Tuhopolton ja omistuskiistan kohteena ollut saari aukeaa ensimmäistä kertaa yleisölle – Tältä näyttää Katajanokanluodolla, jonka historiassa riittää käänteitä

Katajanokanluodolla on värikäs historia. Saari avataan yleisölle ensimmäistä kertaa tänään perjantaina.

Saaristo ja saaret
Katajanokanluoto aukeaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa yleisölle
Katajanokanluoto aukeaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa yleisölle

Aivan Helsingin kantakaupungin edustalla on 95 metriä pitkä ja 65 metriä leveä kivinen saari.

2000-luvun alussa kaupunki taisteli tämän luodon omistuksesta ammattikalastajan kanssa. Sitten saarella roihahti, kaupungin kiinnostus lopahti ja kalastaja tuomittiin tuhopoltosta.

Vuosia myöhemmin piskuisesta saaresta kaavailtiin venäläisten liikemiesten kanssa miljoonakauppoja, mutta viime syksynä suomalainen kiinteistöyrittäjä osti rappiotilaan päässeen Katajanokanluodon pilkkahintaan.

Tänään perjantaina luoto aukeaa ensimmäistä kertaa yleisölle.

  • Vierailimme tänään yleisölle avautuvalla Katajanokanluodolla. Voit katsoa lähetyksen jutun pääkuvaa klikkaamalla. Lähetyksen juontaa Olli-Pekka Kursi ja haastateltavana on saaren emäntä, Helsingin risteilypalveluiden Mari Impola. Voit katsoa koko lähetyksen alta.
Katajanokanluoto.
Luoto nousi taannoin julkisuuteen, kun sen pitkäaikainen omistajataho kauppasi aluetta miljoonalla eurolla. Nyt tämä Katajanokankariksin kutsuttu pieni luoto avautuu yleisölle. Saarella on 1800-luvun lopulla rakennettu luotsin vartiotupa, joka toimii nyt kesäravintolana.

Kaupunki taisteli luodosta 2000-luvun alussa – sitten sattui tulipalo

Kalastaja Mika Norring osti luodon 2000-luvun alkupuolella valtionyhtiö Kapiteelilta vajaalla 1,4 miljoonalla markalla eli nykyrahassa noin 300 000 eurolla.

Norring olisi halunnut perustaa luodolle kalastajien elämyskylän ja asua siellä itsekin.

Jo muutaman kuukauden kuluttua kaupunki kiinnostui luodosta, ja ilmoitti haluavansa käyttää etuosto-oikeutta. Luoto osui Laajasaloon suunnitellun metrolinjan varrelle. Taistelu omistusoikeudesta eteni Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta ennen päätöksen valmistumista saarella sattui tulipalo.

Katajanokanluoto on pieni kivinen saari aivan Helsingin kantakaupungin edustalla.
Katajanokanluoto on niin lähellä keskustaa, että sinne pääsisi periaatteessa vaikka uimalla. All Over Press

Norring väitti tuoreeltaan, että palo olisi voinut saada alkunsa kytemään jääneestä savustuspöntöstä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että hän oli tilannut tuhopolton kahdelta nuorelta mieheltä vakuutusrahojen toivossa (siirryt toiseen palveluun)(Helsingin Sanomat).

Omistuskiista ratkesi hallinto-oikeudessa. Kaupunki ei ollut ilmoittanut tahdostaan käyttää etuosto-oikeutta määräajassa, joten sen vaatimuksiin ei suostuttu. Metroakaan ei koskaan tullut, vaan sen sijaan Laajasaloon rakennetaan nyt Kruunusillat-raitiotietä.

Palossa pahasti vaurioitunut saari jäi kalastaja Norringille.

Kalastaja myi saarta miljoonan hintaan

Keväällä 2017 Oikotielle tuli myynti-ilmoitus 4 160 neliömetrin yksityissaaresta, jonka sijainti oli kohdillaan. Ilmoituksessa kerrottiin, että kauppaan kuuluu 1876 rakennettu ja 2011 peruskorjattu luotsitupa sekä rysävarasto ja puucee.

Kiinteistönvälittäjä kertoi Ylelle, että kauppaneuvotteluja voidaan aloittaa miljoonasta eurosta.

Norring ei olisi halunnut myydä saarta, mutta pyyntihinnalla hän olisi voinut sopivasti kuitata kiinteistöbisneksessä syntyneet verovelkansa. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt, ja velat siirtyivät ulosottoon.

Ulosottovirasto laittoi luodon pakkohuutokauppaan Norringin yhtiön verovelkojen maksamiseksi.

