Turvekielto veisi myös kotimaiset salaatit, kurkut ja yrtit – yhdeksän kymmenestä kauppapuutarhasta sanoo lopettavansa, jos turvetta ei voi käyttää

90 prosenttia kasvihuoneviljelijöistä kertoo lopettavansa toiminnan, jos turpeen käyttö kasvualustana loppuu.

turve
Runsaasti kesäkukkia talon pihalla
Suomalaisissa kasvihuoneissa kasvatetaan noin 40 miljoonaa kesäkukkaa vuodessa.Riikka Pennanen / Yle

Sade rummuttaa kasvihuoneen kattoa ja avara tila kumisee tyhjyyttään. Vielä kuukausi sitten kesäkukkien väriloisto täytti Puurusen puutarhan kasvupöydät ja puutarhuri teki ympäripyöreitä työpäiviä.

Nyt yrittäjällä on aikaa istua paperitöiden ääreen. Seuraavan kevään pistokas- ja siementilaukset pitää suunnitella. Lisäksi on tilattava kasvualusta, jossa taimet saavat parhaan mahdolliset olosuhteet kukoistaa.

Kasvuturvesäkkejä kasvihuoneen edustalla
Puurusen puutarha käyttää kasvuturvetta noin 50 kuutiota vuodessa.Riikka Pennanen / Yle

– Tällä puutarhalla on käytetty turvetta kasvualustana yli 50 vuotta, kertoo toisen polven puutarhayrittäjä Sanna Puurunen-Kivelä.

Kasvuturpeessa kasvatetaan valtaosa suomalaisista kesäkukista, yrteistä ja salaateista.

Suomalaista puutarhatuotantoa ei ole ilman turvetta

Turpeennostolla on peruuttamattomat vaikutukset suoluontoon. Turpeen energiakäytöstä halutaan päästä eroon, sillä sen tuotanto ja poltto kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Hallituksen tavoite on, että turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu seuraavan 10 vuoden aikana ja Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Viime viikolla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi keskustelunavaukseksi oman raporttinsa (siirryt toiseen palveluun), jossa pohdittiin turpeen käytöstä luopumista ja sen vaikutuksia.

Raportissa väläytettiin jopa turvekiellon harkitsemista, jos verot ja päästökauppa eivät pure tarpeeksi tällä vuosikymmenellä.

Avomaankurkkua kasvihuoneessa
Kasvualustat ovat osa ympäristöturpeita, joita kaikesta tuotetusta turpeesta on noin 10 prosenttia.Riikka Pennanen / Yle

Kauppapuutarhaliitto teki 300:lle jäsenyrityksilleen kyselyn välittömästi Sitran raportin julkaisun jälkeen.

90 prosenttia vastanneista ilmoitti lopettavansa toiminnan, jos turve poistuu kasvualustakäytöstä jollakin aikavälillä.

– Kyllä se sellainen viesti on, että ei tämä asia ihan näin voi mennä. Ihan vilpittömästi sanoen: Sitran raportti on herättänyt kauhua kasvihuoneyrittäjissä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Jalkasen mukaan vastaajissa on tunnettuja isoja yrityksiä, jotka ovat alueellaan merkittäviä toimijoita.

– Jos tuotanto ajettaisiin alas, niin sitten olisimme ilman korkealle arvostettuja, puhtaita kotimaisia tuotteita sekä ilman niitä työpaikkoja.

Turpeessa viljellään kaikki ruukkuyrtit ja -salaatit, kotimaiset kurkut sekä yli 40 miljoonaa kesäkukkaa vuosittain.

Vaihtoehdot toistaiseksi vähissä

Turve on pääasiallinen kasvualusta kasvihuoneilla hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Se on ilmavaa ja tautivapaata, sitoo kosteutta ja se on kotimaista.

Sitran raportissakin todetaan, että toistaiseksi kasvuturpeelle ei ole tarpeeksi tunnettuja ja testattuja korvaajia. Tällä hetkellä vaihtoehtoja turpeelle ovat muun muassa kivivilla, perliitti ja kookoskuitu.

Kasvuturveseosta tulee täyttökoneesta ruukkuihin.
Turve on pääasiallinen kasvualusta idätykseeen ja taimikasvatukseen kauppapuutarhoilla. Petri Aaltonen / Yle

Kasvuturpeesta on keskusteltava samaan aikaan energiaturpeen kanssa, koska niitä nostetaan suosta samalla tavalla.

– Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan elinkaaripäästöt ja ympäristövaikutukset ovat kasvu- ja energiaturpeella samanlaiset. Kyse on toiminnasta, joka aiheuttaa päästöjä, sanoo projektijohtaja Outi Haanperä Sitran ilmastoratkaisut -tiimistä.

