Hyödytöntä, kommentoi Savonlinna Mikkelin kädenojennusta – sote-riita jatkuu Etelä-Savossa

Maakuntaraja Etelä-Savon ja Pohjois-Savon välillä siirtyy, jos sote-kiistaan ei löydy ratkaisua.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Mikkelin keskussairaalan päivystyksen ovet. Ovessa tiedote koronavirukseen liittyen.
Sairaanhoitopiirien kiista on kulminoitunut erikoissairaanhoidon ja sen myötä myös päivystyksen ympärille.Esa Huuhko / Yle

Etelä-Savon sote-erimielisyydet jatkuvat. Sosteri torjuu Essoten kädenojennuksen merkityksettömänä ja jatkaa suuntautumista Pohjois-Savoon.

Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro sanoo, että Essoten esittämä neuvottelutarjous tyrmättiin, koska se ei tuonut pöydälle mitään uutta tai Sosterin kannalta hyödyllistä. Sosteri on Itä-Savon sairaanhoitopiiri, joka nykyään tekee yhteistyötä Essoten eli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa.

Essote tarjosi Sosterille muun muassa tekonivelortopedien työpanosta tekonivelkirurgian ostopalveluiden vähentämiseksi. Peitsaro pitää ehdotusta hämmentävänä, koska ostopalveluita ei ole käytetty.

– Meillä on virkasuhteessa olevat tekonivelkirurgit. Jo silloin, kun tästä työnjaosta keskusteltiin aikaisemmin, omat virkalääkärimme ovat olleet tekemässä näitä leikkauksia.

Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Savonlinnan keskussairaalan edustalla.
Panu Peitsaron mukaan Essote lupailee tarjouksessaan asioita, joita Sosteri ei tarvitse.Esa Huuhko / Yle

Peitsaron mukaan Essoten ehdottama tuki tekonivelkirurgiaan ei tarkoita Sosterille käytännössä mitään, koska nykyisessä keskittämisasetuksessa tekonivelleikkausten kappalemäärä on rajattu vähintään 600 leikkaukseen vuodessa.

– Tällä hetkellä meillä tehdään noin 250 tekoniveltä vuosittain, ja niiden tulevaisuus on lopulta täysin riippuvainen tulevasta keskittämisasetuksesta, Peitsaro toteaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupasi Itä-Savo-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) tammikuussa keskittämisasetusta väljennettävän niin, että tekonivelleikkaukset voivat jatkua Savonlinnassa.

Asetuksen väljentäminen oli myös Essoten esittämän neuvottelutarjouksen taustalla.

“Pohjois-Savo on hedelmällisempi suunta”

Sosteri pyrkii osaksi Pohjois-Savoa eli Kuopion yliopistollisen sairaalan toimintaa sen sijaan, että se tiivistäisi yhteistyötä Essoten kanssa. Sosterin valtuusto päätti viimeksi noin vuosi sitten, että sotea valmistellaan vain Pohjois-Savon suuntaan.

Peitsaron mukaan Savonlinnan seudun asukkaiden näkökulmasta on hedelmällisintä tehdä yhteistyötä Pohjois-Savon kanssa, kun katsotaan 10–20 vuoden päähän tulevaisuuteen.

– Pohjois-Savon väestöpohja on alkuvaiheessa noin 300 000 asukasta, ja tuleva kantokyky on huomattavasti parempi. Myös henkilöstön saatavuuden näkökulmasta on aivan eri asia olla osa yliopistosairaalaa kuin osana maakuntakeskussairaalaa, Peitsaro sanoo.

Hän ei halua pohtia, mitä tapahtuu, jos Kuopion yliopistollisen sairaalan kiinnostus Savonlinnan sairaalaa kohtaan lopahtaa jossakin vaiheessa.

– Yhtä lailla mielenkiinto voi lopahtaa toiseenkin suuntaan. Tulevat sote-maakunnat ja valtuustot päättävät maakuntien palveluista ja palvelurakenteesta 2023 alkaen joka tapauksessa. Se pätee myös Etelä-Savon maakuntaan.

Muutos siirtäisi maakuntarajoja

Essoten kuntayhtymäjohtaja Risto Kortelainen vetoaa koko maakunnan tulevaisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi kesäkuussa, että sote-alueet muodostavat jatkossa myös maakunnat. Etelä-Savon maakunnasta tulisi aiempaa pienempi, jos Itä-Savon alue suuntautuisi jatkossa pohjoiseen.

– Tämä on iso, vakava ja merkittävä kysymys, ja siihen on nyt paneuduttava syvällisesti ja kaikki vaikutukset arvioiden.

Essote kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen Mikkelin keskussairaalan edustalla marraskuussa 2018.
Risto Kortelaisen mukaan neuvottelutarjous lähetettiin, koska Essote halusi aktivoitua kiistan ratkaisemisessa.Esa Huuhko / Yle

Sosterin Panu Peitsaron mukaan sairaanhoitopiirien tehtävänä ei ole pohtia maakunnan tulevaisuutta.

– Maakuntakokonaisuutta joutuvat kunnat miettimään tykönänsä. Olemme sote-kuntayhtymä, ja otamme kantaa tähän sote-näkökulmaan.

Risto Kortelainen ei kommentoi Peitsaron kritiikkiä tekonivelkirurgian ostopalveluista, vaan haluaa pitää keskustelun isommissa linjoissa. Hänen mielestään tekonivelleikkausten järjestelyn kommentointi kuuluu lääkäreille.

Kortelainen vakuuttaa, että suunnitelmissa on yhä sekä Mikkelin että Savonlinnan keskussairaalan säilyttäminen erikoissairaanhoidon toimipisteinä. Tällöin myös molempien sairaaloiden päivystysvalmius säilyisi.

Neuvottelupöytään lähiviikkoina

Essoten ja Sosterin erimielisyydet ovat jatkuneet vuosia. Kortelaisen mielestä välejä hiertävät juuri keskittämisasetuksen mukaiset kirurgisten toimenpiteiden määrät.

– Emme ole voineet lähteä siihen, että koko tekonivelkirurgia olisi siirretty Mikkelin keskussairaalasta Savonlinnan keskussairaalaan, Kortelainen sanoo.

– Eli itse asiassa koko sote on kaikin tavoin hyvin valmisteltu ja täytäntöönpantavissa lukuun ottamatta tätä tekoniveliin liittyvää kysymystä, joka on työnjaollinen kysymys.

Peitsaro toteaa, että Essote ja Sosteri tekevät normaalia yhteistyötä tällä hetkellä.

– Meillä on potilasvaihtoa suuntaan ja toiseen, ja viranhaltiayhteistyö pandemia-aikana on sujunut aivan erinomaisesti. Ei meillä ole eritiysiä ongelmia. Kyse on tulevasta sote-maakunta-asiasta. Siinä meillä on erilainen näkemys.

Savonlinna on kutsunut Kuopion ja Mikkelin sekä Sosterin ja Essoten yhteisiin neuvotteluihin, kertoo Kortelainen. Hän arvioi, että neuvottelut alkavat lähiviikkoina.

– Savonlinna itse laatii esityslistan, mitä asioita käsitellään. Olemme antaneet oman ehdotuksemme Etelä-Savon mahdollisuuksista tulla vastaan. Mielellämme kuulemme myös Sosterin puolelta tulevat esitykset.

Lue lisää:

Essote hieroo sopua: Ehdottaa Sosterille tekonivelyhteistyötä ja tarjoaa tukea päivystystoiminnan pyörittämiseen

Sosteri haluaa osaksi Kuopion yliopistollista sairaalaa