Etelä-Ruotsi on valonpilkahdus maan koronatilanteessa – Lääkäri: "Jos muualla maassa olisi tehty kuten Skånessa, ihmishenkiä olisi säästetty"

Skåne aikoo ajaa koronaviruksen pois alueeltaan.

koronavirus
Nino Subotic halaa muovin läpi naista.
Nino Subotic perusti ystäviensä kanssa halausaseman Malmöön. Malin Palm / Yle

KRISTIANSTAD/MALMÖ Keskustan alueelle on pystytetty halausasema Malmössa. Startup-yrityshautomon nuoret ajattelivat, että myös koronakriisin keskellä on pakko olla turvallinen tapa halata.

He päättivät laittaa muovia roikkumaan telineestä suihkuverhon tapaan. Muoviin tehtyihin hihansuihin laitetaan kädet ja muovista tulee suoja halattavalle.

Halausaseman ympärille kerääntyy pieni jono. Ihmisiä naurattaa, kun saa halata pitkästä aikaa.

Rutistusten välissä muovi desinfioidaan.

Malmö on usein liitetty ikäviin uutisiin, kuten jengirikollisuuteen, mutta tänä keväänä kaupungista on kirjoitettu paljon hyvää.

Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki on onnistunut suojelemaan vanhuksia koronavirukselta. Yhdessäkään hoivakodissa ei ole tällä hetkellä tartuntoja.

Tuulivoimaloita.
Etelä-Ruotsi on ollut julkisuudessa hyvänä esimerkkinä koronanhoidosta. Malin Palm / Yle

Skånessa on 196 todettua tautitapausta sataatuhatta asukasta kohti, kun koko maassa niitä on 663. Tukholmassa luku on 757.

Pohjois-Ruotsin Jällivaarassa luku on ollut viime päivinä 1700.

Lue Lisää: Jällivaaran koronatilanne jatkuu vaikeana, teho-osasto on täynnä, henkilökuntaa lomilla – ylilääkäri: En tiedä, miten selviämme, mutta sinnittelemme

Koronaan kuolleita on Skånessa 234. Se on 17 ihmistä sataatuhatta asukasta kohti, kun koko maassa luku on 52.

Yhteensä Ruotsissa yli 5 300 ihmistä on kuollut koronaan liittyen.

Skånella kova tavoite

Tilanne on Skånessa pysynyt tasaisena koko pandemian ajan. Aluejohtaja Alf Jönsson pystyi julistamaan kovan tavoitteen seudulle jo pari viikko sitten.

– Aiomme ajaa viruksen pois Skånesta!

Alf Jönsson
Aluejohtaja Alf Jönsson on naulannut Skånelle tavoitteen, jota ei ole vielä muualta Ruotsista kuultu. Malin Palm / Yle

Aluejohtajan mukaan onnistumisen taustalla on ollut se, että Skånessa on tehty tismalleen se, mitä Kansanterveysviranomainen on ohjeistanut.

– Nostimme valmiutta jo helmikuun alussa. Varoitimme joukkoliikenteen matkustajia tarttuvasta viruksesta, asetimme vierailukiellot hoivakoteihin ja ryhdyimme kuntien kanssa sulkemaan tapahtumapaikkoja, kuten konserttisaleja, Jönsson sanoo.

Samalla valmistelut aloitettiin alueen 160 terveyskeskuksessa ja 9 sairaalassa.

Tietoa rummutettiin asukkaille tuhansilla infotauluilla busseissa ja junissa. Malmössä asukkaille postitettiin tietoa 182 eri kielellä, joita kaupungissa puhutaan. Julkkiksia otettiin mukaan koronakampanjoihin, joissa kehotettiin sairastamaan kotona, pitämään etäisyyttä ja pesemään käsiä.

Ingrid ja Bertil Kristianstadissa.
Kristianstadissa torikahvilassa istuvat Ingrid ja Bertil ovat ottaneet vakavissaan koronariskin. Heidän lapsensa asuu Tukholmassa. Heistä pääkaupungin koronatilanne on hirveä. Malin Palm / Yle

Kirittäjänä toimi pääkaupungin Tukholman varoittava esimerkki.

– Päätimme, että meille ei saa käydä kuten Tukholmalle. Emme halunneet joutua samanlaiseen kaaokseen. Näimme myös, että siellä tartunnat alkoivat levitä hoivakodeissa, sanoo perushoidon päällikkö Marie Olsson.

