Hallitus selvittää alipalkkauksen kriminalisointia – suurimmat oppositiopuolueet eivät ole innoissaan

Lähes kaikki osapuolet pitävät hyvänä kriminalisoinnin selvittämistä. Sen ei katsota korjaavan kuitenkaan itse ongelmaa.

Palkka ja työsuhde-edut
Tanssin talon työmaa.
Alipalkkaustapauksia on ollut esimerkiksi rakennustyömailla. Kuvituskuva.Petteri Bülow / Yle

Työntekijöiden alipalkkaaminen ja työehtosopimusten laiminlyöminen ovat herättäneet keskustelua matalapalkkaisen ja ulkomailta saapuneen työvoiman oikeuksista.

Epäkohtia on raportoitu esimerkiksi Meyerin telakalta Turusta, missä ulkomailta tullut työntekijä sai huomattavasti vähemmän palkkaa kuin suomalaiset työntekijät.

Epäkohtia on havaittu myös rakennustyömailla ja mansikkatiloilla (siirryt toiseen palveluun).

Alipalkkauksella tarkoitetetaan sitä, että työntekijälle maksetaan palkkaa vähemmän kuin kyseisen alan työehtosopimus edellyttäisi.

– Alipalkkaus on varastamista työntekijöiltä, ja sen vuoksi se pitäisi kriminalisoida samalla tavalla kuin muukin varastaminen, sanoo vasemmistoliitton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Arhinmäen mukaan työnantajilla ei ole tarpeeksi suurta pelotetta maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

– Siitä ei käytännössä rangaista mitenkään. Voi tulla pieni seuraamusmaksu, Arhinmäki toteaa.

Tällä hetkellä aluehallintovirasto voi joissakin tapauksissa määrätä työnantajalle laiminlyöntimaksuja.

Kokoomus ei kannata kriminalisointia

Hallitus on perustanut alipalkkauksen kriminalisoimista varten työryhmän, joka pyrkii selvittämään keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

Suurimmat oppositiopuoleet kokoomus ja perussuomalaiset pitävät hyvänä, että alipalkkauksen kriminalisointia selvitetään.

Kokoomus ei kuitenkaan kannata kriminalisointia, ja perussuomalaisten mukaan kriminalisointi ei puutu alipalkkauksen todellisiin ongelmiin.

– Nykylainsäädännöllä pystytään asia hoitamaan jo hyvin pitkälle. Valvontaa pitää kuitenkin vahvistaa ja minimiehtojen polkemisesta pitää antaa vahvemmat sanktiot, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toteaa.

Orpon mukaan tällaisia sanktioita voisivat olla esimerkiksi mahdollisesti liiketoimintakiellot toimijoille, jotka polkevat järjestelmällisesti työntekijöittensä palkkoja ja oikeuksia. Esimerkkinä Orpo mainitsee keväällä 2019 uutisoidut väärinkäytökset useissa nepalilaisissa ravintoloissa (siirryt toiseen palveluun).

Myös vasemmistoliiton Arhinmäki kannattaa valvonnan lisäämistä. Hänen mukaansa alipalkkauksen säätäminen rangaistavaksi lisäisi kuitenkin pelotetta entisestään.

– Jos kyse on ulkomaalaisesta, mahdollisesti kielitaidottomasta työntekijästä, niin hän ei ole tasapuolisessa asemassa. Lainsäädännöllä pyritään aina turvaamaan sitä, joka on heikommassa asemassa eli tässä tapauksessa se on työntekijä, Arhinmäki toteaa.

Halla-aho: Todellinen ongelma on ulkomainen halpatyövoima

Perussuomalaisten puheejohtaja Jussi Halla-ahon mukaan alipalkkauksen kriminalisointi olisi vain "signaalipolitiikkaa".

– Alipalkkauksen kriminalisoiminen on lähinnä julistuksellinen hanke, joka ei puutu matalapalkka-alojen todellisiin ongelmiin eikä ratkaise niitä. Todellinen ongelma on se, että Suomeen pääsee liian vähäisillä tuloilla töihin, Halla-aho toteaa.

– Eli työntekijän oleskeluluvalla saapuville henkilöille – jotka tulevat siis saatavuusharkinnan puitteissa Suomeen – pitäisi asettaa korkeampi tuloraja.

Saatavuusharkinnalle tarkoitetaan työvoimaa, joka tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta ja jolla on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työntekijää kotimaisilta työmarkkinoilta.

Halla-aho ei pidä realistisena Orpon ja Arhinmäen ehdotusta valvonnan lisäämisestä.

– Kyllä me kannatamme sitä, että on runsaasti resursseja valvontaan. Tosiasia on kuitenkin se, että kun me puhumme tämän mittaluokan ongelmasta, niin mitkään resurssit eivät tuo meille rittävää valvontaa, että syntyisi todellinen pelote.

Ratkaisu ammattiliittojen kanneoikeudesta?

Tällä hetkellä alipalkatut työntekijät voivat haastaa työnantajan oikeuteen. Arhinmäen mukaan se on työntekijälle kuitenkin vaikea tie, sillä näyttöä rikkomuksista voi olla vaikea esittää.

Arhinmäki ja Halla-aho toivovat kumpikin, että ammatiliitot saisivat kanneoikeuden. Tässä tapauksessa ammattiliitot voisivat tehdä oikeuskanteen työntekijästä riippumatta, silloin kun ne havaitsevat työntekijän oikeuksien rikkomista.

– Ammattiliitoilla ja ammattiosastoilla pitäisi olla oikeus tehdä työntekijän puolesta ja hänestä riippumatta kanne näistä havaituista väärinkäytöksistä, Halla-aho sanoo.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 1.7. klo 23 asti.

Lisää aiheesta:

Marjanpoimijat nukkuvat jopa navetoissa ja kylmäkonteissa – majoituksen minimitaso on selkeä, mutta silti osa tiloista alittaa sen

2,90 euroa tunnilta on ulkomailta tulleille työntekijöille arkipäivää – alipalkkauksen kriminalisointi voisi auttaa, mutta vielä se ei ole toteutunut