Analyysi: Maailman velkaantunein maa ottaa lisää ja lisää velkaa – eikä ehkä maksa sitä ikinä pois

Velkaa on enemmän kuin millään muulla maalla, mutta Japanissa sitä ei pidetä kovin isona ongelmana.

Japani
En 18 meter hög Gundam-figur i en park i Tokyo.
Roboteista haetaan apua Japanin väestöongelmaan. Kuvan robotti ei liity tapaukseen.EPA/FRANCK ROBICHON

Maailman velkaantunein maa? Listan kärkisijaa pitää Japani.

Perässä tulevat Kreikka, Portugali ja Italia, mutta Japani on omilla luvuillaan.

Viime vuonna Japanilla oli velkaa 237,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi, Suomella velkaa on 59,4 prosenttia BKT:sta.

Velkasumma on valtava, mutta mitä Japani tekee? Ottaa lisää velkaa.

Koronapandemian luoma isku talouteen halutaan Japanissakin selättää velalla.

– Taloutemme on vakavassa tilassa, totesi valtiovarainministeri Taro Aso ** **pari viikkoa sitten. (siirryt toiseen palveluun)

Koronakriisin vuoksi Japani teki 500 miljardin euron lisäbudjetin. Taloutta piristämään ajatellut olympialaiset siirtyivät nekin vuodella ja aiheuttavat miljardien lisäkustannukset.

Ja mikä haloo velanotosta nousikaan! Eipä oikeastaan mikään. Oppositiosta valitettiin liian suuresta lisäbudjetista. Mutta muuten velkakeskustelua ei Japanissa juurikaan käydä.

– Ei olla julkisessa keskustelussa kovin paljoa oltu huolissaan, sanoo Teppo Turkki. Hän on Japanin talouden tuntija ja työskentelee nyt Suomen suurlähetystössä tiede-, teknologia- ja innovaationeuvoksena.

Syy on se, että Japanin velassa on iso mutta. Se on erilaista kuin muiden velka.

– Japanin valtion lainat ovat 90-prosenttisesti Japanin sisäisiä, joten sitä kautta vakaita, Turkki sanoo.

Nollia velassa on niin paljon, että nyt puhutaan jo ei miljoonista, eikä edes miljardista tai biljoonasta, vaan tuhannesta biljoonasta jenistä.

– Japanin hallituksen velka on nyt koronatukien jälkeen 1 328 000 000 000 000 jeniä (11 biljoonaa euroa) eli about kaksi ja puoli kertaa talouden koko. Keskuspankilla on nyt rajattomat valtuudet painaa uutta rahaa niin paljon kuin on tarvetta tai halua, Turkki sanoo.

Käytännössä Japanin keskuspankki, Bank of Japan, tai siis Nippon Ginko eli日本銀行, rahoittaa hallitusta rahalla, jonka korko on lähellä nollaa tai negatiivinen. Bank of Japan myös ostaa lisää valtion velkakirjoja, jotka se käytännössä itse takaa.

Teppo Turkki arvelee, että Japani saattaa tulevaisuudessa olla esimerkkimaa, jossa lainoja ei makseta koskaan takaisin. Keskuspankki alaskirjaa velat taseestaan kikkailemalla, ja valtion ei tarvitse koskaan maksaa niitä.

Japanilla toki riittää isoja huolia. Suurimpana niistä on jatkuva väestön ikääntyminen.

Maa ei ole vain maailman velkaisin. Se on myös ikääntynein. Yli 20 prosenttia Japanin väestöstä on yli 65-vuotiaita. Tässäkin se on tilastojen kärjessä.

Ja väestö sen kun vanhenee.

Eliniänodote nousee, syntyvyys laskee. Työvoima vähenee, hoidettavien määrä kasvaa. Tarjolla on siis pelkkää kestävyysvajetta.

Koronataantuman vuoksi työttömyysaste on noussut Japanissakin ja se on 2.9 prosenttia. Silti työvoimapula on valtava. Suomessa toukokuun työttömyyaste oli 10,6.

Itse pandemiaa vastaan Japani on pärjännyt hyvin. (Etenkin Tokion kuvernööri Yuriko Koike on antanut pandemian vastaiselle taistelulle kasvot. Hänet valittaneenkin heittäen uudelleen virkaansa ensi viikon vaaleissa.)

Mutta koronataantuma jatkuu: maan kotimainen kysyntä on laskenut. Pandemian vuoksi ihmiset eivät ole ostaneet tavaroita ja käyttäneet palveluita, kuten yleensä.

Taantumalle ei näy loppua. Ja edessä ovat ratkaisemattomat ongelmat koko yhteiskunnan ja talouden rakenteissa.

Toisin sanoen: Japanilla on ongelmia, mutta velkaa maa ei sellaisena pidä.

– Tietysti kannattaa muistaa, että Japanilla on valuuttavarannoissa kolmen tuhannen miljardin dollarin ylijäämää, joka toimii ikään kuin vakuutena ulospäin, Teppo Turkki muistuttaa.

Lue lisää:

Talousviisaat eri linjoilla A-studiossa: “Sellaiset puheet, että antaa velan vaan kasvaa, ovat epäisänmaallisia”

Sakari Heikkisen mukaan raha ei ole ongelma. Valtiolla on varaa ottaa hätätilaan velkaa.

Kuuntele myös: Miksi jokaisella naisella pitää olla nuori rakastaja? Miksi japanilainen design on niin pelkistettyä ja samalla yltiösöpöä? Miten samassa maassa fanitetaan tuhansia vuosia vanhoja kirjoja, koukutetaan ihmiset videopeleihin ja rakastetaan robotteja? Juuso Pekkinen ja Heikki Valkama sukeltavat japanilaisuuden ytimeen.

Juttua korjattu: korjattu triljoona vaihdettu tuhanneksi biljoonaksi. Ja lopun sitaatin lukua korjattu.