Neljä vuotta sitten Kainuun Etu palkittiin Euroopan parhaana kehitysyhtiönä – nyt kunnat kokevat, että se keksimällä keksi itselleen töitä

Kehitysyhtiöiden tilanne on murroksessa Suomessa. Kainuun kunnista yksikään ei enää halua maksaa Edun palveluista.

yrittäjyys
Palkintopokaali, joka myönnettiin Kainuun Edulle parhaasta kuntayhtymästä vuonna 2016.
Kainuun Etu valittiin Euroopan parhaaksi kehitysyhtiöksi vuonna 2016. Kunnat sen sijaan eivät ole olleet täysin tyytyväisiä yhtiön tarjoamiin palveluihin.Emilia Pakkala / Yle

Kainuun kunnissa on ollut jo vuosia keskustelussa, miten elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö Kainuun Edun kanssa pitäisi toimia.

Suomessa perustettiin kehitysyhtiöitä ajamaan paikallisten yritysten etua Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Nyt useat kunnat sekä Kainuussa että muualla Suomessa haluavat päästä niistä irti.

Kainuun kunnista ainoastaan Paltamo ei ole vielä ilmoittanut Kainuun Edun rahoituksen lopettamisesta. Näyttää siltä, että myös Paltamo aikoo ottaa asiassa yhteisen kannan Kainuun muiden kuntien kanssa.

Rahoituksen loppuminen tarkoittaa käytännössä myös Kainuun Edun loppua. Syitä rahoituksen lopettamiselle on monia.

Kajaanin kaupungin johtaja Jari Tolosen sekä Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keräsen mielestä Kainuun Edun perusongelma on sen rahoitusmalli: kunnat laittavat Edulle rahaa sisään etukäteen niin sanotusti könttäsummana.

Keränen kertoo, että ihmetystä kunnissa on herättänyt se, että osaavaa henkilöä töissä pitääkseen Etu on joutunut keksimällä keksimään projekteja. Nämä projektit eivät ole aina osuneet kuntien tarpeisiin, ja kunnille on tullut tunne, että osa kuntien antamasta rahoituksesta valuu hukkaan.

Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivasen mukaan väite on perätön, sillä Etu on olemassa yritysten tarpeita varten. Projekteista päätettäessä jokainen kunta on saanut hallitukseen edustuksen. Lisäksi yritykset ovat itse saaneet valita projekteihin henkilökunnan.

Turbulenssia Kainuun Edun ja kuntien välille aiheutti myös Kasvua Kainuuseen -hankerahojen takaisinperintäpäätös. Perintäpäätöksen teki Kainuun liitto, mutta kehotus siihen tuli työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Perintäpäätökseen oli syynä se, että hankkeen maksut olivat kirjattu tietokantaan virheellisesti.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi kuitenkin asiasta väliaikaispäätöksen, jonka mukaan hankerahojen takaisinperintäpäätös on kumottava tai takaisinperintäpääomaa on kohtuullistettava. Täytäntöönpano keskeytetään siihen saakka, kunnes asiasta on lainvoimainen päätös. Päätös ei kuitenkaan vaikuta Kainuun kuntien mielipiteeseen rahoituksen lopettamisesta.

Etu ollut jo pitkään liipaisimen alla

Kainuun kunnat ovat puhuneet Edun rahoituksen lopettamisesta jo pitkään. Kainuun Edun toiminnan seuraamiseksi perustettiin työryhmä, joka alkoi selvittää yhtiön toimintatapoja. Työryhmään kuuluvat Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen sekä Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen. Kolmikko on tehnyt selvitystyötä viime syksystä saakka.

Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivasen mukaan alueen yrittäjät ovat olleet Edulta saamiinsa palveluihin tyytyväisiä. Hän kertoo, että yhtiö on kasvattanut liikevaihtoaan sekä parantanut Kainuun alueen työllisyyttä. Etu valittiinkin vuonna 2016 Euroopan parhaaksi kehitysyhtiöksi. Kuntien päätös rahoituksen lopettamisesta tuli Edulle yllätyksenä, vaikkakin yhtiö on ollut liipaisimen alla jo pitkään.

