Analyysi: Benjamin Netanjahu taivuttaa Jordanin laaksossa kansainvälistä oikeutta raamatulliseen tahtoonsa

Länsirannan alueiden liittämisen aikaikkuna on kapea. Jos Donald Trump häviää vaalit, katoaa Netanjahulta takuumies.

Lähi-itä
Benjamin Netanjahu
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vieraili viime marraskuussa Alon Shvutin siirtokunnassa. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo arvioi tovi aiemmin, ettei siirtokuntarakentaminen Länsirannalla ole kansainvälisen oikeuden vastaista. Menahem Kahana / EPA

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu pelaa nyt vaarallista peliä. Hän saattaa toteuttaa jo heinäkuun alkupuolella suunnitelmansa liittää Israeliin juutalaissiirtokuntia Länsirannalta ja maata Jordanjoen laaksosta.

Netanjahun pyrkimykset ovat aiheuttamassa ketjureaktion, jota on hyvin vaikea hallita.

Palestiinalaiset luonnollisesti vastustavat Netanjahun tavoitteita. Laajimmillaan alueliitokset merkitsisivät käytännössä sitä, että elinkelpoisen palestiinalaisvaltion syntyminen kävisi mahdottomaksi.

Kahden valtion malli, Israel ja sen rinnalla itsenäinen Palestiina, tulisi kuopatuksi. Tuon vaihtoehdon torppaaminen on Netanjahun johtamien oikeistovoimien tavoite.

Luoko Israel 2000-luvun apartheidia?

Siirtokuntien liittämisen jälkeen palestiinalaiset jäisivät omille asuinsijoilleen mottiin ilman toimivia yhteyksiä toisistaan erillään olevien hallitsemiensa alueiden välillä.

Israel käytännössä miehittää näitä alueita, joten muutos ei olisi palestiinalaisten arjessa suuri. Muutos olisi siinä, että käytäntö siirtyisi Israelin lakiin.

Tämä tarkoittaisi sitä, että siirtokunnissa asuvilla juutalaisilla olisi täydet kansalaisoikeudet, mutta palestiinalaisilla ei. Pääministeri Netanjahu on sanonut, ettei hän halua heille samoja kansalaisoikeuksia.

Kuvassa palestiinalaiset naiset osoittavat mieltään huutaen ja näyttäen käsimerkkejä.
Gazan kaistaleen palestiinalaiset osoittivat kesäkuussa 2020 mieltään Israelin alueliitosaikeita vastaan. Tilanne palestiinalaisalueilla on hyvin räjähdysherkkä. Mohammed Abed / AFP

Kysymyksessä olisi siten apartheid-järjestelmän luominen Israeliin.

Apartheid juontaa juurensa Etelä-Afrikkaan, jonka järjestelmässä rotusorto oli laillista. Mustalla enemmistöllä ei ollut samoja kansalaisoikeuksia kuin valkoisella vähemmistöllä.

Palestiinalaishallinto on ilmoittanut, että alueliitokset lopettavat sen ja Israelin välisen yhteistyön kokonaan. Se tyrehdyttäisi muun muassa israelilaisten viranomaisten antamat kulkuluvat palestiinalaisille.

Tällöin Israelin tarkastuspiste erottaisi palestiinalaisen maatyöläisen tiluksistaan, estäisi omaista pääsemästä isoäitinsä luo ja ambulanssia viemästä potilasta lähikaupungin sairaalaan.

Alueliitokset johtaisivat ääriliikkeiden vahvistumiseen

Synkimmillään kehityksen päässä nähdään palestiinalaishallinnon halvaantuminen ja kaatuminen. Tämä antaisi tilaa ääriliikkeille, Hamasille ja islamilaiselle Jihadille.

Vaikka varsinaista kansannousua – uutta intifadaa – ei tulisikaan, levottomuus alueella kasvaisi.

Väkivaltaisuuksien ryöpsähtäminen hallitsemattomiksi Länsirannalla ja Gazassa saattaisi pakottaa Israelin armeijan koviin vastatoimiin, kenties Länsirannan ja Gazan valtaamiseen.

