Kiinnostus kokeilla maaseutuasumista kasvussa – helsinkiläispari tarttui Pöytyän kunnan tarjoukseen kesäkodista 200 eurolla

Nuorten halu asua maalla yllätti tutkijat. Tuoreen Maaseutubarometrin mukaan monipaikkainen asuminen yleistyy.

maaseutu
Helsinkiläiset Marika Hakkarainen Juha Pihlajamäki tutustuvat kesäkotiinsa Pöytällä.
Helsinkiläiset Marika Hakkarainen ja Juha Pihlajamäki tutustuivat kesäkotiinsa Pöytällä.Lassi Lähteenmäki / Yle

– Ei tässä niin kaupunkilaisia olla, ettei nyt tiedettäisi, mitä on asua maalla, tuumaa helsinkiläinen Juha Pihlajamäki noutaessaan kesäkotinsa avainta kunnanvirastosta Pöytyän Riihikoskella.

Seutu on kuitenkin entuudestaan tuntematonta hänelle ja Marika Hakkaraiselle, mutta tulee tutuksi heinäkuun aikana.

He tarttuivat Pöytyän tarjoamaan tilaisuuteen kokeilla maaseutuasumista. Kalustettu asunto kerros- tai rivitalosta irtosi 200 eurolla kuukaudeksi.

Helsinkiläiset Marika Hakkarainen ja Juha Pihlajamäki hakivat kesäkotinsa avaimen Riihikoskelta Pöytyällä.
Marika Hakkarainen ja Juha Pihlajamäki hakivat kesäkotinsa avaimen kunnanvirastosta Pöytyän Riihikoskelta.Lassi Lähteenmäki / Yle

Varsinaissuomalaisen pikkukunnan Kesäkoti-kampanja ylitti odotukset roimasti: kymmenessä päivässä hakemuksia kertyi 136 kappaletta. Kaikkiaan maaseutuasumisen koejaksoon pyrki 254 henkilöä.

Hakkarainen ja Pihlajamäki odottavat erityisesti luonnossa liikkumista koiran kanssa. Kivenheiton päässä sijaitseekin Kurjenrahkan kansallispuisto.

Lomaohjelmassa on myös tutustumiskäyntejä paikallisiin yrityksiin. Niillä kunta toivoo yhyttävänsä työnantajia ja tekijöitä saaden mahdollisesti uusia asukkaitakin.

Helsinkiläiset Marika Hakkarainen ja Juha Pihlajamäki katsastavat kesäkotinsa jääkaappia.
Marika Hakkaraista ja Juha Pihlajamäkeä tervehti vain valo kesäkodin jääkaapissa.Lassi Lähteenmäki / Yle

– Ainakin marjatilalle ja jätskipaikkaan ollaan menossa tutustumaan, sanoo taloussihteerinä nyt työskentelevä Marika Hakkarainen.

It-alalla työskentelevälle Juha Pihlajamäelle etätyö on ollut arkea jo vuosikausia, joten se ei olisi este muuttaa maalle pysyvästikin.

– Olemme vähän katselleet, että jos muuttaisi Helsingin ulkopuolelle. Sillä lailla sopivan matkan päähän, sanoo Pihlajamäki.

– Mielellään jonkun eläväisen kylän lähelle, ei ihan haluta syrjäytyä, toteaa Marika Hakkarainen vaatimuksista.

Pääkaupunkiseudun kalleus painaa parin vaakakupissa, jos vaihtoehtona on halvempi ja rauhallisempi paikka asua.

– Ehkä leppoistaa elämää, perustelee Marika Hakkarainen ykskantaan syitä muuttomietteille.

Osa-aikainen asuminen maaseudulla kiinnostaa

Tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta pitää Pöytyän kampanjaa tuoreena ja reippaana avauksena.

Se vastaa nousevaan kysyntään, jossa maaseutuasumista pääsee kokeilemaan laittamatta likoon suuria summia tai joutumatta tekemään suuria päätöksiä. Vihinen mainitsee pieneksi ilmiöksi nousseet citymaalaiset, joiden elämä jakaantuu kaupungin ja maaseudun kesken.

Pöytyän elivoimajohtaja Jussi Heinonen ja kunnanjohtaja Anu Helin.
Pöytyän elivoimajohtaja Jussi Heinonen ja kunnanjohtaja Anu Helin kertovat Kesäkoti-kampanjan syntyneen pikavauhtia koronakevään aikana.Lassi Lähteenmäki / Yle

Juhannuksen alla julkaistun Maaseutubarometri 2020 -tutkimuksen mukaan monipaikkainen asuminen yleistyy tuoden maaseudun yhä useamman suomalaisen elämään.

– Osa-aikainen asuminen maaseudulla kiinnostaa, mutta siihen ei välttämättä ole mahdollisuuksia hypätä kerralla niin, että ostetaan talo tai mökki, toteaa Hilkka Vihinen.

Vaikka tyhjiä tiloja maaseudulla riittää, on vuokra-asuntojen löytäminen Vihisen mukaan kiven alla. Perikunnat käyttävät niitä satunnaisesti tai eivät pääse ratkaisuun, mitä tehdä niille. Joustavalle, määräaikaiselle vuokraukselle olisi kysyntää.

