niin silloin hiljaisesti hyväksytään sen olemassaolo.

Pukeudu niin kuin haluat

Katariina Kyrölän mukaan useampien ihmisten suhtautuminen omaan kehoonsa on ristiriitainen. Yhdessä hetkessä voi katsoa itseä rakastavasti ja arvostavasti.

– Toisessa tulee olo, että nolottaa joku aspekti omassa kehossa. Se ei ole patologista, se on normaalia.

Mutta mistä tietää, että oman kehon mollaaminen menee liian pitkälle?

– Kun oman kehon tarkkailu ja siihen liittyvät toimenpiteet alkaa hallita elämää niin, että nautinto alkaa olla hankalaa, mennään jonkun rajan yli. Pitäisi voida olla vaan.

Mari Hannola
Mari Hannola kertoo kokevansa toisinaan pukeutumisesta ulkonäköpaineita. Pyry Sarkiola / Yle

16-vuotias Mari Hannola kertoo kokevansa joskus ulkonäköpaineita. Se liittyy pukeutumiseen.

– Esimerkiksi vaatteita ostaessa mietin paljon, mitä muut sanovat siitä, jos minulla on tietynlainen paita päällä.

Ulkonäköpaineita tulee melkein kaikkialta. Korona on sen sijaan hellittänyt paineita, koska hän on saanut olla kotona.

Tutkija Katariina Kyrölän mukaan jokaisen pitäisi saada pukeutua niin kuin haluaa.

– Minulle tulee aina hyvä mieli, kun näen kadulla jonkun, joka rikkoo tiettyä pukeutumiskaavaa, eikä välitä muiden mielipiteistä.

Keskustele aiheesta! Kommentointi on auki 7.7. klo 23 asti.

Aiheesta lisää:

Sami-Petteri Asikainen pilailee julkkisnaisten selfieillä, koska kaipaa puhetta myös mieskehoista – näin voit purkaa somen ulkonäköpaineita

Korona-aika voi jopa lisätä ulkonäkökeskeisyyttä, väittää ulkonäkötutkija Outi Sarpila

Raisa Omaheimon kolumni: Kyllä minä tiedän, että olen läski