Kaksi perustyttöä Helsingistä – Sará Balhass, 18, ja Andrea Moukoko, 19, ovat esimerkki sukupolvesta, joka voi muuttaa maailmaa

Rasisminvastaisella Black Lives Matter -liikkeellä on poikkeuksellisen paljon potentiaalia, sanoo tutkija. Käsillä saattaa olla seuraava #metoo.

Black Lives Matter
Sara Balhas ja Andrea Moukoko
Sará Balhass (vasemmalla) ja Andrea Moukoko olivat tavanneet toisensa ennen kesää vain ohimennen. Sitten he päätyivät järjestämään Helsingissä nähtyä suurta rasisminvastaista mielenosoitusta yhdessä.Matti Myller / Yle

Olo oli overwhelming. Pakahduttava.

Niin helsinkiläinen Andrea Moukoko kuvailee kuukauden takaisia tuntemuksiaan.

Oli keskiviikkoilta, ja Helsingin Senaatintori oli pakkautunut täyteen ihmisiä, heistä iso osa nuoria. Poliisin arvion mukaan paikalla oli yli kolmetuhatta ihmistä vastustamassa rasismia ja osoittamassa tukeaan Yhdysvalloista lähteneelle liikehdinnälle.

Taustalla oli mustaihoisen George Floydin karu kuolema valkoisen poliisin tukehduttamana.

Mielenilmauksia oli ollut ympäri maailmaa, mutta Helsingin tapahtuma oli pitkälti Moukokon ja toisen helsinkiläisen, Sará Balhassin ansiota.

Kaksikko oli tavannut toisensa vain kerran. Sunnuntai-iltana sosiaalisessa mediassa viestiteltyään he päättivät, että jotain olisi tehtävä Suomessakin.

Ja niin kolmea päivää myöhemmin Senaatintorilla, tuomiokirkon edustalla, nähtiin kokonainen yleisömeri.

Moukoko herkistyy vieläkin.

– Jännitti todella paljon. En tiedä, mistä sain rohkeutta puhua ihmisten edessä. En ole yleensä sellainen, hän sanoo.

– Olin niin iloinen, että niin moni ihminen tuli. Kaikki olivat sitä mieltä, että rasismin pitää loppua. Oli ihana nähdä, kun kaikki kokoontuivat paremman tulevaisuuden puolesta.

Kaksi perustyttöä Helsingistä

Tuosta hetkestä on nyt tasan kuukausi.

Moukoko ja Balhass ovat palanneet Helsingin tuomiokirkon luo pohtimaan, mitä kuukauden aikana on tapahtunut ja millaisia vaikutuksia kolmentuhannen ihmisen mielenilmauksella lopulta oli.

Helsinkiläiset Andrea Moukoko, 19, ja Sará Balhass, 18, olivat järjestämässä kesäkuussa suurta rasisminvastaista mielenosoitusta Senaatintorilla. Nyt he palaavat tapahtumapaikalle ja pohtivat, mitä kaikkea kuukaudessa on tapahtunut.

Mutta kerrotaan ensin, keitä Moukoko ja Balhass oikein ovat. Sitä arvuuteltiin tuoreeltaan netin keskustelupalstoillakin, kun kuvat Senaatintorin jättitapahtumasta alkoivat levitä.

Kaksikko esittelee itsensä liki samalla tavalla.

Andrea Moukoko
Andrea Moukoko sanoo, että kaksikko oli valmis protestoimaan vain keskenäänkin. Oli suuri yllätys, miten paljon mielenilmaus keräsi osallistujia.Matti Myller / Yle

Andrea Moukoko, 19, sanoo opiskelevansa lukiossa ja olevansa ihan tavallinen tyttö.

– Käyn koulussa ja duunissa. Siinäpä se.

Sara Balhas
Sará Balhass sanoo huomanneensa, että hänessä saattaa piillä pieni poliitikko. Rasismia vastustava Black Lives Matter -liikehdintä oli kuitenkin ensimmäinen aihe, johon hän otti julkisesti kantaa.Matti Myller / Yle

Sará Balhass on 18-vuotias ja valmistunut juuri kaupan ja hallinnon alalle merkonomiksi.

– Vapaa-ajallani teen mallin hommia. Tanssin, matkustelen, hengailen kavereiden kanssa. Olen vain perustyttö Helsingistä. En sen kummempi.

Kummallakaan ei ole taustaa esimerkiksi aktivistina tai muutenkaan yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Miten kaksi "perustyttöä Helsingistä" päätyy järjestämään mielenosoitusta, joka kerää pääkaupungin keskustaan muutamassa päivässä satamäärin osallistujia?