Palestiinalaiset muslimit rukoilemassa tummat takit ja kasvosuojaimet päällään.
Palestiinalaiset osallistuivat Jerusalemin vanhassa kaupungissa Al-Fajr-rukoukseen toukokuun lopussa ensimmäistä kertaa yli kahteen kuukauteen.EPA

Väkivalta ei tällöin jäisi välttämättä vain palestiinalaisalueille, vaan laajenisi mahdollisesti Lähi-idän arabimaihin.

Jordanin jokilaakson toisella puolella sijaitseva Jordania on jo varoittanut, että Netanjahun yksipuoliset toimet saattavat sytyttää koko alueen liekkeihin.

Kansainvälisen oikeuden vastainen rikos

Myös lakiasiantuntijat kauhistelevat Israelin pyrkimyksiä. Länsirannalle perustetut siirtokunnat ovat jo sinänsä kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat vastustavat Israelin yksipuolisia aikeita ja EU on väläytellyt vastatoimia. YK:n pääsihteeri António Guterres totesi Israelin pyrintöjen olevan “yksi vakavimmista rikkomuksista kansainvälistä oikeutta kohtaan”.

Toistaiseksi vastustus ei ole Netanjahun liitoshaluja laimentanut.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Länsirannan ja Jordanjoen laakson alueliitosten vieminen lakiin tuo eittämättä mieleen Krimin liittämisen Venäjään.

Jos Netanjahun Israel saa tahtonsa läpi, Venäjä käyttää taatusti tätä esimerkkiä oikeuttaakseen omat toimensa Ukrainassa.

Tavallaan tämä kertoo paljon kansainvälisten suhteiden tilasta ja autoritaaristen johtajien noususta muokkaamaan maailmanjärjestystä. Erityisesti se valaisee YK:n ja muiden monenkeskiseen yhteistyöhön perustuvien kansainvälisten rakennelmien rappeutumista.

Netanjahun takuumiehenä Trump

Pääministeri Netanjahu on luonut toivonsa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin. Trumpin neuvonantajan Jared Kushnerin niin kutsutussa Lähi-idän rauhansuunnitelmassa Israel saisi jopa 30 prosenttia Länsirannasta.

Trump on maailmannäyttämöllä Netanjahun merkittävin tukija. Trump on käytännössä antanut Netanjahulle kaiken, mitä tämä on uskaltanut toivoa. Trump on tunnustanut Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja antanut vapaat kädet Länsirannan suhteen.

Netanjahu pelaa nyt aikaa vastaan, sillä Yhdysvaltain höveli tarjous ei ole välttämättä kauan voimassa. Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat marraskuussa.

Jos Trump häviää, niin tieto on, että demokraattien Joe Biden ei hyväksy Kushnerin rauhansuunnitelmaa. Biden haluaa pitää edelleen kiinni rauhanneuvotteluiden kautta löytyvästä kahden valtion mallista.

Siksi Netanjahu laskelmoi, mitkä siirrot ja missä järjestyksessä toteutettuna ovat hänen tavoitteensa kannalta järkevimmät.

Saadako hallituksessa ja parlamentissa, knessetissä, läpi joku pienempi ja symbolinen alueliitos ja välttää palestiinalaisten sekä maailman täysimittainen tyrmistys. Saada pää auki.

Pääministeri Benjamin Netanjahu katsoo kameraan seisten Israelin lipun edessä.
Benjamin Netanjahu tahtoo jäädä Israelin historiaan pääministerinä, joka ainakin aloitti Jordanjoen alueiden liittämisen Israeliin.Florian Gartener / AOP

Raamatun ja reaalipolitiikan liitto

Netanjahun kohdalla kysymys on erityisesti halusta jättää puumerkki Israelin historiaan.

Hän halajaa tulla muistetuksi pääministerinä, jonka kaudella Länsirannan ja Jordanjoen laakson mytologisten ja raamatullisten alueiden, Juudean ja Samarian, liittäminen Israeliin alkoi.

