Suomella kuluu nyt velanhoitoon ennätyksellisen vähän rahaa – eikä muutosta ole näköpiirissä

Suomi maksaa korkokuluja vähemmän kuin 30 vuoteen. Miten se on mahdollista, vaikka velkaa otetaan yhä enemmän?

valtionvelka
Suomen budjetin korkokulut ovat alimmillaan 30 vuoteen
Markku Rantala / Yle, Grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Valtionvelka on taas kuuma aihe julkisuudessa, koska Suomi ottaa muiden länsimaiden tavoin reippaasti lisää velkaa koronakriisistä toipumiseen. Selviämmekö veloista, kuka velat maksaa tai pitääkö valtioiden ylipäätään perinteisessä mielessä maksaa velkaa ikinä pois, kysellään.

Harvemmin huomataan, että Suomi maksaa tätä nykyä velan korkoja vähemmän kuin 30 vuoteen – sekä euromääräisesti että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Velka rasittaa suomalaisten veronmaksajien kukkaroa vähemmän kuin vuosikymmeniin.

Tänä vuonna korkoihin palaa 900 miljoonaa euroa. Valtion budjetin menot ovat yhteensä runsaat 67 miljardia euroa.

900 miljoonaa on toki paljon, mutta esimerkiksi 1990-luvun lopulla korkomenot kipusivat yli kuusinkertaisiksi, 5,5 miljardiin euroon vuodessa.

Tilanne on nurinkurinen siksi, että velkaantumisasteen noususta voisi kuvitella lainanhoitokulujen kasvavan. Lainan hintaa ja lainan määrää kuvaavat grafiikat sojottavat kuitenkin päinvastaisiin suuntiin.

Velkaantumisaste nousee samalla, kun velasta maksettava hinta pienenee.

Julkinen velka ja budjettijäämät
Samuli Huttunen / Yle

Suomen velkaa hallinnoivassa Valtiokonttorissa ja Suomen luottokelpoisuutta arvioivissa luokitusyhtiöissä ennakoidaan, että sama meno jatkuu lähivuosina. Näköpiirissä ei ole korkomenojen kasvua. Ne saattavat jopa yhä pienentyä.

Lue lisää: Luottoluokittaja Fitch Ratingsin johtaja arvioi Ylen haastattelussa, että talouskasvu on nyt velanoton lisääntymistä olennaisempaa.

Miksi velanhoidon kulut ovat niin pienet?

Käytännössä velan hakeminen tapahtuu velkasitoumuksilla eli obligaatioilla, joita Suomi myy sijoittajille tietyn määrän. Se lupaa maksaa pääoman takaisin esimerkiksi vuoden, kymmenen tai 30 vuoden kuluttua.

Kun vanhoja lainoja erääntyy, niitä yleensä korvataan uusilla.

Nyt kulut pienenevät, koska vanhojen tilalle otettavat uudet lainat ovat halvempia, Valtiokonttorin varainhankinnasta vastaava apulaisjohtaja Anu Sammallahti selittää. Suomen uusien valtionlainojen korot ovat historiallisen matalat.

Valtiokonttori maksaa yhä pois myös Suomen vuosikymmenten takaisia vanhoja velkoja. Esimerkiksi vuonna 1996 otetun 30-vuotisen lainan korko on liki seitsemän prosenttia.

Nykytasoon verrattuna luku on hurja. Juuri kesäkuun alussa Suomi laski liikkeelle 2040 erääntyvän kolmen miljardin euron lainan (siirryt toiseen palveluun), josta maksetaan sijoittajille korkoa vain 0,25 prosenttia. Helmikuussa Valtiokonttori otti Suomelle 16-vuotista lainaa 0,143 prosentin korolla.

Lyhyempiä, alle 10-vuotisia lainoja Suomi saa jopa negatiivisella korolla.

Anu Sammallahti, Valtiokonttori
Apulaisjohtaja Anu Sammallahden kanssa Valtiokonttorissa operoi Suomen valtionvelkaa noin 30 ihmistä.Markku Rantala / Yle

Miten velka kestää korkojen nousun?

Epävarmoissa oloissa ja muiden sijoituskohteiden puutteessa sijoittajat ovat valmiita maksamaan siitä hyvästä, että tietävät saavansa luotettavana pidetyltä Suomelta velkapääoman takaisin myöhemmin.

Miksi kaikkea lainaa ei siis oteta lyhytaikaisena, kun kerran sijoittajat maksavat siitä? Sehän olisi silkkaa tuloa valtion kassaan?