Tukholman kaupunki kielsi vierailut hoivakoteihin vasta 18. maaliskuuta.

Etelä-Ruotsi sai hieman lisäaikaa valmistautumiseen myös siksi, että epidemia tuli pari viikkoa pääkaupunkiseutua myöhemmin Skåneen.

Pandemian pahimmassa vaiheessa tehohoidossa oli 20 potilasta. Tällä hetkellä teho-osastolla on kymmenkunta ihmistä ja muilla osastoilla kolmisenkymmentä koronapotilasta.

Alueella oli 60 tehohoitopaikkaa ennen pandemiaa ja määrä on nostettu liki kahteensataan.

Wolfgang Reinhardt ja Aolifete Lahiri purkavat autoa.
Wolfgang Reinhardt ja Aolifete Lahiri ovat viruspartiovuorossa ja lähdössä potilaan luokse Malmössä.Malin Palm / Yle

Liikkuvat koronapartiot ratkaiseva tekijä

Jo seitsemän vuotta sitten Skåneen perustettiin lääkäristä ja hoitajasta koostuvia ryhmiä, jotka kulkevat erityisen hauraiden potilaiden luo. Esimerkiksi sairaiden vanhusten ei siis tarvitse itse hakeutua hoitoon, vaan apu tulee sinne, missä he ovat.

Koko pandemian ajan hoitoryhmät ovat kiertäneet hoivakodeissa ja kotipalvelussa vanhusten luona. He ovat tehneet virustestejä ja hoitaneet koronapotilaita.

– Olemme aivan varmasti pystyneet vähentämään tartuntoja hoivakodeissa, sanoo lääkäri Wolfgang Reinhardt.

Hän on lähdössä yksityiseen vanhusten palvelutaloon tarkastamaan potilaan tilannetta Malmön Limhamnissa.

Yksityisestä hoivakodista on tullut viesti potilaskäynnin tarpeesta terveyskeskukseen, joka on lähettänyt ryhmän matkaan.

Autoon on pakattu hoitotarvikkeet. Koronasuojavaatteet puetaan rappukäytävässä, jotta vältytään naapuruston huomiolta ja potilaan leimaamiselta.

Reinhardt tekee lääketieteellisen arvion potilaan kunnosta. Sairastuneen tilanne punnitaan huolellisesti yhdessä hoitaja Aolifete Lahirin kanssa.

– Kun menemme paikalle, potilaan ei tarvitse tulla päivystykseen. Voimme eristää koronatartunnan saaneet. Meillä on myös erittäin hyvä hygieniaosaaminen, tiedämme mitä teemme, Lahiri sanoo

Koronatiimi.
Aolifete Lahiri ja Wolfgang Reinhardt pukevat suojavaruusteet rappukäytävässä, jotta eivät herättäisi huomiota. Malin Palm / Yle

Skånessa liikkuvia hoitoryhmiä on kymmenkunta ja näitä työvuoroja tekevään joukkoon kuuluu vain parikymmentä työntekijää.

Ruotsissa on selvitetty syitä vanhusten koronakuolemiin. Selvityksissä on paljastunut muun muassa, että hygieniarutiineissa on puutteita, suojavarusteista on pulaa ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta.

Esimerkiksi kotipalvelussa on paljon tuntityöläisiä, mikä vaikuttaa siihen, kuinka useita eri hoitajia vanhusten luona käy. Valtiopäiväpuolueiden kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että työntekijöiden työsuhteita täytyy pidentää ja vakinaistaa.

Entä jos koko Ruotsissa olisi toimittu kuten Skånessa? Jos rajattu joukko lääkäreitä ja sairaanhoitajia olisi mennyt vanhusten luo ja hoitanut heitä kodeissaan, olisiko näin toimimalla voitu säästää ihmishenkiä?

– Kyllä olisi. Uskon todellakin niin. Monia, monia henkiä olisi säästetty, sanoo Reinhardt.

Lisää aiheesta:

Hoitaja Sonja Aspinen näkee työssään Ruotsin koronastrategian kääntöpuolen: “Vanhukset on uhrattu”

Ruotsissa perustettiin komissio selvittämään koronakriisin hoitoa kuntatasolta hallitukseen

Miksi Ruotsi pitää peruskoulun ja ravintolat auki, vaikka maan koronatilanne pahenee? Näin viranomaiset perustelevat Ruotsin linjaa Ylelle

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus