Tämän takia sähkökatkot kiusaavat herkimmin tiettyjä alueita – mikkeliläinen vihannesviljelijä on jo oppinut elämään sähkökatkojen kanssa

Sähkökatkoja on eniten metsäisillä ja harvaan asutuilla alueilla.

sähkökatkot
Päivö-myrsky katkaisi sähköt Juha Rautiaisen vihannestilalta
Päivö-myrsky katkaisi sähköt Juha Rautiaisen vihannestilalta

Juha Rautiainen nosti salaattia mikkeliläisellä vihannestilallaan tiistaina, kun Päivö-myrsky vyöryi lännestä päälle. Myräkkä katkaisi tilan sähköt 18 tunniksi juuri kiivaimman sesongin alla. Sähköt saatiin toimimaan jälleen keskiviikkona iltapäivästä.

– Tämä on pisin sähkökatko, jonka minä muistan, Rautiainen sanoo.

Hän laskee sähkökatkon iskevän vihannestilalle kolme-neljä kertaa vuodessa ja suhtautuu niihin leppoisasti.

– Eivät ne hirveän yleisiä ole. Näiden kanssa on opittu elämään, ei se maailma siihen pysähdy.

Etelä-Savo on joutunut usein pulaan kovissa myrskyissä sähkökatkojen suhteen. Myös Päivö-myrskyn jäljiltä pahimmillaan 25 000 taloutta oli maakunnassa ilman sähköjä.

Sähkökatkoille herkimpiä ovat paikat, joissa johdot kulkevat metsäisessä ympäristössä, kertoo Energiaviraston Verkot-ryhmän yli-insinööri Joel Seppälä.

Sähkökatkoille herkkiä alueita löytyy ympäri Suomea. Seppälä sanoo Itä-Suomen olevan myrskyaltis, mutta myös Länsi- ja Etelä-Suomesta löytyy runsasmetsäisiä alueita.

Paljon sähköverkkoa asukasta kohti

Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen sanoo Etelä-Savon sähkökatkoherkkyyden johtuvan hyvästä metsän kasvusta: puut kasvavat nopeasti ja metsiä on paljon.

– Täällä on myös järvialueita, joissa tuuli puhaltaa voimakkaasti. Esimerkiksi rantapuustot ovat vaarassa. Eilenkin järven selkien rannoilla puita kaatui.

Etelä-Savo on harvaan asuttua aluetta ja sähköverkkoa on paljon asiakasta kohti. Kaiken kaikkiaan sähköverkkoa on alueella 27 000 kilometriä.

– Meillä on sähköverkkoa 260 metriä per asiakas, kun vertailun vuoksi kaupungeissa sitä on vain parikymmentä metriä per asiakas, Pajunen sanoo.

Maatila Etelä-Savossa, kesäkuun aikaan
Juha Rautiaisen vihannestila selvisi myrskystä ilman suuria tuhoja.Petri Vironen/Yle

Hirvenlihat pakkasessa jännittivät eniten

Juha Rautiaisen vihannestila selvisi sähkökatkosta ilman suuria tuhoja. Salaatintaimet odottivat istutusta peltoon kylmiössä, mutta niitä sähkökatko ei häirinnyt.

Rautiaisella ei ole tilallaan isoja kylmävarastoja, vaan hän vie myyntiin lähtevät tavarat nopeasti välivarastoon.

– Eniten jännitti pakastin on täynnä hirvenlihaa, että meneekö ne pilalle, siinä olisi tullut merkittävät taloudelliset tappiot. Selvittiin siitäkin. Kovia ovat vielä, ei muuta kuin mahaa kohti.

Viljelijä ei ole hommannut tilalleen aggregaattia, koska tilan työt hoituvat hyvin ilmankin ja kahvi keittyy tarvittaessa puuhellalla ilman sähköä.

Korvausta saa enimmillään 2 000 euroa

Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen arvioi, että eilisen Päivö-myrskyn jäljiltä 4000–5000 asiakasta saa korvauksia. Vakiokorvaukset maksetaan automaattisesti, ja ne tulevat seuraavassa sähkölaskussa.

– Jos sähkölasku tulee ensi viikolla, niin me tuskin olemme ehtineet tarkastaa kaikkia korvauksen saajia siihen mennessä. Korvaus menee siinä tapauksessa seuraavalle laskulle, Pajunen sanoo.

Jos sähköt ovat poikki vähintään 12 tuntia, on kuluttajalla oikeus lakisääteiseen vakiokorvaukseen (siirryt toiseen palveluun). Korvaus on sitä suurempi, mitä pidempi sähkökatko on, enimmillään 2000 euroa.