Hän sanoo, että tutkijoiden viesti on selvä: vaihtoehtoisten materiaalien osuuden kasvattamista ja monipuolistamista pitää miettiä sekä kehittää uusia tuotteita, jotta turpeen käyttöä voidaan merkittävästi vähentää tai jopa luopua siitä.

– Myös vaihtoehtoisten materiaalien ilmasto- ja ympäristövaikutuksia on arvioitava, ettei mennä ojasta allikkoon, toteaa Haanperä.

Kasvuturvetta ruukkulaatikoissa kasvihuoneella.
Osa puutarhoista on testannut kotimaista rahkasammalta, jonka korjuukustannukset ovat vielä korkeat.Petri Aaltonen / Yle

Kasvualustoja valmistava Biolan on testannut kookoskuitua ja sen ominaisuuksia. Kasvualusta tehdään rouhimalla kookospähkinän kuoriosa ja pesemällä siitä ravinnesuolot pois puhtaalla vedellä.

– Sitä tuotetaan maissa, joissa on kuumaa ja usein kuivaa. Harvoin tuodaan esiin, mikä on sellaisen materiaalin ympäristökuorma, jonka tuotantoon on hyödynnetty paikallisten ihmisten tarvitsemia niukkoja vesivaroja, huomauttaa Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen.

Ainoa kotimainen vaihtoehto turpeelle on rahkasammal, joka sekin otetaan suolta. Teknologia rahkasammaleen mittavampaan tuotantoon on kuitenkin vielä alkutaipaleellaan.

– Jos rahkasammaltuotannon sallitaan jatkua ja kehittyä, niin se tulee olemaan vaihtoehto, jolla pystytään ehkä isokin osa kotimaassa tarvittavasta kasvuturpeesta korvaamaan, arvioi Rantanen.

Hän kertoo, että kasvuturpeen nostoon sopivien alueiden saatavuus on vuosien ajan vähentynyt. Lisäksi yleinen mielipide turvetuotantoa kohtaan on koventunut jatkuvasti.

Kotimaisen salaatin ruukussa on kasvuturvetta
Ruukkuvihannekset ja -yrtit kasvavat turpeessa.Jaana Polamo / Yle

– Uskon kuitenkin, että nekin ihmiset jotka kovasti vastustavat turvetta, suhtautuvat kohtuullisen sympaattisesti kotimaisiin ruukkusalaatteihin ja -yrtteihin, joiden tuottamiselle turve on lähes elinehto, sanoo Rantanen.

Sekä Rantanen että Kauppapuutarhaliiton Jalkanen muistuttavat, että kasvualustojen materiaalia pohdittaessa on muistettava, että kysymys on myös ruoan huoltovarmuudesta.

Turvetta ja rahkasammalta lukuun ottamatta tällä hetkellä kaikki muut vaihtoehdot ovat tuontitavaraa.

– Eivät ne vaihtoehdotkaan ole ympäristövaikutuksiltaan nollasummaisia. Emme me voi ummistaa silmiämme ja siirtää ympäristövaikutuksia muualle maailmaan. Aina jää jälki, kun ihminen jotain tekee, toteaa Jalkanen.

Puutarhaturve vain pieni osa nostetusta määrästä

Noin 90 prosenttia kaikesta nostettavasta turpeesta menee energiantuotantoon. Loput ovat niin sanottuja ympäristöturpeita, eli kuivikkeita, maanparannus- sekä kasvuturvetta.

Ympäristöturpeeksi kelpaavat suon ylimmät pintakerrokset ja energiaturve louhitaan syvemmältä.

Oja turvepeltojen keskellä.
kaikki turvelaadut tulevat suolta, joka on kuivattava ennen tuotantoa.Linda Söderlund / Yle

Vaikka suosta otettaisiin vain ylimmät pintakerrokset, on alue silti käsiteltävä ennen tuotantoa.

– Tämä on se asia, josta meidän pitää voida tässä yhteiskunnassa keskustella ja miettiä kuinka paljon on sellaisia suoalueita, joista voisi kasvuturvetta nostaa pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Jalkanen.

Ympäristöturpeita nostetaan Suomessa noin kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa.

tomaatteja kasvihuoneessa
Kiireisen kevätkauden päätteeksi Puurusen puutarhan kasvihuoneessa kasvavat enää omaan käyttöön tarkoitetut kurkut ja tomaatit.Riikka Pennanen / Yle

Puurusen puutarhalle Uuraisille siitä päätyy 10 kuutiota vuodessa. Sillä määrällä kasvatetaan 100 000 kesäkukkien, vihannesten ja yrttien taimia lähialueen asukkaille.

– En tiedä, mihin sitten istutettaisiin, kylvettäisiin ja koulittaisiin, jos ei turvetta olisi. Loppuisiko se sitten koko homma, pohtii Puurunen-Kivelä ja poimii amppelista suuhunsa kypsän minitomaatin.

Osallistu keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle Tunnuksella. Keskustelu on avoinna lauantaihin kello 22:een saakka.