Ilmakuvassa Katajanokanluoto, luotsintupa ja laituri.
Kesäkahvila varten saareen on rakennettu terassi. Uusia rakennuksia saareen ei kaavoituksen mukaan saa tehdä. Helsingin risteilypalvelut

Harvinainen tilaisuus ei synnyttänyt kiivasta tarjouskilpaa. Kiinnostuksen vähäisyyttä selittää kaupungin kaavoituksen ja rakennussuojelulain asettamat rajoitukset saaren käytölle.

Lopulta kiinteistöhallintoyhtiö P.W. Brandt hankki sen vaivaisella 375 000 eurolla.

Kalastaja Norring ei ollut tyytyväinen hintaan.

Hän kertoi viime vuonna Yle Svenskalle, että venäläisyhtiö olisi tarjonnut aiemmin yksityissaaresta Helsingin keskustan kupeessa 13 miljoonaa dollaria.

Luodon nykyinen omistaja Peter Brandt ei välittäisi puhua kauppahinnasta.

– Yle Svenska nosti verot maksamatta jättäneen yrittäjän sankariksi, jolta on varastettu saari. Eihän se niin ole.

– Tämä luoto oli pakkohuutokaupassa, jossa me tarjottiin korkeinta hintaa. Se riepominen siitä, kuinka halvalla tämä luoto on ostettu, saisi loppua.

Audiolla saaren omistaja Peter Brandt kertoo muun muassa kuinka saaresta tehtiin omavarainen. Haastattelijana toimittaja Olli-Pekka Kursi.

Luotsiluodosta kahvilasaareksi

Katajanokanluodolla sijaitseva 36 neliön luotsitupa rakennettiin nimensä mukaisesti luotsien työpisteeksi vuonna 1876. Saari tarjosi aitiopaikan merenkulun seuraamiseen.

Luotsitoiminta saarella loppui jo 1910, ja sen jälkeen saarella on pidetty merenkulun varastoja ja hiilisäilöä. Saarella on myös asunut kalastajia. Viimeisimpänä sinne erakoitui talven 2018 ajaksi luontokuvaaja.

Katajanokanluoto.
Katajanokanluoto oli päässyt vuosien aikana huonoon kuntoon. Luodon nykyinen omistaja Peter Brandt kertoo, että syksyllä, heti kauppojen jälkeen, hän kuskasi saaresta seitsemän autolavallista roskaa poisMatti Myller / Yle

Museovirasto on suojellut luotsirakennuksen, koska se on ainoa 1800-luvun alkupuolelta säilynyt luotsitupa Helsingin alueella. Rakennus on nyt entisöity viraston ohjeiden mukaisesti.

– Pelkästään vanhan pärekaton korjaamiseen meni kahdelta mieheltä pari viikkoa, Peter Brandt kertoo.

Saari on asemakaavassa tarkoitettu virkistyskäyttöön, ja nyt se aukeaa yleisölle ensimmäisen kerran. Sinne voi matkustaa vesibussilla Kauppatorin Kolera-altaalta.

– Kaikki näillä selillä pyörineet veneilijät ovat katselleet tätä saarta surullisenkaihoisasti. Upea paikka, joka on päässyt huonoon kuntoon. Mutta ai, mikä mahtava tilaisuus, kuvailee saaren emäntä, Helsingin risteilypalveluiden Mari Impola.

Luotsituvan lisäksi saarella on kesäkeittiöksi muutettu varastorakennus ja kevyt ravintolaterassi. Impola toteaa, että saarella kaikki on pyritty järjestämään niin ekologisesti kuin mahdollista. Esimerkiksi sähkö saadaan aurinkopaneeleista.

Koko saari on ravintola-aluetta eli toisin sanoen omia eväitä luodolle ei voi ottaa mukaan.

– Me olemme käytännössä ulkoilmaravintola. Olemme ripotelleet penkkejä ympäri saarta. Tonne sitten vaikka oman murun kanssa istumaan ja katsomaan kun risteilyalukset lipuvat ohi, Impola toteaa.

Katajanokanluoto.
Historiallisesti kiinnostavalle saarelle on perustettu 130-paikkainen kesäkeittiö terasseineen. Matti Myller / Yle

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 4.7.2020 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Katajanokan edustalla sijaitseva pieni luoto avautuu yleisölle

Saari Helsingin Katajanokan vieressä myytiin kiinteistöyhtiölle 375 000 eurolla – velkaantunut ex-omistaja pitää kauppahintaa liian alhaisena

Tätä lähempänä Helsingin keskustaa on vaikea erakoitua – luontokuvaaja muutti jäiselle minisaarelle kuvaamaan saaren luontoa