Tilaa muutama neliömetri kymmenelle ihmiselle ja matka-aika kuusi viikkoa – suomalaisen purjeveneen kotimatkasta tuli tänä vuonna harvinaisen rankka

Purjevene SY Vahine palautetaan Suomeen historiallisella purjehduksella, ettei alus joutuisi hurrikaanin tuhoamaksi.

purjehdus
Aallot pärskähtää purjeveneen kylkeen.
Purjevene SY Vahine on parhaimmillaan vähän kovemmassa merikelissä. SY Vahinen miehistö

Purjevene SY Vahine pitää saada Karibialta Suomeen ennen kuin hurrikaanikausi alkaa.

Suomen Purjelaivasäätiön omistaman alus purjehditaan Eurooppaan joka vuosi, mutta tänä vuonna koronavirus löi kapuloita rattaisiin, eikä matkaan päästy aikaisempien vuosien aikataululla. Maittain vaihtelevien koronasäädösten takia kotiuttaminen tehdään nyt ensimmäistä kertaa yhtäjaksoisena purjehduksena.

Perämies Antti Keränen istuu huoltorakennuksessa Karibialla St. Martinin saaren satamassa, sillä se on ainoa paikka, jossa nettiyhteys riittää etähaastattelun tekemiseen. Haastattelua tehtäessä historiallinen purjehdus on vielä edessä, ja mies alkaa olla jo malttamaton.

– Tässä on tehty nyt huoltotöitä pari intensiivistä päivää, mutta nyt alkaa riittää tämä laiturissa oleminen. Minusta voitaisiin lähteä vaikka vielä tänään.

Edessä on kuusiviikkoinen yhtämittainen purjehdus Karibialta Turkuun. Yhteensä 5 000 meripeninkulmaa, eli noin vajaa 10 000 kilometriä. Kyseessä on Suomen Purjelaivasäätiön historian pisin yksittäinen purjehdus. Yleensä Atlantin ylitys jaetaan kahdelle tai jopa kolmelle eri miehistölle.

Antti Keränen seisoo purjeveneessä.
Perämies Antti Keränen odottaa leppoisia öitä keskellä Atlanttia. SY Vahinen miehistö

Keränen on kokenut merenkävijä, mutta Atlanttia hän ei ole vielä koskaan ylittänyt. Ennen purjehdusta päässä pyörivät kymmenet ja sadat käytännön asiat.

– Päässä on sellainen huolehdittavien asioiden myrskytuuli. Lähtien siitä, että muistaa laittaa hammasharjan vessassa sellaiseen paikkaan, ettei se ole vessanpytyssä, kun lähdetään liikkeelle.

Hurrikaani voisi tuhota aluksen

SY Vahine on Suomen Purjelaivasäätiön alus, joka seilaa vuodet Karibialla, mutta kesällä se tuodaan Eurooppaan turvaan. Karibian hurrikaanikausi voi nimittäin olla hyvin tuhoisa.

– Muutama vuosi sitten tästä satamasta pyyhkäisi yli sellainen hurrikaani, että kaikki laivat upposi laituriin. Jos alus jäisi tänne, otettaisiin riski, että se tuhoutuisi, Antti Keränen sanoo.

Miehistö seisoo laivan kannella auringonlaskun aikaan.
Purjehtimisen lomassa voi vaikka käydä iltauinnilla valtameressä auringon laskiessa. SY Vahinen miehistö

Koronakriisin takia SY Vahinen kotimatkaa ei voitu suunnitella aiemmin, vaan matkaan lähdettiin kolmen viikon varoitusajalla, mikä on tällaiselle reissulle hyvin vähän, kertooSuomen Purjelaivasäätiön toimitusjohtaja Stefan Abrahamsson sähköpostitse.

– Aiemmin lähtö olisi tarkoittanut kohonnutta koronariskiä. Hurrikaanikausi taas ei ole vielä täysissä voimissaan, joten meillä on hyvät mahdollisuudet selvitä matkaan säiden puolesta, sanoo Abrahamsson.

Kolmessa viikossa etsittiin miehistö, tehtiin matkajärjestelyt, varustettiin ja huollettiin itse alus, seurattiin säätietoja ja suunniteltiin reittiä. Matkaan päästiin 30. kesäkuuta. Viisi päivää sen jälkeen, kun miehistö oli lähtenyt Turusta kohti Karibiaa.

Koronakriisin mahdollisen toisen aallon takia nyt ei oteta riskejä, että matka jäisi kesken.

– Varustaudumme niin, että voimme tarvittaessa purjehtia suoraan Suomeen, pysähtymättä missään matkan varrella, Abrahamsson sanoo.

"Elintila on hyvin rajallinen"

Kuusiviikkoinen purjehdus ilman pysähdyksiä tuo paljon erilaisia haasteita reissuun. Pelkästään ruokaa jouduttiin varastoimaan alukseen kahden pakettiautollisen verran.

Miehistö on myös tiiviisti toistensa seurassa koko reissun. Yhteishengellä on suuri merkitys, kun aamukahviakaan ei voi hakea pelkäämättä, että herättää samassa tilassa nukkuvan reissukaverin.

– Ei me toisiamme pakoon päästä. Jos tuhisen nukkuessani, naapuri toisessa huoneessa varmasti kuulee sen. Elintila on hyvin rajallinen. Jos on kovin oman tilan kaipuinen ihminen, niin ei tähän pysty tottumaan, Keränen sanoo.

SY Vahinen miehistö
SY Vahinen tuo kotiin naisvoittoinen 10 hengen miehistö.SY Vahinen miehistö

Perämiehenä Keräsen moninaisiin tehtäviin kuuluu pitää kapteenin kanssa hyvää mieltä yllä. Keränen epäilee, että kahden-kolmen viikon purjehduksen jälkeen alkaa miehistössä näkyä tympääntymisen merkkejä.

– Siinä on minun ja kipparin hommana keksiä kivaa tekemistä ja ryhmäyttää porukkaa, ettei jengi kypsy. Muttameillä on tosi hyvä porukka, joilla kaikilla on pitkä kokemus purjehtimisesta, Keränen sanoo.

Keränen on luottavaisin mielin siitä, että matka taittuu hyvin ja luvassa on vielä monia purjehduksia, niin SY Vahinelle kuin Keräselle itselleenkin. Millä eväillä matkasta sitten tullaan selviämään?

– Ei tässä ole mitään selviämistä. Kun rutiini lähtee päälle, teet ne hommat, jotka sinulle kuuluvat ja katsot, että homma toimii, Keränen sanoo rauhallisena.

Paula Ahonen istuu laivan kannella hedelmien vieressä.
Paula Ahola rupesi leikkisäksi pestessään Karibialla laivaan lastattuja hedelmiä ja vihanneksia. SY Vahinen miehistö

Historiallinen purjehdus pääsi matkaan St. Martinin saarelta kesäkuun viimeisenä päivänä. Viikonloppuna ylitettiin Kravun kääntöpiiri ja matka on sujunut tähän mennessä hyvin. Vielä on edessä noin viisi viikkoa merenkäyntiä.

Antti Keränen oli Radio Suomen sunnuntaivieraana 5. heinäkuuta. Voit kuunnella koko radiohaastattelun alla.

Miten sinä selviäisit kuuden viikon Atlantin ylityksestä? Miten sinä tsemppaisit porukkaa jaksamaan rankalla reissulla? Keskustele aiheesta 7.7. klo 23 saakka.

Korjattu 7.7. klo 9.25: SY Vahine on valmistunut vuonna 1973, eikä 1979, kuten faktalaatikossa aiemmin luki.