Moukoko kertoo itkeneensä Floydin kuoleman takia kolme päivää.

– On surkeaa nähdä, että minun väriseni ihminen surmataan 20 dollarin takia, hän sanoittaa.

– Se tuntuu kuin olisi itse siinä tilanteessa. Sitä ei pysty oikein käsittelemään. Oli niin sydäntäsärkevää nähdä, miten hän kuoli.

Toisaalta kuolema, ja etenkin poliisiväkivalta, myös suututti.

– Olin vihainen ja pettynyt siihen, miten Amerikka ei pysty suojelemaan omiaan. Katsotaan vain ihonvärin perusteella, miten toista ihmistä kohdellaan.

Balhass taas koki tuskaa tekemättömyydestään. Miksi kukaan ei tee mitään, hän kysyi.

Sitten hän alkoi ajatella: Miksi en itse tee mitään? Jonkun pitää ottaa ensimmäinen askel.

Moukoko sattui laittamaan viestiä oikealla hetkellä.

Sara Balhas ja Andrea Moukoko Tuomiokirkon portailla.
Sará Balhass ja Andrea Moukoko kertovat saaneensa myös apua mielenosoituksen järjestämisessä: esimerkiksi lupien varmistamisessa sekä äänentoiston kanssa.Matti Myller / Yle

Enää ei lakaista maton alle

Helsingin mielenilmauksen jälkeen vastaavia tapahtumia on puuhattu ympäri Suomea: Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa.

Suurin muutos kuluneen kuukauden aikana on ollut Balhassin mielestä se, että rasismista on puhuttu paljon ja puhutaan yhä.

– Normaalisti vähemmistöjen asiat lakaistaan sosiaalisessa mediassa maton alle. Se, että ne otetaan esille, on iso liike. Ennen näistä asioista ei puhuttu. Moni, joka ajattelee, että Suomessa ei ole rasismia, ei selvästikään tiedä, mitä täällä tapahtuu.

Moukoko on samaa mieltä: mielenosoituksen jälkeen rasismi on noussut valtavaksi puheenaiheeksi. Sen vastustamista on luonnehdittu jopa sukupolvikokemukseksi.

– Nuoret ovat todella vihaisia. Se on vaikuttanut meistä suurimman osan elämään.

Miten muutos syntyy?

Sosiaalisen median kannanotoista ja tuenilmauksista on pitkä matka siihen, että maailma todella muuttuisi.

Rasismia ja mustiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää vastustava Black Lives Matter -liike on saanut alkunsa vuosia sitten. George Floydin surma on nostanut sen kuitenkin aiempaa suurempaan valokeilaan: hakukonepalvelu Googlen (siirryt toiseen palveluun) tilastojen mukaan kiinnostus liikettä kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti kuluneena kesänä.

Helsingin Senaatintorilla oli 3. kesäkuuta 2020 tuhansia ihmisiä, jotka osallistuivat Black lives matter -mielenosoitukseen.
Mielenosoitus keräsi Helsingin keskustaan yli 3 000 ihmistä. Se keskeytettiin lopulta kohonneen koronavirustartuntariskin vuoksi.Silja Viitala / Yle

Onko liikehdintä niin poikkeuksellista, että kulttuurissa olisi oikeasti tapahtumassa muutos?

Voi olla, sanoo poliittisen historian yliopistonlehtori Heikki Haara Helsingin yliopistosta.

– Liike on siinä mielessä todella menestyksellinen, että se on levinnyt globaaliksi ilmiöksi lyhyessä ajassa. Se on valtavirtaistunut ja herättänyt solidaarisuuden tunteita ympäri maailman. Se, mikä on alkanut yhdysvaltalaiskontekstista, on levinnyt eri konteksteihin hyvin laajasti.

Haara toteaa yhteiskunnallisten liikkeiden olevan yksi keskeisistä tavoista muuttaa yhteiskuntaa ja kulttuuria. Historiassa tällaisia ovat olleet esimerkiksi Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike sekä Suomessa sosiaalisten liikkeiden vaikutus hyvinvointivaltion syntyyn ja kehitykseen, hän havainnollistaa.

– Aika näyttää, mitä tapahtuu. Mutta Black Lives Matter -liikkeellä on poikkeuksellisen paljon poliittista potentiaalia.

