Talousviisaat eri linjoilla A-studiossa: “Sellaiset puheet, että antaa velan vaan kasvaa, ovat epäisänmaallisia”

Mikä on velkapopulismia, ja mikä tervettä taloudenhoitoa? Aiheesta keskusteltiin maanantaina A-studiossa.

valtionvelka
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas, SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas, Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen ja taloustieteilijä Sixten Korkman. Juontajana Katri Makkonen.
Valtionvelasta keskustelivat Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas, Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen, SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas ja taloustieteilijä Sixten Korkman. Juontajana Katri Makkonen.

Valtio ottaa velkaa velan päälle. Mutta entä takaisinmaksu? Talousasiantuntijat ovat eri linjoilla siitä, että miten velkaan tulisi suhtautua.

– Valtio ei maksa velkojaan pois aidossa mielessä, vaan korvaa vanhan velan uudella. Siinä ei ole mitään ongelmaa niin kauan kuin velkaantuneisuus pysyy siedettävänä, taloustieteilijä Sixten Korkman sanoi maanantaina A-studiossa.

Korkman katsoo, että Suomessa velkaantuneisuus, eli velan suhde bruttokansantuotteeseen, on kohtuullisella tasolla kansainvälisesti katsoen.

Korkmanin mukaan elvytystoimenpiteenä tapahtuva velkaantuminen itsessään ei ole ongelma, vaan maailmantaloudessa tällä hetkellä vallitseva liian matala kulutus- ja investointikysyntä.

– Siellä se ongelma on. Ei siinä, että me otamme lisää velkaa, johon ei hyviä vaihtoehtoja lyhyellä aikavälillä ole, Korkman toteaa.

Puheet, että antaa velan vaan kasvaa, ovat epäisänmaallisia

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sen sijaan kokee huollestuttavaksi sen, että yhteiskunnassa ylipäätään käydään keskustelua siitä, että pitääkö velka maksaa takaisin.

– Totta kai jokainen velka pitää maksaa takaisin. Eihän kukaan sitä velkaa meille olisi antanut siinä ajatuksessa, että sitä ei koskaan saataisi takaisin, Puttonen totesi A-studiossa.

Puttonen katsoo, että velkaantumisen takana on itsekurin puute ja itsekkyys. Ilman itsekuria tuloja ja menoja ei saada tasapainoon, ja silloin joudutaan ottamaan velkaa. Itsekkyys tulee esille siinä ajatusmallissa, että velka jätetään “jonkun toisen” maksettavaksi.

– Puheet, että antaa velan vaan kasvaa, ovat epäisänmaallisia, Puttonen toteaa.

Puttosen mukaan siinä vaiheessa kun velkaantuminen menee yli kriittisen pisteen, kuten Kreikassa 2012, maa menettää taloudellisen itsenäisyytensä. Talous on tärkeä osa kansallista päätöksentekoa ja sillä leikittely on Puttosen mukaan vaarallista.