Pitäisikö kaikkien voida sairastaa ilman lupalappua? SAK: Joillakin työpaikoilla toimihenkilöltä riittää oma ilmoitus, työntekijältä ei

EK on suosittanut, että korona-aikana voi jäädä pois töistä omalla ilmoituksella. SAK haluaisi käytännöstä pysyvän.

sairauspoissaolo
Ihmisiä terveyskeskuksessa odottamassa lääkärille pääsyä
Suurin osa yrityksistä on hyväksynyt korona-aikana työntekijän oman ilmoituksen sairastumisesta, kertoo EK. Tutkimusten mukaan omailmoitusten käyttäminen ei lisää tai vähennä poissaoloja.Derrick Frilund / Yle

Kun työntekijä sairastuu, osa työnantajista on passittanut heidät kotona toipumisen sijaan hakemaan todistuksen sairastumisestaan.

Tänä keväänä asiaan tuli kuitenkin muutos, koska Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) suositti yrityksille, että työntekijän oma ilmoitus sairastumisesta riittäisi esimiehelle, kun kyse on flunssa- tai vatsaoireista.

Syynä EK:n suositukselle oli se, ettei sairaana lähdettäisi korona-aikana liikkeelle hakemaan esimerkiksi lääkärintodistusta.

Asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara EK:sta sanoo, että oma ilmoitus on otettu korona-aikana laajasti käyttöön suurimmassa osassa yrityksistä. Hänen mukaansa yritykset ovat höllänneet vaatimuksia esimerkiksi niin, että omalla ilmoituksella voi olla poissa työpaikalta aiemman 1–3 päivän sijaan esimerkiksi viisi päivää.

Suurimmassa palkansaajajärjestössä SAK:ssa ollaan tyytyväisiä EK:n tilapäiseen suositukseen, mutta järjestö haluaisi käytännöstä pysyvän kaikille työpaikoille.

SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mukaan kyse on terveydenhuollon voimavarojen tuhlaamisesta, jos vastaanotolla käydään pelkästään poissaolotodistuksen takia, vaikka ainoa hoito olisi lepo tai mahdollisesti kuumeen alentaminen.

– Sehän on terveydenhuollon turhaa käyttöä, josta aiheutuu kustannuksia sekä työnantajille että työntekijöille, Haring arvostelee.

Kari Haring SAK asiantuntija
SAK:n Kari Haringin mukaan kyse on luottamuspulasta, jos työntekijän ilmoitukseen sairastumisesta ei uskota.Jyrki Ojala

AKT: Kuljetusalalla todistus oltava tai ei saa palkkaa

Esimerkiksi kuljetusalalla lääkärintodistusta on vaadittu alan ammattiliiton AKT:n mukaan yleisesti heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien.

Työsuojelusihteeri Pasi Ritokoski AKT:sta sanoo, että omailmoituskäytäntö ei ole edennyt korona-aikanakaan kaikissa työpaikoissa, vaikka lääkäriin ei pääse.

Aiemmin lääkärit ovat Ritokosken mukaan vaatineet, että työntekijän pitää tulla paikan päälle, jotta tiedetään, kuka on kyseessä, mutta korona-aikana todistuksen on saanut puhelimitse.

– Ongelma on ollut aina, ja on edelleenkin, että joutuu lähtemään sairaana lääkärissä käymään, vaikka flunssa tai mahatauti saattaa mennä levätessä päivässä tai kahdessa ohi, Ritokoski sanoo.

Ritokoski sanoo, että monien linja-auton ja kuorma-autonkuljettajien on hankittava todistus tai sairausloma-ajan palkkaa ei tipu.

Myös Kari Haring sanoo, että ennen korona-aikaa puhelimitse saatava todistus oli huomattavasti harvinaisempi kuin se nyt on.

– Jos on kipeä ja menee vastaanotolle tai töihin, siinä on riski, että tartuttaa muita, Haring sanoo.

Korona-aikana ihmisiä on ympäri maailmaa kehotettu välttämään turhaa liikkumista etenkin sairaana, jotta tauti ei leviä. Myös influenssakausi jäi Suomessa tänä vuonna lievemmäksi.

