Korona on kiristänyt miljoonien Syyrian pakolaisten elämää – pelätty epidemia ei silti tuonut tuhoa leireihin

UNHCR:n pakolaispäävaltuutettu Filippo Grandi sanoo, että pakolaiset pelkäävät nyt enemmän nälkää kuin virusta.

Syyria
Vapaaehtoisen järjestön "'Violet Organization" - jäsen suojavarusteissa desinfioi telttakylää 9. huhtikuuta Idlibissä.
Pakolaisleiriä desinfioidaan Idlibissä Syyriassa huhtikuussa 2020. Yahya Nemah / EPA

Kun koronavirus levisi keväällä ympäri maailmaa, pelättiin, että täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä se pääsisi leviämään hallitsemattomasti.

Vaikka uhka ei ole vielä väistynyt, ainakin Syyrian miljoonien pakolaisten pahimpana ongelmana on terveysriskin sijasta taloudellinen kurjuus.

Koronavirus on pakottanut yhteiskunnat sulkeutumaan tavalla, joka koettelee pakolaisten elämää pahemmin kuin muiden.

– Syyrialaiset ovat kärsineet valtavasti tilanteesta. Libanonissa, jonka talous on raunioina, pakolaiset pelkäävät nyt enemmän nälkää ja köyhyyttä kuin virusta, sanoo YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaispäävaltuutettu Filippo Grandi Genevessä.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pääsihteeri Filippo Grandi kertoi medialle järjestön vuoden globaalien trendien raportista kesäkuun puolivälissä.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n päävaltuutettu Filippo Grandi.Salvatore Di Nolfi / EPA

Ylen skype-haastattelussa Grandi muistuttaa, että syyrialaisista pakolaisista vain osa asuu leireissä.

Koronan seuraukset pelättyä lievemmät

– Leireissä asuvat ovat toki altistuneet, mutta seuraukset ovat pelättyä lievemmät. Tämä johtuu toimista, joilla koronaviruksen leviämistä on estetty.

Vapaaehtoistyöntekijä suihkutti Syyrian Idlibissä sijaitsevan pakolaisleirin telttoihin ja yleisiin tiloihin desinfiointiainetta maaliskuun loppupuolella varotoimenpiteenä koronavirusta vastaan.
Vapaaehtoistyöntekijä suihkutti Syyrian Idlibissä pakolaisleirin telttoja varotoimenpiteenä koronavirusta vastaan.Yahya Nemah / EPA

Mutta viruksen aiheuttama yhteiskuntien pysähdystila on kärjistänyt syyrialaisten tilannetta muun muassa Turkissa ja Libanonissa.

– UNHCR arvioi, että puolet aiemmin työllistyneistä on menettänyt työnsä, sanoo Grandi. Turkissa elävistä 3,5 miljoonasta syyrialaisesta oli ennen lisäavun tarpeessa vain kuusi prosenttia, mutta nyt jo 45 prosenttia.

Talouskriisi kurjistaa elämää leireissä

Syyrian sisällissodan pakolaisten määrää lasketaan miljoonissa.

Jo kymmenettä vuotta jatkuva sota on ajanut maasta 6,7 miljoonaa ihmistä. Heistä yli viisi miljoonaa elää Syyrian naapurimaissa.

Tämän lisäksi yli kuusi miljoonaa on joutunut siirtymään sodan tieltä omassa maassaan.

Hylätty ruokakauppa Maarat al-Numanissa, Syyrian Idlibissä. Paljon ihmisiä pakeni kaupungista joulukuussa 2019 ilmaiskun takia.
Hylätty ruokakauppa Maarat al-Numanissa, Syyrian Idlibissä, joulukuussa 2019. Ilmaiskujen tieltä pakeni kymmeniä tuhansia ihmisiä. Yahya Nemah / EPA

Koronanakriisin aiheuttama talouskriisi on kärjistänyt myös pakolaisten hätää. Pakolaisperheiden on pakko ottaa lainoja turvatakseen toimeentulonsa. Lukemattomat joutuvat tinkimään ruoasta ja lääkkeistä.

Pakolaisperheet avun tarpeessa

UNHCR:n komissaari painottaa Ylen haastattelussa taloudellisen avun merkitystä.

– Yhteiskuntien sulkujen avautumista odottaessa perheet tarvitsevat suoraa tukea. Syyrialaisten kohdalla tämä tarkoittaa yleensä apua käteisen rahan muodossa.