Sähkönsiirtoyhtiöiden on pitänyt maksaa korvauksia pitkistä sähkökatkoista vuodesta 2013, jolloin sähkömarkkinalaki uudistui.

puu kaatui
Etelä-Savon pelastuslaitokselle kertyi tehtäviä noin 200 keskiviikon vastaisen yön aikana. Pääosa tehtävistä liittyi myrskyn kaatamiin puihin. Petri Vironen

Säävarma maakaapeloitu sähköverkko maksaa

Suomessa on 77 verkkoyhtiötä, joilla kaikilla on täytettävänään toimitusvarmuusvelvoitteet.

Maakaapelointi on yksi tapa lisätä sähkön toimitusvarmuutta, mutta se maksaa. Maakaapeloitu sähköverkko on säävarma: sitä eivät tuulet eivätkä ukkoset vaurioita.

Joel Seppälän mukaan tavoitteena on, että vuonna 2028 kaikkien Suomen sähkönkäyttöpaikkojen olisi oltava säävarman verkon piirissä. Osa yhtiöistä on saanut lisäaikaa.

Järvi-Suomen Energia on saanut lisäaikaa vuoden 2036 loppuun.

Tämän vuoden alkuun asetettiin välitavoite, jonka mukaan 50 prosenttia sähkönkäyttöpaikoista pitäisi saada toimitusvarmuuden piiriin.

– Alustavien tietojen mukaan siihen on päästy, Seppälä sanoo.

Maakaapeloinnin kalleus näkyy sähkönsiirtohinnoissa

Arto Pajunen kertoo, että Etelä-Savossa rakennetaan uutta verkkoa tuhat kilometriä vuodessa. Siitä suurin osa on maakaapelia.

Pajusen mukaan tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä maakaapeloinnin osalta Etelä-Savossa oltaisiin jo lähellä viittäkymmentä prosenttia koko verkon suhteen. Tällä hetkellä maakaapeloinnin osuus vaihtelee 15 prosentista yli 20 prosenttiin.

– Kaikkea emme ole kaapeloimassa maahan, koska kustannus nousee aika isoksi. Kun on harva asutus, niin se vaikuttaisi liikaa sähkölaskuun. Maakaapeloinnin korkeat kustannukset ovat perimmäinen syy sähkönsiirtohintojen kalleudelle, Pajunen sanoo.

Sähkölinjojen kaivaminen maan alle on sähkönsiirtoyhtiöille kallista, mutta se voi kasvattaa voittoja.

Maanviljelijä Juha Rautiainen istuu kotipihansa portilla
Juha Rautiainen on nähnyt vastaavan myrskyn vain telkkarissa.Petri Vironen/Yle

Vesisade tuli vihannestilalla tarpeeseen

Pahimmat puhurit puskivat mikkeliläisen vihannestilan päälle vasta illalla, kun Juha Rautiainen oli päässyt pois pellolta.

– En ole nähnyt tässä meillä vastaavaa, telkkarista ehkä joskus jossakin muualla, mutta ei meillä päin. Välillä näytti pahallekin, mutta yllättävän vähillä vaurioilla on selvitty. Toistaiseksi en ole huomannut, että mitään olisi mennyt rikki.

Illalla Rautiainen suuntasi rantasaunalleen kahden ja puolen kilometrin päähän. Siellä odotti hurjempi meininki. Vesisade puski ikkunan raoista sisään saunaan ja narulle kuivumaan jätetyt pyyhkeet olivat pitkin pihaa.

– Sen verran kävi järveltä puhuri, että sai ihan tosissaan tarrata ovenkahvaan kiinni saadakseen oven auki.

Vesisade tuli vihannestilalla tarpeeseen pitkän kuuman ja kuivan jakson jälkeen. Omasta vesimittaristaan Rautiainen katsoo, että keskiviikkoiltapäivään mennessä sadetta oli kertynyt 62 millimetriä.

Rautainen osaa kertoa tarkkaan, millainen on vihannesviljelijän toivekeli heinäkuuksi.

– Noin 20 astetta lämmintä ja kerran viikossa 40–50 millimetriä vettä. Yöaikaan kun sataisi, niin ei häiritsisi päivän töitä.

Lue myös:

Päivö-myrsky pyyhkäisi Etelä-Savon yli – pääosa pelastuslaitoksen tehtävistä liittyi kaatuneisiin puihin

Säävarman sähköverkon rakentaminen on aikataulussa Suomessa – jatkossa vaikeusaste kasvaa