Netanjahun toimintaa ajaa siis ajatus, että hänen poliittinen perintönsä on Israelin laajeneminen Jordanian rajalle. Hän katsoo sen takaavan parhaiten Israelin turvallisuuden.

Netanjahun turvallisuusajattelulla on myös kotimaista vastustusta. Taannoin yli 200 entistä kenraalia sekä poliisi- ja tiedustelujohtajaa vetosivat, että Israel pidättäytyisi yksipuolisista toimista ja pysyttelisi kahden valtion mallissa.

Sisäpoliitiikan shakkilauta

Netanjahun toinen aikaikkuna on siten sisäpoliittinen.

Maaliskuun vaalien jälkeen Netanjahun oikeistolainen Likud-puolue jakoi hallitusvallan keskusta-oikeistolaisen Sininen ja valkoinen -liittouman kanssa.

Netanjahu johtaa hallitusta aluksi puolitoista vuotta ja Sininen ja valkoinen -liittouman johtaja, puolustusministeri Benny Gantz seuraavat puolitoista vuotta.

Koalitio syntyi koronapandemian paineissa velvollisuudentunnosta ja pakosta.

Sininen ja valkoinen -liittouma on ennättänyt jo pirstaloitua, mutta se suhtautuu Netanjahun alueliitoksiin kielteisesti.

Benny Gantz pitää koronan vastaisia toimia ja talouden tervehdyttämistä nyt hallituksen ensisijaisina asioina, eikä halua alueliitoksista lisäongelmia.

Siksi tilanne on sisäpoliittisesti omituinen.

Hallitus on sisäisesti alueliitoksista erimielinen, mutta jos pääministeri Benjamin Netanjahu haluaa tuoda asian knessetin päätettäväksi, hän saa sen siellä läpi oppositiossa olevien oikeistopuolueiden turvin.

Tel Avivin asukkaat osoittamassa mieltään puiden ja rakennusten edessä. Israelin lippuja heilumassa taustalla ja edessä mielenosoittajien kyltit.
Tel Avivissa osoitettiin viime marraskuussa mieltä Netanjahua vastaan sen jälkeen, kun oikeus päätti nostaa häntä vastaan syytteet korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä.AOP

Netanjahu – yhtä aikaa vahva ja heikko

Tilannetta hämärtää se, että Netanjahulla on meneillään oikeusprosessi, jossa hän on syytteessä muun muassa korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Se heikentää hänen asemaansa ja luo kiirettä toimia Länsirannalla ja Jordanjoen laaksossa.

Mutta Netanjahu on poliittisen pelaamisen mestari. Hän tietää, että Sininen ja valkoinen on hajallaan ja heikentynyt. Mielipidetiedustelujen mukaan Likud saisi selvän vaalivoiton, jos vaalit pidettäisiin nyt.

Niinpä Netanjahulla on lopulta yhtenä varaventtiilinä hallituskriisin luominen ja hallituksen hajottaminen.

Netanjahu on oikeusprosessin vuoksi itse löysässä hirressä, mutta hän voi yhtä lailla roikuttaa köyden jatkeena Benny Gantzin pääministeritoivetta vaikka puolitoista vuotta.

Missä tilanteessa hallitus kannattaisi kaataa ja mikä olisi sen manööverin suhde Länsirannan ja Jordanjoen laakson alueliitoshaluihin?

Harva poliittinen johtaja maailmassa miettii ratkaisuja tällaisten vaihtoehtojen väliltä – Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu miettii.

LUE MYÖS:

Vuosikymmenien konflikti oikeudesta maahan (Yle Uutiset, 30.6.2020)

Toimittajalta: Korona avasi Israelin hallituslukon – sisäiset riidat uhkaavat silti pakkoavioliittoa (Yle Uutiset, 17.5.2020)

Israelin vaalien kolmen kerroksen väkeä – eripuraa riittää, mutta jokaisella äänestäjällä on mielipide Netanjahusta (Yle Uutiset, 17.9.2019)

"Jos tahtoo padota fasismin, täytyy padota nationalismi" (historioitsija Zeev Sternhellin haastattelu, Yle Uutiset, 18.10.2018)