Hilkka Vihistä mietityttää, ottaako Pöytyä strategiassaan huomioon monipaikkaiset asujat, vai tavoitellaanko ainoastaan yleiseen tapaan uusia vakiasukkaita hyviksi veronmaksajiksi.

– Aika harva kunta on ottanut strategiaansa kakkosasumista, lähinnä isot kesämökkikunnat Saimaan alueella ja Pirkanmaan järvialueella. Pöytyälläkin kannattaa miettiä kakkosasujia, lähettää Vihinen terveisensä.

Kaksois- tai monikuntalaisuudesta on väännetty vuosikausia päättäjien kesken.

Kyrön Saha Pöytyälllä.
Pöytyän uudet kesäasukkaat tutustuvat myös alueen yrityselämään. Kyrön Saha on kunnan suurimpia yrityksiä.Lassi Lähteenmäki / Yle

Kaupunkilaisista neljännes viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Maaseudulla asuvista puolestaan 11 prosenttia viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa.

Luonnonvarakeskus tuotti Maaseutubarometri 2020 -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan neuvoston tilauksesta. Sen toteutti Taloustutkimus Oy.

Nuorten kiinnostus maalla-asumiseen yllätti tutkijat

Maaseutuun liitetään monia myönteisiä mielikuvia.

Vapaus, luonto, rauha, hyvinvointi, ympäristöystävällisyys, mainitsee tutkimusprofessori Hilkka Vihinen päällimmäisiä.

Vaikka Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia.

Kyrön keskiviikkotori Pöytyällä.
Helteet häipyivät heinäkuun myötä, ja Kyrön keskiviikkotorilla värjöteltiin sateessa.Lassi Lähteenmäki / Yle

Urbaaneimmiksi itsensä kokevat nuoret. Tutkimusprofessori Hilkka Vihinen kuitenkin kummeksuu julkisuudessa ollutta mielikuvaa nuorista, joita mökkeily ei kiinnostaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös 15–29-vuotiaiden ajatuksia, jotta saataisiin perspektiiviä 2030-luvulle. Tulokset eivät tue mielikuvaa mökkeilyn hiipumisesta.

– Meitä yllätti, että isojen kaupunkien keskustoissa tai lähistölllä asuvista nuorista 36 prosenttia haluaisi asua maaseudulla. Se on yllättävän iso luku, sanoo Vihinen.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin Saaristoasiain neuvottelukunnan (siirryt toiseen palveluun) sekä Omakotiliiton (siirryt toiseen palveluun) selvityksissä.

Maaseutubarometrin luvuista koottiin erikseen Saaristoasian neuvottelukunnan tutkimuksen kanssa verrannolliset luvut ikäryhmässä 25–44 vuotta.

– Heistä 37 prosenttia uskoo omistavansa vapaa-ajan asunnon maaseudulla kymmenen vuoden kuluttua. Näyttäisi, että minkäänlaista hiipumista nuoren ikäryhmän halukkuudelle asua vapaa-ajan asunnolla ei ole olemassa, toteaa Hilkka Vihinen.

Etätyön esteenä tukkoiset tietoverkot

Maaseutu on barometrin mukaan hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.

– Enemmän ihmisiä haluaisi asua maaseudulla kuin asuu, jos tilanteet antaisivat myöten, sanoo tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.

Toimeentulon järjestyminen on luonnollisesti yleisimmin jarruna.

Erikseen Vihinen mainitsee koulutettujen naisten vaikeudet löytää työtä maalta. Huolena on myös arjen pyörittäminen; löytyykö päivähoitopaikkoja, säilyykö kyläkoulu.

Tiedot kerättiin kevättalvella juuri ennen koronaepidemian alkua Suomessa. Sen jälkeen etätyöstä on tullut arkea suurelle osalle suomalaisista, ja kunnat voivat hyödyntää tätä kampanjoissaan.

– Varmasti ihmiset ovat nyt jonkin aikaa hyvin avoimia asialle. Kiinnostus osa-aikaiseen asumiseen kaupungin ja maaseudun välillä kävi vahvasti ilmi jo ennen koronaa, toteaa Hilkka Vihinen.

Kiinteän laajakaistan puute voi kuitenkin olla este etätyöhaaveille. Vihisen mukaan meillä on liikaa luotettu markkinoiden hoitavan asian.

– Pullonkaulana on suuressa osassa maaseutua huonot yhteydet. Valokuidun kattavuus Suomessa on erittäin heikko, olemme jääneet siinä eurooppalaisittain aivan jälkijunaan.

Suurta muutosta vakinaisessa asumisessa ei tuoreesta Maaseutubarometrista ole tutkimusprofessori Hilkka Vihisen mukaan luettavissa. Edeltävät tutkimukset on tehty vuosina 2009, 2011 ja 2013.

– Halua muuttaa on hieman enemmän, mutta ei kovin dramaattista muutosta. Noin 15 prosenttia vastaajista pohtii muuttamista maalta kaupunkiin tai toisin päin.

Kaupunkilainen, kiinnostaisiko sinua kokeilla maaseutuasumista? Entä miten työt sujuvat luonnon helmassa? Osallistu keskusteluun Yle-tunnuksella perjantaihin kello 23:een saakka.

Aiheesta muualla:

Maaseutubarometri maaseutupolitiikan neuvoston sivuilla (siirryt toiseen palveluun)