– Ihmetyttää, että onko päättäjillä ollut ihan oikeat tiedot päätöstä tehdessä. Mutta omistajat voivat tehdä yhtiölleen mitä haluavat, Toivanen kertoo.

Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivanen
Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivanen toivoo, että kunnat tekevät päätöksen yritysten tukemisen jatkosta asiakaslähtöisesti.Emilia Pakkala / Yle

Kuntaliiton alueiden ja yhdyskuntien johtaja Jarkko Huovinen kertoo, että Kainuun Etu on onnistunut hyvin suoran rahan hankkimisessa EU:sta.

– Niiden hakuprosessit ovat vaativia, ja Edussa on ollut osaamista, jota tarvitaan näissä hankkeissa, Huovinen mainitsee.

Kainuun Yrittäjät ovat tehneet Kainuun Edun kanssa tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervosen mukaan Kainuun Edusta yritykset ovat saaneet apua monenlaisiin tarpeisiin ja tehtyjen kyselyiden perusteella palveluun ollaan oltu tyytyväisiä.

Tervosen mukaan Kainuun Edulla on tällä hetkellä käynnissä tärkeitä hankkeita, joita ei voi muutostilasta huolimatta keskeyttää. Yksi näistä on Ideasta bisnekseksi -hanke, jonka tehtävänä on uusien ideoiden kehityksen aktivointi, tukeminen, nopeuttaminen ja laadun parantaminen.

Tieto siitä, että Edun rahoitus lopetetaan, on aiheuttanut yrittäjissä huolta.

– Monet kuitenkin luottavat siihen, että kunnat järjestävät tilalle uusia palveluita yrittäjien tueksi, Tervonen sanoo.

Kunnat haluavat itsenäistyä elinkeinoasioissaan

Kuntaliiton alueiden ja yhdyskuntien johtaja Jarkko Huovinen kertoo, että kunnissa tarpeet ovat vuosien saatossa muuttuneet ja nyt osa erillisistä yhtiöistä on fuusioitunut.

Seudullisten kehitysyhtiöiden lakkauttaminen ei ole ainoastaan Kainuun kuntien työlistalla.

Esimerkiksi Jyväskylässä Jykes lopetti toimintansa muutama vuosi sitten. Myös Suupohjan kunnat lakkauttivat yhteisen kehitysyhtiönsä. Mikkelissä kaupunginjohtaja esitti vastaavaa asiaa kaupunginhallitukselle osana kaupungin säästöjä. Lisäksi Joensuussa seutukunnat irtaantuivat kehittämisyhtiöstä kaksi vuotta sitten ja jäljelle jäi ainoastaan Joensuun kaupunki.

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan suuntaus näyttää olevan se, että kunnat haluavat hoitaa elinvoima-asioitaan yhä enemmän itsenäisesti. Koska kunnat rahoittavat toimintaa, niillä on oikeus organisoida kehitysyhtiönsä tai elinkeinotoimensa haluamallaan tavalla.

Huovinen ei lähde arvioimaan, onko kehitysyhtiöistä irtaantuminen kunnille hyvä vai huono asia. Hänen mukaansa syynä yhteistyöorganisaatioiden perustamiselle on usein se, että yhdessä voidaan tehdä asioita, joihin ei yksin kyetä.

Kehitysyhtiöiden virta käy kuitenkin molempiin suuntiin. Vaikka monet ovat halunneet irtautua niistä, myös uusia yhtiöitä on perustettu elinkeinoelämän tukemiseksi. Uusia kehitysyhtiöitä on perustettu muun muassa Kemijärvelle, Lapualle ja Kangasalaan.

