Tässä on mies, jonka ansiosta syöt rauhassa Senaatintorin jättiterassilla: lokkiasiantuntija Petri Metsälä ja työryhmä pingottavat lähes 15 kilometriä kalasiimaa torin ylle

Helsingin Senaatintorin uusi terassialue avataan keskiviikkona. Ruokaa ryösteleviä lokkeja pyritään torjumaan siimoilla, jotka viritetään torin ylle.

lokit
Senaatintorin terassin ylle asennetaan siimaa lokkihyökkäysten estämiseksi.

Helsingin Senaatintori on pian kalasiimojen peitossa.

Uuden, keskiviikkona avautuvan terassikompleksin yläpuolelle, noin neljän metrin korkeuteen ja kolmenkymmenen sentin välein, pingotetaan parhaillaan perinteistä siimaa – yhteensä lähes 15 kilometrin verran.

Siimojen tarkoitus on estää ruoanhimoisten lokkien hyökkäykset terassialueelle.

Mutta ei kai tästä tule linnuille surmanloukkua?

– Ei missään nimessä. Lokit ovat hirveän oppivaisia. Ne ovat kierrelleet pitkin poikin Itämeren kaupunkeja ja nähneet tällaisia muuallakin. Eikä haittaa, vaikka joku siimaan törmäisikin. Se on viesti muille, että tästä ei kannata mennä, kertoo Petri Metsälä tuholaistorjuntaan erikoistuneesta Nopest-yrityksestä.

Metsälän yrityksen lisäksi Senaatintorin lokkisiimoja työstävät kaksi muuta saman alan toimijaa – yhdessä ne muodostavat niin sanotun lokkityöryhmän. Alue on niin iso, että yhteistyötä tarvitaan.

Metsälällä on kuitenkin lokkeihin – ja lintuihin ylipäätään melko erityinen suhde. On ollut jo teini-iästä asti.

– 30 vuotta olen juossut ympäri Suomea lintujen takia, ja useamman tuhat olen niitä rengastanut, hän kuvailee.

Petri Metsälä katselee ylös asennettuja lokkisiimoja.
Petri Metsälä tarkastelee ylös asennettuja lokkisiimoja.Kristiina Lehto / Yle

Metsälän mukaan hän lähti aikoinaan autokoulustakin kesken kaiken, kun kaveri kysyi lintuja bongaamaan.

Lokkien perässä hän on kiertänyt jopa kaatopaikkoja.

– Kävin avoimilla kaatopaikoilla lukemassa lokkien lukurenkaita, eli tutkin, missä ne on rengastettu. Lokit lentävät yhden päivän aikana valtavia matkoja hakemaan poikasilleen ruokaa, se tuli todettua.

Senaatintorilla tai Kauppatorilla näkyvät lokitkin saattavat pesiä kaukana luodoilla. Ne tulevat toreille vain ruoanhakureissulle.

Metsälän mukaan se, että lokit iskevät ihmisten eväisiin, on pitkälti meidän omaa syytämme.

– Me olemme opettaneet niitä: jätämme roskia ja puoliksi syötyjä ruokia sinne sun tänne. Meillä on myös käytössä avoimia roskiksia, joita lokit ovat oppineet hyödyntämään.

Metsälä muistuttaa, että lokit voivat elää lähes 30-vuotiaiksi. Niillä on siis vuosia aikaa tarkkailla ihmisten käyttäytymistä ja ottaa siitä opiksi.

Merkonomista lokkiverkkojen asiantuntijaksi

Vielä kymmenisen vuotta sitten Metsälä työskenteli pankkialalla. Koulutukseltaan hän on laskentapuolen merkonomi.

Sitten Metsälä hyppäsi pois oravanpyörästä, kuten hän itse kuvaa.

Eräs tuholaispuolen yrittäjä tiesi Metsälän lintuharrastuksesta, ja kysyi tätä hänen leipiinsä. Metsälä lähti.

Oma firma tuli kuvioihin muutama vuosi sitten. Metsälän lisäksi yritystä pyörittää kaksi muuta avainhenkilöä.

Lintujen lisäksi Metsälän sydämen ovat vieneet ötökät. Tai itse asiassa ne taitavat olla listan kärjessä tällä hetkellä, heti Metsälän vaimon jälkeen toisena.

– Ihmiset lähettävät meille paljon kuvia ötököistä ja kysyvät, mitä ne ovat. Helpottaa, kun pystyn heti sanomaan, jos kyse on harmittomasta ötökästä.

Senaatintorille rakennettava terassialue.
Miltä näyttää valmis terassi? Huomenna se selviää kello 9.30 Ylen suorassa lähetyksessä.Petteri Juuti / Yle

Moni voisi sanoa, että Metsälä on onnellisessa asemassa: hän on onnistunut yhdistämään työn ja harrastuksen.

Metsälän lintutietoutta on hyödynnetty aiemmin esimerkiksi Helsingin Kauppatorin lokkiverkoissa.

– Tämä Senaatintorilla tuleva on vain jalostettu versio siitä. Ja tässä on käytetty siimaa, joka on huomaamattomampaa.

Metsälä toteaa, että moni puhuu lokeista ikään kuin niitä olisi vain yksi laji.

Kuitenkin pelkästään Kauppatorilla voi nähdä niin kala-, nauru- kuin harmaalokkeja sekä satunnaisemmin selkä- tai merilokkeja.

– Esimerkiksi naurulokki on yleinen, mutta se muuttaa pois Suomesta jo heinäkuun aikana. Silloin paine lokeista hieman helpottaa.

Alue on poikkeuksellisen laaja siimoittamiseen, minkä lisäksi siimalinjojen ja tolppien täytyisi sulautua hyvin maisemaan.

Siimojen vetäminen kestääkin kaikkiaan kaksi päivää.

Miltä näyttää lopputulos? Seuraa Ylen suoraa lähetystä Senaatintorilta huomenna keskiviikkona kello 9.30.

Voit keskustella aiheesta 2.7. kello 23:een saakka.