Eläkeläispariskunta rakensi mökilleen Ilomantsiin 30 metriä pitkän ötökkäaidan – tunnetun hyönteistutkijan suu loksahti auki 

Ötököiden rivitalosta tuskin tulee Suomessa haastajaa ötökkähotellille, mutta Keski-Euroopassa risuaidalla voi olla suojelullinen merkitys.

hyönteiset
Eila ja Pentti Hiltunen nojaavat 30 metriä pitkään ötökkäaitaan.
Eila (vas.) ja Pentti Hiltusen mökkipihasta Höykönlahdessa raivattiin metsää ennen juhannusta. Pariskunta rakensi hakkuujätteistä ötökkäaidan. - Tähän saa vaikka lintu pesiä, tuumasi Eila Hiltunen. Siru Päivinen / Yle

Eila ja Pentti Hiltusen tontin jakaa 30-metrinen risuaita. Eläkeläisten isolta pihalta raivattiin metsää. Pariskunta rakensi perkeistä ötökkäaidan. Uurastus vei viikon.

Mallia “ötököiden rivitaloon” ilomantsilaiset hakivat Tanskan maajusseilta, televisiosarjasta.

Hieman alle metrin levyistä hyönteisaitaa tukevat jykevät kestopuiset tolpat.

Hiltuset toivovat, että hyönteisten rivitalo tarjoaa suojaa luonnon pieneläjille.

– Linnut, ötökät ja perhosen toukat voivat muuttaa sinne asumaan. Kunhan minun ei tarvitse, tuumaa Eila Hiltunen ja naurahtaa.

Hiltuset eivät ole vastaavaa nähneet kenelläkään muulla. Pienestä ohkaisesta oksasta, risuista ja hakkuujätteistä rakennettu suoja saattaa olla Suomen ainoa, ainakin yksi harvoista.

"Ei kannata riehaantua"

Muun muassa Ylen Luontoilta -ohjelmasta tunnettu hyönteistutkija Jaakko Kullberg hämmästyi kuullessaan hyönteisten rivitalosta ja nähtyään kuvan.

– En ole kuullut hyönteisaidasta ollenkaan mitään. Mihin tarkoitukseen tämä on? Kyllä hyönteisiä tuollaisissakin on, mutta metsästä löytyy vastaavia tuotteita. Suomen metsien hakkuujälki on vastaavanlainen.

Hyönteistutkijan mukaan osa lajeista syö hyönteisaitamateriaalia. Hyönteiset voivat viihtyä aidassa päivisin ja talvisin hieman lajista riippuen.

– En näkisi hyönteisaitaa ensisijaisena vaihtoehtona, josta kannattaisi riehaantua.
Mutta en pidä sitä hyödyttömänäkään. Merkitys riippuu siitä, mitä hyönteisiä sinne tulee ja onko suojelullista merkitystä.

Kullberg tuumii, että hyönteisaidan merkitys voi korostua maissa, joissa tapa raivata metsää on erilainen kuin Suomessa. Keski-Euroopassa metsät siistitään tehokkaasti hakkuun jälkeen.

– Esimerkiksi Tanskassa metsä on erilaista kuin Suomessa. Metsässä ei ole minkäänlaista aluskasvillisuutta, jolloin rakennettujen risuaitojen merkitys voi korostua.

Eila Hiltunen on istuttanut raivatulle mökkipihamalle persianruusuja.
Eila Hiltusessa on viherpeukalon vikaa. Hän istutti silmän iloksi persianruusuja. Siru Päivinen / Yle

Hyönteishotellien rakentaminen on nyt suosittua. Pölyttäjien pula on innostanut monet talkoisiin pelastamaan pörriäisiä.

– Hyönteishotellin idea ovat kolot, joilla houkutellaan kolopesijöitä. Esimerkiksi osa mesipistiäisistä tekee pesänsä porausjälkiin. Hakkuuaukeilla saattaa lämpiminä päivinä nähdä kovakuoriaisten ja sahapistiäisten reikiä, joissa on vauhti päällä.

Kuuntele Eila Hiltusen haastattelusta, kuinka hyönteisaita syntyi.

Keskustele aiheesta 5.7. klo 23:een saakka!

Lue lisää:

Hyönteishotelli on kevään tonttuovi – nämä neljä keinopesää odottavat pörriäisiä pihoilla eri puolilla maata

Ryhdy hotellinpitäjäksi! Näin rakennat hyönteishotellin kotipihaan