Tässä tullaan velan kestävyyteen ja siihen, että Valtiokonttori varautuu myös korkojen nousuun.

Mitä enemmän on lyhyttä lainaa, sitä useammin lainaa erääntyy, ja sitä useammin sitä on uudelleenrahoitettava.

– Eli jos korkotaso nousee, niin koronnousun vaikutus tulee sitä nopeammin, mitä suurempi osuus velkamassasta tulee uudelleenhinnoitteluun, Sammallahti selittää.

Jotta tulevat korkoyllätykset minimoidaan, voi olla viisaampaa ottaa 20-vuotista lainaa 0,25 prosentin korolla kuin alle 10-vuotista lainaa -0,25 prosentin korolla.

Kun lainat ovat eripituisia, myös Suomen lainoihin sijoittavia tahoja on useita. Sijoittajahajautus tuo lisävarmuutta.

Laina käy hyvin kaupaksi, kiitos keskuspankin

Sammallahden mukaan lyhytaikaiset, alle vuodessa takaisinmaksettavat lainat ovat joustava velkaväline. Koska valtion velantarve on alkuvuonna kasvanut ja Valtionkonttorilla on nyt toimeksianto hankkia liki 19 miljardia euroa uutta lainaa, pitkäaikaista varainhankintaa on pitänyt lisätä muun muassa juuri korkoriskin hälventämiseksi.

– Kun velkakanta kasvaa, liikkeelle lasketaan entistä pidemmän maturiteetin [erääntymisen] velkaa. Näin takaisinmaksut jaksottuvat pidemmälle tulevaisuuteen, hän kertoo.

Vaikka lainanantajat luottavat Suomen talouteen ja valtionvelan korkomenot ovat laskeneet käytännössä koko 2000-luvun, laina käy kaupaksi ennen kaikkea Euroopan keskuspankin osto-ohjelmien ansiosta.

Vuodesta 2015 Euroopan keskuspankki on tukenut valtionlainamarkkinoita arvopaperiostoillaan. Se hankkii valtioiden velkapapereita liikepankeilta.

– Sijoittaja mielellään haluaisi turvallisia sijoituskohteita korkeilla koroilla. Nyt se joutuu tyytymään tähän nolla- tai miinuskorkotilanteeseen, jos haluaa sijoittaa turvallisiin korkopapereihin, Sammallahti sanoo.

Frankfurt
Eurooppalaiset pankit ja rahoituslaitokset ostavat suuren osan Suomen valtionvelasta. Kuva Frankfurtista, jossa taka-alalla näkyy liikepankkien pääkonttoreita ja etualalla Euroopan keskuspankin EKP:n pääkonttori. EKP ostaa nyt valtioiden velkapapereita liikepankeilta jälkimarkkinoilla.Armando Babani / EPA

Mikä nostaisi Suomen korkoja?

Yleensä korot nousevat, kun talous kasvaa. Talouskasvussa asuntojen, palveluiden ja tavaroiden hinnat kallistuvat eli inflaatio kiihtyy.

Euroopan keskuspankin tavoite on nostaa inflaatio lähelle kahta prosenttia, mutta siitä ollaan vielä kaukana. Markkinoilla ei ole inflaatio-odotuksia, ja pitkienkin lainojen korot ovat hyvin alhaalla.

EKP siis tuskin nostaa korkoja tai luopuu valtionvelan ostoistaan ihan lähiaikoina.

Näyttääkin todennäköiseltä, että ainakaan aivan lähivuosina Suomen valtionvelasta ei muodostu valtion taloudelle kohtuutonta taakkaa.

Velan määrää tarkemmin asiantuntijat katsovatkin nyt bruttokansantuotteen kasvukäyriä ja inflaatiota. Talous pitäisi saada kasvuun. Vaikka kasvu nostaa korkoja, se myös helpottaa julkista velanmaksua, kun verotulot lisääntyvät.

Pahin riski velkaantumisenkin kannalta on kuitenkin se, että pandemia-aalto iskee uudelleen. Se voisi lisätä valtion rahoitustarvetta.

Mitä isompi velkamassa on, sitä enemmän se korkojen noustessa rasittaa valtiontaloutta.

Aiheesta lisää:

Koe itse poliitikon tuska – Ylen velkaleikkurilla voit päättää miten taloudesta tiristetään 7 miljardia: Valitsetko verot vai leikkaukset?