Helsingin Senaatintorilla oli 3. kesäkuuta 2020 tuhansia ihmisiä, jotka osallistuivat Black lives matter -mielenosoitukseen.
Helsingin mielenosoitus järjestettiin kesäkuussa vapaaehtoisvoimin. Sen jälkeen mieltä on osoitettu muissakin suomalaiskaupungeissa.Silja Viitala / Yle

Julkisuudessa rasisminvastaista liikettä on ehditty jo verrata maailmanlaajuiseen seksuaalista ahdistelua vastustavaan #metoo-kampanjaan.

Vertaus ei ole kaukaa haettu, arvioi Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston johtaja, professori Risto Turunen.

Hän sanoo, että yhteiskunta muuttuu sekä tasaisen hitaasti että nopeiden ja yllättävien tapahtumien seurauksena.

Hitaat muutokset saattavat näkyä vasta seuraavassa sukupolvessa. Myös äkilliset muutokset ovat usein pitkän ajan tulos.

– Historia ikään kuin litistyy. On epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuuksia, jotka voivat vaivata vuosikymmeniä. Paine kasvaa niin suureksi, että se näyttäytyy kulttuurivallankumouksena, kapinana, patsaiden kaatamisena, Turunen luettelee.

Me too -kampanjassa tällainen hetki koettiin loppuvuonna 2017. Etninen epätasa-arvo voi puolestaan kiteytyä Black Lives Matter -liikkeessä.

– Millaisen muutoksen se saa aikaiseksi, jää nähtäväksi. Toivottavasti hyvän.

Ei koskaan tarpeeksi

Sará Balhass ja Andrea Moukoko sanovat kumpikin, että rasisminvastaista protestia tarvittiin Suomessakin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi kesäkuussa selvityksen, jonka mukaan valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi. Törkeyksiä saatetaan huudella lapsillekin.

Myös Balhassilla on kokemusta silmätikkuna olemisesta.

– Olin koulussa se tyttö, jolla oli vähän pörröisemmät hiukset, vähän tummempi iho. Kaikki haukkuivat, että "hiekkarumilus, mene takaisin kotimaahasi, lähde banaaniveneellä". Mutta olen syntynyt Suomessa ja olen suomalainen. Miksi minun pitää kestää sellaista?

Erityisen ikävää on hänen mielestään rakenteellinen rasismi: että vaikkapa lääkärin opinnoista haaveilevaa nuorta saatetaan väheksyä ihonvärin takia.

– Vähemmistöjä ei työnnetä samalla tavalla ylöspäin kuin valkoihoisia. Se on surullista.

– Kun kasvaa ympäristössä, jossa ei saa hyväksyntää, kestää myöhemmin pitkään löytää ja hyväksyä itsensä. Sitä ajattelee aina, että ei ole tarpeeksi. Että niin kauan kuin ei ole valkoihoinen, ei ole tarpeeksi.

Sara Balhas j Andrea Moukoko.
Uusia tapahtumia ei ole suunnitteilla. Kesäkuinen mielenilmaus ei kuitenkaan ollut viimeinen, Andrea Moukoko ja Sará Balhass sanovat.Matti Myller / Yle

Kaksikolla ei ole tällä hetkellä uusia mielenilmauksia suunnitteilla. Katse on arkisemmissa asioissa – Balhass pitää välivuotta ja miettii tulevia opintojaan, Moukoko puolestaan aikoo kirjoittaa syksyllä ylioppilaaksi.

Sitten hän menee armeijaan.

– Unelmani on olla laskuvarjojääkäri. Kaikki sanovat, että se on vaikeaa, ja tiedän, että onkin. Mutta olen sellainen, että tavoittelen sitä, mikä on leimattu vaikeaksi, Moukoko avaa aikeitaan.

Protestointi ei lopu kuitenkaan kokonaan.

– Se ei lopu täällä eikä missään muuallakaan, ennen kuin tulee oikeasti muutos. Me olemme se seuraava sukupolvi, joka tulee ja tekee muutosta, Balhass sanoo.

Kaksi naista seisomassa kädet nyrkkiin puristettuna.
Ilmaan kohotetusta nyrkistä on tullut Black Lives Matter -liikkeen symboli.Matti Myller / Yle

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 4. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Rasismi on muutakin kuin silminnähtävää väkivaltaa, muistuttavat nuoret: "Se on paikan vaihtamista bussissa ja vääriä oletuksia"

Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä

"Snapchatit ja vastaavat ovat täynnä mielipiteitä tästä asiasta" – Näin nuoret kommentoivat Yhdysvalloista alkanutta rasismin vastaista kamppailua