Yritykset suuremmassa avun tarpeessa kuin koskaan

Koronapandemian vuoksi useat yritykset ovat tällä hetkellä vaikeuksissa. Tästä syystä rahoituksen lopettamisen ajankohta ihmetyttää Kainuun Etua. Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivasen mukaan Edun rooli yrittäjien tukemisessa on korostunut nyt entisestään.

– Nyt tarvitaan liike- ja rahoitusosaamista, että tilanne saadaan pelastettua, Toivanen kertoo.

Kehitysyhtiö Kainuun Edun kyltti
Kainuun Etu on toiminut kaksikymmentä vuotta. Edun toimitusjohtaja Antti Toivanen kertoo, että kuntien kanssa on käyty keskusteluja rahoituksen lopettamisesta vuosittain.Emilia Pakkala / Yle

Kehitysyhtiöt ovat olleet koronatilanteessa etulinjassa kertomassa yrityksille erilaisista mahdollisuuksista toiminnan sopeuttamiseen ja kehittämiseen. Ne ovat myös auttaneet yrityksiä hakemaan erilaisia kriisirahoituksia, kertoo Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n toimitusjohtaja Jaakko Helenius.

SEKES-verkoston muodostavat kuntien ja kaupunkien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan. Heleniuksen mukaan kehitysyhtiöiden vahvuus on yrityskontakteissa ja -osaamisessa. Mikäli kehitysyhtiöitä ajetaan alas, vaarana on yrityspalvelujen heikkeneminen ja niiden laadun kärsiminen.

Muutos ei vaikuta Kainuun yritysten saamiin palveluihin

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan Kainuun Edulle määritetään syksyllä uusi hallitus, joka ajaa yhtiön alas vuoden loppuun mennessä. Samalla suunnitellaan käynnissä olevien hankkeiden jatkokuviot.

Hyrynsalmen kunnanjohtaja ja Kainuun Edun tulevaisuutta pohtimassa ollut työryhmän jäsen Heimo Keränen toivoo, ettei osaaminen maakunnasta katoa, vaan sitä pystyttäisiin hyödyntämään myös tulevien toimijoiden kanssa.

Kainuun Edun kehityshankkeet vaihtuvat näillä näkymin Kajaanin ammattikorkeakoulun alaisuuteen. Ammattikorkeakoulu ei vaadi hankkeille perusrahoitusta, vaan se toteuttaa hankkeet tilaustyönä. Jari Tolosen mukaan ammattikorkeakoulun alaisuuteen siirtyminen on positiivinen asia ja sen myötä rahoituskuvio selkeytyy.

Alueen yrittäjiin muutos ei juurikaan vaikuta, ja he tulevat saamaan jatkossakin vastaavia palveluita.

– Edun tekemä työ jatkuu, mutta eri tavalla, Tolonen kertoo.

Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervosen mielestä Kajaanin ammattikorkeakoulu on hyvä yhteistyökumppani yrityksille projekteissa, joissa tarvitaan tutkimustietoa ja -taitoa. Hänen mielestään ammattikorkeakoululla ei kuitenkaan ole vielä riittävästi näyttöä yrityshankkeiden organisoimisesta. Mikäli ammattikorkeakoulu aikoo hoitaa jatkossa Edun tehtävät, sen toimintaa tulee Tervosen mielestä kehittää.

– Keskustelemalla yhdessä kuntien kanssa saadaan toivottavasti rakennettua paras mahdollinen toimintamalli yrittäjien tueksi, Tervonen toivoo.

Juttua on korjattu 2.7. kello 16.15: Jutussa kerrottiin, että työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Kasvua Kainuuseen -hankkeeseen myönnettyjä rahoja ei ollut käytetty hankkeen rahoitusehtojen mukaisesti. Todellisuudessa perintäpäätöksen teki Kainuun liitto, mutta kehotus siihen tuli työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Perintäpäätökseen oli syynä se, että hankkeen maksut olivat kirjattu tietokantaan virheellisesti, eikä se, että rahoja ei ollut käytetty hankkeen rahoitusehtojen mukaisesti.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 2.7. kello 23:een saakka!