EK:n Rytivaaran mukaan enää hyvin pienellä osalla työpaikoista on vaadittu todistusta sairastumisesta heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara
Auli Rytivaara sanoo, että EK:n suositus omailmoituskäytännöstä on tilapäinen, ja korona-ajan jälkeen yritykset arvioivat jatkon itse. Markku Pitkänen / Yle

EK ei anna pysyvää suositusta

Auli Rytivaaran mukaan yritysten on nyt hyvä seurata, miten omailmoituskäytäntöön siirtyminen on vaikuttanut.

– Jos on mennyt hyvin, ja sairauspoissaolot eivät ole lisääntyneet, käytäntöä voidaan jatkaa, mutta sitä pitää arvioida tilanteen mukaan.

Rytivaara sanoo, että suositus on tilapäinen, ja korona-ajan jälkeen yritykset arvioivat jatkon itse. Pysyvää suositusta EK ei ole antamassa.

Rytivaara kuitenkin muistuttaa, että omailmoituksesta on tehty myös tutkimusta, jonka mukaan siihen siirtyminen ei lisännyt eikä vähentänyt poissaoloja.

Rytivaara myöntää, että terveydenhoitoon yhteydessä oleminen vain poissaolotodistuksen takia voi olla resurssien haaskaamista, mutta hänen mukaansa tilanne on harvoin tämä. Hän sanoo, että ammattilainen tuo aina lisää tietoa työntekijälle.

Rytivaara sanoo, että joskus ammattilaista on hyvä mennä tapaamaan heti ensimmäisenä päivänä eikä odotella.

– Jos on toistuvasti poissa esimerkiksi toistuvien flunssien takia eikä itse huomaakaan, sieltä saattaa löytyä esimerkiksi astma taustalta, Rytivaara huomauttaa.

SAK arvostelee luottamuksen puutetta

SAK:n Haringin mukaan kyse on luottamuspulasta, jos työntekijän ilmoitukseen sairastumisesta ei uskota.

SAK:n tiedossa on ollut hänen mukaansa yrityksiä, joissa toimihenkilöiden omailmoitus riittää, mutta tuotannon työntekijöiden pitää toimittaa lääkärin tai sairaanhoitajan todistus heti alusta alkaen.

– Onhan se aika erikoinen tilanne, että toimihenkilöitä ja työntekijöitä kohdellaan näin eri tavalla, Haring kummastelee.

Omailmoituskäytäntö on yleistynyt työpaikoilla jo vuosia, ja osassa työehtosopimuksista suositellaan siihen siirtymistä. EK:n Rytivaaran mukaan arviolta noin puolet työpaikoista oli ennen korona-aikaa siirtynyt jossain muodossa omailmoituskäytäntöön.

Rytivaara sanoo, että ammattilaisen todistusta sairastumisesta edellytetään toimihenkilöpuolella enää harvoin, mutta tilanne on toinen juuri kuljetuksessa ja liikenteessä sekä esimerkiksi kaupan alalla.

SAK:n Haringin mukaan julkisella sektorilla omailmoituskäytäntö on ollut lähes kattavasti käytössä, mutta yksityisissä yrityksissä se on harvinaisempi.

SAK kysyi asiasta runsaat neljä vuotta sitten jäseniltään, ja noin kolmasosan piti kyselyn mukaan ainakin tuolloin toimittaa todistus sairaudestaan heti ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien.

Sekä EK:ssa että SAK:ssa on sama käsitys, että oma ilmoitus ei ainakaan lisää sairauspoissaoloja ja voi jopa lyhentää sairausloman pituutta (siirryt toiseen palveluun).

Työterveyslaitoksen taannoisessa tutkimuksessa omailmoituksen käyttäminen ei vaikuttanut merkittävästi työterveyden kustannuksiin tai sairauspoissaolojen määrään.

Haring painottaa, että omailmoituskäytäntö ei saa johtaa siihen, että ihmiset eivät pääse terveydenhuollon palveluihin.

– On riski, että jos omailmoituskäytäntöä tulkitaan hyvin tiukasti, terveydenhoitoon pääsyä voidaan rajoittaa, hän huolehtii.

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan kello 23 saakka.

Lue lisää:

Analyysi: 9 päivää sairauslomaa ilman lääkärissä käyntiä – Kannattaako kuntien luottaa työntekijöidensä luterilaiseen työmoraaliin?

Uusimmat tiedot koronaviruksesta