Miltä näyttävät satoja vuosia vanhat hylyt meren pohjassa? Katso video sukelluksesta syvyyksiin Porkkalanniemen edustalla

Porkkalan hylkypuistossa meneillään olevalla tutkimusleirillä myös vapaaehtoiset pääsevät tutkimaan hylkyjä.

hylyt
Satoja vuosia vanhojen hylkyjen salat paljastuvat Porkkalan hylkypuistossa – katsoa saa mutta, ei koskea
Satoja vuosia vanhojen hylkyjen salat paljastuvat Porkkalan hylkypuistossa – katsoa saa mutta, ei koskea

Kirkkonummen Porkkalan hylkypuistossa tutkitaan parhaillaan satoja vuosia vanhoja laivojen hylkyjä: puistossa on meneillään Suomen meriarkeologian seuran ja Helsingin yliopiston tutkimusleiri, jossa vapaaehtoiset pääsevät tutkimaan hylkyjä.

  • Hylyistä ja leiristä lähetyksessä olivat kertomassa Suomen meriarkeologisen seuran puheenjohtaja Markku Luoto sekä meriarkeologien tohtori Minna Koivikko. Juontajana Tuulia Thynell. Mukana videolla on myös kuvaa veden alta.

Vuonna 2018 avatussa hylkypuistossa (siirryt toiseen palveluun) (Kirkkonummen kunta) pääsee tutustumaan Porkkalanniemen edustalle uponneiden laivojen hylkyihin sekä sukeltamalla että digitaalisesti. Tutkimusleiri ei ole ensimmäinen laatuaan, vaan viime vuonna sellainen järjestettiin ensimmäisen kerran. Tuolloin löytyi muun muassa pari metriä pitkiä tykkejä meren pohjasta.

Suomen meriarkeologisen seuran puheenjohtaja Markku Luoto kertoo, että alueella on noin 60 tunnettua hylkyä. Tutkimusleirillä seuralla on käytössään 6–7 alusta ja mukana on noin 25 sukeltajaa.

– Hylkyjä on tutkittu 1960-luvulta lähtien, mutta viime kesästä saakka on käytetty uutta tekniikkaa, jossa kairataan hylyistä näytteitä. Niiden avulla pyritään määrittämään, mistä päin maailmaa ja miltä ajalta uponneet alukset ovat peräisin, Luoto kertoo.

Ajoitusnäytteiden keräämisessä käytetään paineilmaporaa. Lisäksi niin sanotusta tynnyrihylyssä myös aluksen lieden jäänteitä sekä lastina olleita tynnyreitä tutkitaan. Tynnyrihylky on 30 metriä pitkä alus 1700-luvun alusta, mutta sen tarinaa ei tunneta tarkemmin.

– Se tietysti halutaan selvittää. Se on saanut nimen tynnyrihylky sen takia, että siinä on ollut lastina tynnyreitä. Nyt koetetaan selvittää, missä päin se puu on kasvanut ja milloin laiva on rakennettu, Museoviraston intendentti, meriarkeologian tohtori Minna Koivikko kertoo.

– Se on historian palapeliä, yritetään pienillä johtolangoilla selvittää, mitä silloin on tapahtunut.

Hylkylöytö hotellin takapihalta

Museoviraston intendentti Minna Koivikko toteaa harrastajien olevan suomalaisen meriarkeologian elinehto.

– Meillä ei olisi meriarkeologiaa, jos ei olisi innostuneita harrastajia, jotka ovat sitoutuneet vuosikymmeniksi meriarkeologiseen tiedonkeruuseen.

Hylkyjä löytyy välillä yllättävistäkin paikoista.

– Viime kesänä Oulussa remontoitiin hotellia, ja siellä takapihalla oli pieni parkkipaikka ja siitä vedetty kunnallistekniikka 1970-luvulla yli, niin siellä oli tällainen 1600-luvun hylky, Koivikko kertoo.

Vaikka Porkkalanniemen edustalla olevaan hylkypuistoon saa tulla sukeltamaan kuka tahansa, hylkyihin ei saa kajota omin päin, sillä hylkyjä suojelee muinaismuistolaki. Yli sata vuotta vanhoihin hylkyihin ei siis saa koskea.

– Meillä oli muutama vuosi sitten sukeltajaliiton kanssa informaatiokampanja sloganilla "helli, älä hiplaa", Koivikko nauraa.

Sukeltaja hylyllä.
Voit katsoa koko suoran tästä.

Voit keskustella aiheesta 3.7. kello 23:een saakka.

Lue myös:

"Monikaan sukeltaja ei erota uponnutta mattolaituria hylystä, jos ei siellä ole kertomuksia" – Suomeen avautuu ainutlaatuinen hylkypuisto