Grandi sanoo, että avun toimittaminen perille viljasäkkeinä, huopina ja jerrykannuina on kallista. Suora taloudellinen tuki antaa saajalle mahdollisuuden tietyissä rajoissa päättää siitä, kuinka käyttää apu. Samalla paikallisten yhteisöjen talous saa tukea.

Syyrialaiset jonottavat rahanvaihtopisteeseen Idlibissä 15. kesäkuuta.
Syyrialaiset jonottavat rahanvaihtopisteeseen Idlibissä 15. kesäkuuta.Aaref Watad / AFP

– UNHCR:lla on erittäin tarkka järjestelmä, jolla estetään väärinkäytökset. Avun tarvitsijat rekisteröidään biometrisesti, jolloin kukaan ei pääse nostamaan tukea kahdesti, vakuuttaa Grandi ja sanoo, että että pienikin tuki auttaa kokonaisia perheitä.

Grandi korostaa, että tällainen apu on lyhyellä tähtäimellä tehokasta.

"Isoihin tekijöihin vauhtia"

Auttamisen isoa kuvaa käsiteltiin tällä viikolla päättyneessä Syyrian auttajien konferenssissa, jota EU ja YK isännöivät. Virtuaaliseen tapaamiseen osallistui 80 maata ja organisaatiota, joukossa Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Islamilainen kehitysrahasto.

Myyjät kauppasivat perinteisiä jälkiruokia muslimien Ramadanin aikaan Idlibissä, Syyriassa, toukokuun alussa 2020.
Perinteisten paastoruokien myyntiä ramadanin aikaan Idlibissä Syyriassa toukokuussa 2020. Yahya Nemah / EPA

– Ne ovat instituutioita, jotka voivat todella vaikuttaa asioihin, antaa Grandi tunnustusta.

Mutta UNHCR:n näkökulmastasta tarvittaisiin kuitenkin lisää nopeutta:

– Pitäisi vauhdittaa toimintaa, jos todella halutaan vaikuttaa koronakriisin luomaan tilanteeseen.

Syyrian naapurimaat avainasemassa

Vaikeutta lisää se, että koronaviruksen aiheuttama poikkeustila vaikuttaa pakolaisten ohella myös heitä majoittaviin maihin. Samaan aikaan ovat vaikeuksissa niin kotimaansa jättäneet kuin heidän uudet isäntämaansakin.

YK:n pakolaiskomissaari pitää tärkeänä, että Syyrian naapurit antaisivat pakolaisille sijan myös tulevaisuudessa:

– Vaikka esimerkiksi Libanonissa oli jännitteitä jo ennen epidemiaa, on pakolaisia kaikkiaan kohdeltu naapurimaissa vieraanvaraisesti. Heitä vastaanottavien maiden onkin saatava takeet tuen jatkumisesta, sanoo Filippo Grandi.

Turkkilaisten ja venäläisten yhteiset sotajoukot partioivat ajamalla armeijan ajoneuvoilla Idlibin luoteisosassa Syyriassa 28.5.2020.
Turkkilaiset ja venäläiset joukot partioivat Idlibissä Syyrian luoteisosassa toukokuussa 2020.AOP

Korona vahvistaa ennakkoluuloja

Korona-aika on kuitenkin vahvistanut pakolaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Saksalaisen Deutshe Welle -kanavan mukaan heidän pelätään levittävän sairautta:

– Monet libanonilaiset olettavat, että syyrialaisilla on todennäköisemmin koronavirus, kun he joutuvat elämään leirin ahtaissa oloissa, joissa hygieniasta ei voi huolehtia, sanoo Mohamed Taleb Deutsche Wellen haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). Hän toimii pakolaisia auttavan Basmeh & Zeitooneh -järjestössä.

Libanonin johto ei ole pyrkinyt hälventämään pakolaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Maan presidentti Michel Aoun kuvasi Deutsche Wellen mukaan, että nykyisellä kriisillä on kolmet kasvot: korona, talouskriisi – ja pakolaisten läsnäolo Libanonissa.

Lue lisää:

Syyrian Idlib pelkää koronan leviävän miljoonan pakolaisen maakuntaan – "Se olisi katastrofi", arvioi syyrialaislääkäri Ylelle

"Kuolemmeko kaikki tänne?" – Nämä kuvat kertovat pakolaisten ahdingosta Syyrian Idlibissä

Toimittajalta: EU:lla ei ole vaihtoehtoja, Turkkia ei voi velvoittaa huolehtimaan yli neljästä miljoonasta pakolaisesta puoli-ilmaiseksi